Alkoholistien aikuiset lapset (AAL ) on toiminut Suomessa 25 vuotta; AAL:n jykevä perusteos on nyt suomennettu
Alkoholistien aikuiset lapset – AAL – on toiminut Suomessa 25 vuotta; AAL:n jykevä perusteos on nyt suomennettu
Minulla oli kunnia olla kutsuttuna juhlaesitelmöitsijänä AAL:n 25-vuotisjuhlassa 15.7.12 Vaajakoskella. Musiikkiesitykset olivat hyvin korkeatasoisia – erityisesti minua kosketti Lauran rakkaudenkerjäyslaulu – Only for you love.
AAL:n toimesta on tehty hienoa ja suurelta osin valtaväestölle näkymätöntä työtä suomalaisessa alkoholistien aikuisten lasten toipumisessa. Nyt toipumisen tueksi on vuosien uurastuksen jälkeen suomennettu järkälemäinen Alkoholistien Aikuiset Lapset-kirja (642 sivuinen). AAL-perusopus kuluu alkoholistiperheissä kasvaneiden lasten, nuorten ja aikuisten käsissä, kun he selvittävät itselleen, mitä he tuntevat tullessaan itselleen ja muille näkyviksi itsehoitoryhmissä.
Mielestäni kaikkien päihdetyötä tekevien olisi tunnettava teos omakohtaisesti, eli päihde- ja mielenterveystyötä tekevien tulisi lukea kirja mielellään jo opiskeluvaiheessa läpi, koska sen verran keskeisestä alkoholiongelmasta Suomessa on kysymys.
Suomessa ei ole alkoholiongelman laajuudesta huolimatta vieläkään tehty kuin ehkä yksi väitöskirja alkoholistiperheen lapsista. Joka toisessa suomalaisessa suvussa on alkoholiongelma. Oikeastaan hämmästyttääkin, miksi näin on? Toisaalta Heny, joka on tehnyt valtavan työpanoksen AAL:n perusteoksen suomennoksessa, kertoi 25-vuotisjuhlassa, että hän useita kertoja kävi itkemään suomennosta tehdessään. Mainittakoon, että Heny on hyvässä eläkeiässä oleva mies. Ehkä aihe on liian kipeä useimmille ei-toimivissa perheissä kasvaneille. On pystyttävä luottamaan aika paljon, että elämä kantaa, ennen kuin uskaltaa räväyttää haavansa julki muiden kuunnellessa. Tähän tarpeeseen oma-apuryhmät tarjoavat usein virallista hoitojärjestelmää paremman tuen.
Toimivista perheistä tulevia ihmisiä haisevien tunkioiden kaivaminen ei jaksa kiinnostaa. Tai sitten vedetään alkoholistien aikuisia lapsia koskevassa keskustelussa ”lääketieteellis-terapeuttinen peitto itse ongelmien päälle”, kuten Jyri Puhakainen toteaa kirjassaan Ihmisen arvo tässä ajassa (2002).
Tieteellisesti ei ole kyetty määrittelemään yksimielisesti, mikä on perhe, joten on aivan selvää, että alkoholistien aikuisten lasten tutkimusongelmat alkavat siitä, mikä on alkoholistiperhe ja kuka kärsii perheen lapsista alkoholiongelmista, kuten diakonissa Marika Kamps omassa esityksessään ” AAL-ohjelman tuoma apu lapsuuden perheen ongelmista kärsineille” kertoi Vaajakoskella.
AAL:ssa[i] ei tarvita diagnostista määrittelyä siitä, onko oma perhe ollut alkoholistiperhe, vaan ainoastaan se, että on kärsinyt alkoholinkäytön seurauksista. Oma-apuryhmien tapaan AAL:ssa ei mielenterveys- ja päihdepalvelujen tapaan seurata erilaisilla mittareilla, tapahtuuko hoidossa edistymistä. Hoidon vaikuttavuuden kokemukset ovat subjektiivisia, suurelta osin tunne-elämän eheytymiseen liittyviä henkilökohtaisia asioita.
- Voin mennä ryhmään, jos koen että olen kärsinyt perheen alkoholiongelmista, se riittää, totesi minulle eräs 25-vuotisjuhlassa ollut ”alkkari” (kuten he itseään kutsuvat)
Suomessa ei ole alkoholistiperheiden lapsia vieläkään huomioitu riittävästi sosiaali- ja mielenterveyspalveluissa. Annika Taitto teki pitkän päivätyön päiväkodissa ja varhaiskasvatuksessa päihdeongelman huomaamiseksi perheessä, Annikalla on aiheesta kirja Huomaa Lapsi- Päihdeongelma perheessä (2002).
Omassa esityksessäni toin esille, että on olemassa alkoholistien lasten seulontatestejä, joita hyvin voitaisiin käyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa: CAST-6 on lyhyt ja varmasti kaikkien käyttöön sopiva. APCA on vähän pidempi,mutta tarkempi. Oma esitykseni ja kyseiset seukat löytyvät kotisivujeni Julkaisut-esitykset-osiosta. APCA-kyselyn voi täyttää Julkaisut-kaavakkeet-osiossa ja katsoa kuinka todennäköistä on, että on alkoholistiperheestä ( tai ei-toimivasta perheestä).
AAL-lasten seulontaa isompi ongelma syntyy siitä, ettei meillä ole seulonnan ja diagnosoinnin jälkeen alkoholistien aikusille lapsille mitään hoito- ja kuntoutusohjelmia, joiden kehittäminen on sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuyksikköjen johtajien vastuulla. Sitä odotellessa oman perheen alkoholiongelmista kärsivä nuori tai aikuinen voi hakeutua lähimpään AAL-ryhmään.Lopussa olevasta viitteestä löytyy kunkin lähin AAL-ryhmä ja tietoa AAL:stä.
Toivotan Korkeimman Voiman siunausta AAL-ohjelmalle Suomessa. Kiitos, että sain olla mukana juhlimassa 25-vuotista Suomen AAL-taivalta.
Minulla oli kunnia olla kutsuttuna juhlaesitelmöitsijänä AAL:n 25-vuotisjuhlassa 15.7.12 Vaajakoskella. Musiikkiesitykset olivat hyvin korkeatasoisia – erityisesti minua kosketti Lauran rakkaudenkerjäyslaulu – Only for you love.
AAL:n toimesta on tehty hienoa ja suurelta osin valtaväestölle näkymätöntä työtä suomalaisessa alkoholistien aikuisten lasten toipumisessa. Nyt toipumisen tueksi on vuosien uurastuksen jälkeen suomennettu järkälemäinen Alkoholistien Aikuiset Lapset-kirja (642 sivuinen). AAL-perusopus kuluu alkoholistiperheissä kasvaneiden lasten, nuorten ja aikuisten käsissä, kun he selvittävät itselleen, mitä he tuntevat tullessaan itselleen ja muille näkyviksi itsehoitoryhmissä.
Mielestäni kaikkien päihdetyötä tekevien olisi tunnettava teos omakohtaisesti, eli päihde- ja mielenterveystyötä tekevien tulisi lukea kirja mielellään jo opiskeluvaiheessa läpi, koska sen verran keskeisestä alkoholiongelmasta Suomessa on kysymys.
Suomessa ei ole alkoholiongelman laajuudesta huolimatta vieläkään tehty kuin ehkä yksi väitöskirja alkoholistiperheen lapsista. Joka toisessa suomalaisessa suvussa on alkoholiongelma. Oikeastaan hämmästyttääkin, miksi näin on? Toisaalta Heny, joka on tehnyt valtavan työpanoksen AAL:n perusteoksen suomennoksessa, kertoi 25-vuotisjuhlassa, että hän useita kertoja kävi itkemään suomennosta tehdessään. Mainittakoon, että Heny on hyvässä eläkeiässä oleva mies. Ehkä aihe on liian kipeä useimmille ei-toimivissa perheissä kasvaneille. On pystyttävä luottamaan aika paljon, että elämä kantaa, ennen kuin uskaltaa räväyttää haavansa julki muiden kuunnellessa. Tähän tarpeeseen oma-apuryhmät tarjoavat usein virallista hoitojärjestelmää paremman tuen.
Toimivista perheistä tulevia ihmisiä haisevien tunkioiden kaivaminen ei jaksa kiinnostaa. Tai sitten vedetään alkoholistien aikuisia lapsia koskevassa keskustelussa ”lääketieteellis-terapeuttinen peitto itse ongelmien päälle”, kuten Jyri Puhakainen toteaa kirjassaan Ihmisen arvo tässä ajassa (2002).
Tieteellisesti ei ole kyetty määrittelemään yksimielisesti, mikä on perhe, joten on aivan selvää, että alkoholistien aikuisten lasten tutkimusongelmat alkavat siitä, mikä on alkoholistiperhe ja kuka kärsii perheen lapsista alkoholiongelmista, kuten diakonissa Marika Kamps omassa esityksessään ” AAL-ohjelman tuoma apu lapsuuden perheen ongelmista kärsineille” kertoi Vaajakoskella.
AAL:ssa[i] ei tarvita diagnostista määrittelyä siitä, onko oma perhe ollut alkoholistiperhe, vaan ainoastaan se, että on kärsinyt alkoholinkäytön seurauksista. Oma-apuryhmien tapaan AAL:ssa ei mielenterveys- ja päihdepalvelujen tapaan seurata erilaisilla mittareilla, tapahtuuko hoidossa edistymistä. Hoidon vaikuttavuuden kokemukset ovat subjektiivisia, suurelta osin tunne-elämän eheytymiseen liittyviä henkilökohtaisia asioita.
- Voin mennä ryhmään, jos koen että olen kärsinyt perheen alkoholiongelmista, se riittää, totesi minulle eräs 25-vuotisjuhlassa ollut ”alkkari” (kuten he itseään kutsuvat)
Suomessa ei ole alkoholistiperheiden lapsia vieläkään huomioitu riittävästi sosiaali- ja mielenterveyspalveluissa. Annika Taitto teki pitkän päivätyön päiväkodissa ja varhaiskasvatuksessa päihdeongelman huomaamiseksi perheessä, Annikalla on aiheesta kirja Huomaa Lapsi- Päihdeongelma perheessä (2002).
Omassa esityksessäni toin esille, että on olemassa alkoholistien lasten seulontatestejä, joita hyvin voitaisiin käyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa: CAST-6 on lyhyt ja varmasti kaikkien käyttöön sopiva. APCA on vähän pidempi,mutta tarkempi. Oma esitykseni ja kyseiset seukat löytyvät kotisivujeni Julkaisut-esitykset-osiosta. APCA-kyselyn voi täyttää Julkaisut-kaavakkeet-osiossa ja katsoa kuinka todennäköistä on, että on alkoholistiperheestä ( tai ei-toimivasta perheestä).
AAL-lasten seulontaa isompi ongelma syntyy siitä, ettei meillä ole seulonnan ja diagnosoinnin jälkeen alkoholistien aikusille lapsille mitään hoito- ja kuntoutusohjelmia, joiden kehittäminen on sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuyksikköjen johtajien vastuulla. Sitä odotellessa oman perheen alkoholiongelmista kärsivä nuori tai aikuinen voi hakeutua lähimpään AAL-ryhmään.Lopussa olevasta viitteestä löytyy kunkin lähin AAL-ryhmä ja tietoa AAL:stä.
Toivotan Korkeimman Voiman siunausta AAL-ohjelmalle Suomessa. Kiitos, että sain olla mukana juhlimassa 25-vuotista Suomen AAL-taivalta.