Missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi
" Missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi "
( Matt 6:21)
Suuren paaston aikana käsittelen hengellisiä asioita, hengelliseen raittiuteen liittyviä olemisen kysymyksiä.
18.3.2012 www.ort.fi:
" Paaston neljäs sunnuntai on omistettu pyhittäjä Johannes Siinailaisen (n. 579-649) muistolle. Hänen teoksensa Portaat on vaikuttanut yksittäisenä teoksena eniten Raamatun jälkeen itäisen kristikunnan kilvoituselämään.
Portaat kuuluu edelleen luostarien suuren paaston lukemistoon, joten osa munkeista ja nunnista tutustuu teoksen sisältöön jopa 50-60 kertaa elämänsä aikana. Tämän lisäksi teos on ollut vuosisatoja suosittua lukemistoa luostarien ulkopuolella, sillä Johanneksen mukaan kukaan ei ole toivoton: "Jumala on kaikkien kaipaavien, kaikkien elämää kaipaavien elämä, kaikkien pelastus: uskovaisten ja uskottomien, vanhurskasten ja väärien, jumalisten ja jumalattomien, himottomien ja himollisten, munkkien ja maailmassa elävien, viisaitten ja yksinkertaisten, terveitten ja sairaitten, nuorten ja vanhojen." (Portaat 1:4)
Johannes kokoaa ja jaottelee kirjassaan kristillisen kilvoituselämän perusteet, haasteet ja tavoitteet kolmeksikymmeneksi portaaksi, joiden "alkuna on maallisesta luopuminen ja loppuna rakkauden Jumala." Johanneksen viitoittamien portaiden nousu ei kuitenkaan ole tavanomaisen logiikan mukaista, sillä useat askelmat ovat läsnä yhtä aikaa kilvoittelijan elämässä, eikä niitä voi jättää taakseen kuten tikapuita kiivettäessä.
Siinailaisen portaat suuntautuvat kohti Kristusta ja hänen valtakuntaansa. Samalla ne kuvaavat tarkkanäköisesti, mitä on kristillinen katumus ja kilvoitus, "iloa tuottava murhe", kuten Johannes määrittelee.
Keskeisiksi hyveiksi hahmottuvat rakkaus ja nöyryys:
"Rakkaus ja nöyryys on pyhä parivaljakko. Rakkaus kohottaa korkeuteen, ja nöyryys tukee kohonneita, niin etteivät he koskaan putoa." (25:36)
"Joka on saavuttanut nöyryyden, on voittanut kaiken." (26:29)
"Rakkaus on Jumalan kaltaisuutta, sellaisena kuin se ihmisille on mahdollista.
Ominaisuuksiltaan se on uskon lähde, pitkämielisyyden syvyys, nöyryyden meri." (30:3)
Oikoteitä nöyryyteen ja rakkauteen ei kuitenkaan synnin vuoksi ole, vaan tie kulkee katumuksen kautta. "Oi ystävät, Jumala ei tarvitse eikä halua sydämensä tuskaisuudesta murehtivaa ihmistä, vaan Hän haluaa että iloittaisiin rakkaudesta Häneen, sielu nauraen. Ota pois synti, niin ruumiilliset silmäsi eivät enää tarvitse tuskaisia kyyneleitä" (7:45-46).
Portaat kutsuu lukijaansa täysikasvuiseen hengellisyyteen, joka perustuu vakaaseen vaellukseen askel kerrallaan."
www.ort.fi 18.3.12
--------------------
Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta, Toinen jakso ( Filokalian II-osa)
Joka rakastaa aidosti Jumalaa, rukoilee niin etteivät hänen ajatuksensa harhaile. Kun mieli askaroi jatkuvasti jonkin aistein havaittavan asian parissa, se selvästikin on jonkin himon vallassa ( ts. se tuntee tuota asiaa kohtaan joko viehtymystä, ärtymystä, vihaa tai kaunaa).
Kun himot vallitsevat mieltämme, ne erottavat sen Jumalasta. Käskyjen täyttämisestä seuraa, että mielikuvamme vapautuvat himoista. Hengellisen kirjallisuuden lukeminen ja mietiskely taas irroittavat mielen aineellisesta ja kaikesta kuvittelusta. Tämä on tie rukoukseen, jossa ajatukset eivät harhaile.
Käytännön hyveet vapauttavat mielen vain hillittömyydestä ja vihasta, mutta hengelliset tutkiskelut päästävät mielen muistamattomuudesta ja tietämättömyydestä.
Rukouksella on kaksi puhdasta tilaa: käytännön hyveissä jumalanpelko ja vahva toivo saavat aikaan puhtaan rukouksen; hengellisissä tutkiskeluissa rakkaus jumalaan ja täydellinen puhtaus saavat aikaan puhtaan rukouksen.
Itse kukin tahtoo nauttia siitä mitä rakastaa ja on valmis hylkäämään ja torjumaan kaiken, mikä estää häntä siitä.
Joka häätää itserakkauden, himojen äidin, hän karkottaa Jumalan avulla helposti myös muut himot, kuten esim. vihan, ärtymyksen ja katkeruuden. Itserakkaus on kiintymystä omaan ruumiiseen.
Ihmiset rakastavat toisiaan 5 syystä: Jumalan tähden, luonnostaan, turhamaisuudesta, aineellisten etujen vuoksi ja nautinnonhalusta. Ensimmäinen on hyväksyttävä, toinen ei hyväksyttävä eikä hylättävä, loput himollisina hylättäviä.
Kiusaajahenget koettavat Jumalan sallimuksesta sytyttää sielumme haluihin, saada sen kiihdyksiin tai pimentää siltä järjen valon.
Mieli ei ole paha; ei liioin siinä ole mitään pahaa, että mieltä käytetään asioiden luonnonmukaiseen tajuamiseen. Paha piilee himossa, joka tunkeutuu luonnostaan puhtaaseen tajuamiseen. Pahan tunkeutuminen on torjuttavissa, jos vain mieli on vapaa.
Himo on sielun luonnonvastainen mielijohde; se on joko järjetöntä kiintyystä toiseen ihmiseen tai johonkin aistittavaan asiaan tai mieletöntä vihaa jotakuta ihmistä tai asiaa kohtaan. Tällaista järjetöntä kiintymystä on esim. rakkaus ruokiin, sukupuolinautintoihin, katoavaan kunniaan tai johonkin muuhun ajalliseen tai niiden lähteeseen.
Synti on mielikuvien väärää käyttöä, mistä johtuu itse asioiden väärinkäyttö.
Haureuden demoni on hyvin vaarallinen ja hyökkää ankarasti niiden kimppuun, jotka kilvoittelevat voittaakseen sen, etenkin jos he eivät ole kohtuullisia syömisissään ja ovat paljon tekemisissä naisten kanssa. Ensin tämä demoni vaivihkaa riisuu mielen aseista suloisen nautinnon mielikuvilla. Sitten se vainoaa hengellisestä aherruksesta luopunutta kilvoittelijaa muistin avulla, kiihottaa hänen ruumistaan ja johdattaa mieleen erilaisia häpeällisiä kuvia. Näin se yllyttää synnin toteuttamiseen.
Ellet halua joutua haureuden hengen pauloihin, ala paastota, ryhdy ruumiilliseen työhön, valvo, elä vaieten ja rukoile hartaasti.
Pahojen henkien ote herpaantuu, kun täytämme Kristuksen käskyt ja siten kuoletamme himojamme.
Jotkut hillitsevät himonsa ihmisten pelosta, toiset turhamaisuudesta, jotkut taistelevat niitä vastaan. On myös niitä, jotka itse Jumalan ihmeellinen ja tutkimaton kaitselmus vapauttaa himoista.
Itsehillinnän hedelmä on himottomuus ja uskon anti on hengellinen tieto. Himottomuuden suojissa kehittyy kyky erottaa oikea väärästä, hengellisen tiedon hedelmä taas on rakkaus Jumalaan.
Kun mieli kasvaa hyveiden harrastamiseen, lisääntyy sen ymmärryskin.
Älä yritäkään tutkia Jumalan olemusta, sillä ihmismieli ei eikä mikään muukaan Jumalaa alempi voi päästä selville Jumalan olemuksesta. Yritä sen sijaan mahdollisuuksiesi mukaan tutkia Jumalan ominaisuuksia.
Joka on onnistunut yhdistämään hyveiden harrastamisen hengelliseen tietoon, on hengellisesti raitis. Hyveiden harrastamiseen hän hukuttaa halunsa ja taltuttaa vihan, hengellisen tiedon avulla hän taas siivittää mielensä ja kohoaa Jumalan luo.
On kolme seikkaa, jotka kannustavat meitä hyvään: luontaiset hyvät vaistomme, pyhät enkevoimat ja hyvään suuntautunut tahtomme.
On kolme seikkaa, jotka kannustavat meitä pahaan: himot, pahat henget ja kieroon kasvanut tahtomme.
Hyveissä ahkeroimisen palkkana ovat himottomuus ja hengellinen tieto, jotka ovat pääsylippumme taivasten valtakuntaan. Himot ja tietämättömyys johtavat iankaikkiseen rangaistukseen.
Monet teot ovat sinänsä hyviä, mutta väärät vaikuttimet (esim. saadakseen itselleen kunniaa) mitätöivät hyvänkin teon. Turhamaisuudesta tehtynä paasto, valvominen, rukous ja psalminlaulu, armeliaisuus ja vieraanvaraisuus eivät ole enää hyviä.
Jumala katsoo kaikkien tekojemme taakse: teemmekö ne Hänen tähtensä vai jostakin muusta syystä. Jumala ei katso tekoon, vaan sen tarkoitukseen.
Ylpeyden henki punoo kahdenlaisia juonia: houkuttaa lukemaan edistymisensä omaksi saavutuksekseen, eikä Jumalan ansioksi ja viettelee ylenkatsomaan veljiä, jotka eivät ole yltäneet yhtä suuriin saavutuksiin kuin hän itse.
Ilman minua te ette voi tehdä mitään, sanoo Herra.
Joka on oppinut tuntemaan ihmisluonnon heikkouden, on saanut kokea myös Jumalan voimaa.
Synninteon syynä on lähes poikkeuksetta nautinnonhalu.
Kun sinua kohtaa jokin odottamaton koettelemus, älä syytä ihmistä jonka kautta se on tullut, vaan pyri saamaan selville, minkä tähden se on sinua kohdannut. Silloin huomaat, että juuri niin sinulle piti käydäkin, jotta tekisit parannuksen. Sillä joko tämän tai jonkun muun ihmisen kautta sinun oli juotava Jumalan tuomioiden karvas malja.
Sinä joka olet paha ja ilkeä, älä karta kipua ja vaivaa, jotta nöyrtyisit ja häätäisit pois ylpeytesi.
Intohimon aisoissa pitämiseksi: paasto, ruumiillinen työ ja valvominen. Intohimon heikentäminen: vetäytyminen yksinäisyyteen, hengellinen tutkiskelu, rukous ja palava rakkaus Jumalaan.
Vihan kasvun pysäyttävät loukkauksien unohtaminen ja lempeys. Vihan tekevät voimattomiksi rakkaus, armeliaisuus, ystävällisyys ja hyvyys.
Mieli, joka liittyy Jumalaan ja pysyy Hänen yhteydessään rukouksessa ja rakkaudessa, muuttuu viisaaksi, hyväksi, vahvaksi, rakastavaksi, armeliaaksi ja pitkämieliseksi. Siinä alkavat kehittyä lähes kaikki Jumalan ominaisuudet.
Itserakkaus, paheiden äiti, synnyttää kolme keskeisintä hillittömyyteen kiihottavaa ajatusta: vatsanpalvonta, rahanhimo ja turhamaisuus. Kun onnistumme hävittämään itserakkauden, tuhoutuu sen mukana kaikki muu paha, joka on siitä lähtöisin.
Kun intohimo pääsee usein leimahtamaan, pesiytyy sieluun vaikeasti poistettava halu etsiä nautintojen hekumaa.
Himollisilla mielikuvilla on mieleen kolme tietä: aistit, ruumiintila ja muisti.
Isät opettavat, että on 5 syytä, joiden tähden Jumala sallii pahojen henkien käydä kimppuumme: taistelu pahoja henkiä vastaan opettaa, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Kun joutuu hankkimaan hyveet taistelun ja vaivannäön kautta, ei niistä hevillä luovu. Hyveissä edistyminen ei ylpistytä, vaan opettaa nöyryyttä. Kun saa omakohtaisesti kokea kuinka paha kiusaa meitä, alkaa vihata pahaa. Himottomuuden saavutettuamme emme unohda omaa heikkouttamme ja kenen voimalla ja avulla olemme himottomuuteen päässeet.
Valvo ajatuksiasi, sillä mielikuvien väärinkäyttö johtaa väistämättä myös kuvitelmien kohteena olevien asioiden väärinkäyttöön.
Pääpaheet: mielettömyys, pelkuruus, hillittömyys ja vääryys ovat "maallisuutta".
Päähyveet: ymmärtäväisyys, miehuullisuus, siveellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat "taivaallisuutta".
Jos tahdot löytää tien elämään, etsi sitä Hänestä, joka itse on Tie ja on sanonut: " Minä olen tie, ovi, totuus ja elämä,"
On 5 syytä, jotka saavat sielun luopumaan synnistä: ihmisten pelko, tuomion pelko, tulevan palkinnon toivo, rakkaus Jumalaan ja omantunnon soimaukset.
Puhdas mieli näkee asiat oikeassa valossa ja kouliintunut kieli pukee sanoiksi sen, mitä mieli on nähnyt. Harjaantunut kuulo ottaa sanoman vastaan. Mutta jos nämä kolme joltakulta puuttuvat, hän syyttää sitä joka on puhunut.
Kun mieli on vapautunut himoista ja kirkastunut olevaisen mietiskelyssä, silloin se voi päästä Jumalan yhteyteen ja rukoilla oikein.
------------
Yli 1000 vuotta sitten kirjoitetut ajatukset eivät tunnu kovinkaan vanhoilta, niitä voi miettiä, vaikka tänäänkin.
18.3.2012
( Matt 6:21)
Suuren paaston aikana käsittelen hengellisiä asioita, hengelliseen raittiuteen liittyviä olemisen kysymyksiä.
18.3.2012 www.ort.fi:
" Paaston neljäs sunnuntai on omistettu pyhittäjä Johannes Siinailaisen (n. 579-649) muistolle. Hänen teoksensa Portaat on vaikuttanut yksittäisenä teoksena eniten Raamatun jälkeen itäisen kristikunnan kilvoituselämään.
Portaat kuuluu edelleen luostarien suuren paaston lukemistoon, joten osa munkeista ja nunnista tutustuu teoksen sisältöön jopa 50-60 kertaa elämänsä aikana. Tämän lisäksi teos on ollut vuosisatoja suosittua lukemistoa luostarien ulkopuolella, sillä Johanneksen mukaan kukaan ei ole toivoton: "Jumala on kaikkien kaipaavien, kaikkien elämää kaipaavien elämä, kaikkien pelastus: uskovaisten ja uskottomien, vanhurskasten ja väärien, jumalisten ja jumalattomien, himottomien ja himollisten, munkkien ja maailmassa elävien, viisaitten ja yksinkertaisten, terveitten ja sairaitten, nuorten ja vanhojen." (Portaat 1:4)
Johannes kokoaa ja jaottelee kirjassaan kristillisen kilvoituselämän perusteet, haasteet ja tavoitteet kolmeksikymmeneksi portaaksi, joiden "alkuna on maallisesta luopuminen ja loppuna rakkauden Jumala." Johanneksen viitoittamien portaiden nousu ei kuitenkaan ole tavanomaisen logiikan mukaista, sillä useat askelmat ovat läsnä yhtä aikaa kilvoittelijan elämässä, eikä niitä voi jättää taakseen kuten tikapuita kiivettäessä.
Siinailaisen portaat suuntautuvat kohti Kristusta ja hänen valtakuntaansa. Samalla ne kuvaavat tarkkanäköisesti, mitä on kristillinen katumus ja kilvoitus, "iloa tuottava murhe", kuten Johannes määrittelee.
Keskeisiksi hyveiksi hahmottuvat rakkaus ja nöyryys:
"Rakkaus ja nöyryys on pyhä parivaljakko. Rakkaus kohottaa korkeuteen, ja nöyryys tukee kohonneita, niin etteivät he koskaan putoa." (25:36)
"Joka on saavuttanut nöyryyden, on voittanut kaiken." (26:29)
"Rakkaus on Jumalan kaltaisuutta, sellaisena kuin se ihmisille on mahdollista.
Ominaisuuksiltaan se on uskon lähde, pitkämielisyyden syvyys, nöyryyden meri." (30:3)
Oikoteitä nöyryyteen ja rakkauteen ei kuitenkaan synnin vuoksi ole, vaan tie kulkee katumuksen kautta. "Oi ystävät, Jumala ei tarvitse eikä halua sydämensä tuskaisuudesta murehtivaa ihmistä, vaan Hän haluaa että iloittaisiin rakkaudesta Häneen, sielu nauraen. Ota pois synti, niin ruumiilliset silmäsi eivät enää tarvitse tuskaisia kyyneleitä" (7:45-46).
Portaat kutsuu lukijaansa täysikasvuiseen hengellisyyteen, joka perustuu vakaaseen vaellukseen askel kerrallaan."
www.ort.fi 18.3.12
--------------------
Maksimos Tunnustaja: Rakkaudesta, Toinen jakso ( Filokalian II-osa)
Joka rakastaa aidosti Jumalaa, rukoilee niin etteivät hänen ajatuksensa harhaile. Kun mieli askaroi jatkuvasti jonkin aistein havaittavan asian parissa, se selvästikin on jonkin himon vallassa ( ts. se tuntee tuota asiaa kohtaan joko viehtymystä, ärtymystä, vihaa tai kaunaa).
Kun himot vallitsevat mieltämme, ne erottavat sen Jumalasta. Käskyjen täyttämisestä seuraa, että mielikuvamme vapautuvat himoista. Hengellisen kirjallisuuden lukeminen ja mietiskely taas irroittavat mielen aineellisesta ja kaikesta kuvittelusta. Tämä on tie rukoukseen, jossa ajatukset eivät harhaile.
Käytännön hyveet vapauttavat mielen vain hillittömyydestä ja vihasta, mutta hengelliset tutkiskelut päästävät mielen muistamattomuudesta ja tietämättömyydestä.
Rukouksella on kaksi puhdasta tilaa: käytännön hyveissä jumalanpelko ja vahva toivo saavat aikaan puhtaan rukouksen; hengellisissä tutkiskeluissa rakkaus jumalaan ja täydellinen puhtaus saavat aikaan puhtaan rukouksen.
Itse kukin tahtoo nauttia siitä mitä rakastaa ja on valmis hylkäämään ja torjumaan kaiken, mikä estää häntä siitä.
Joka häätää itserakkauden, himojen äidin, hän karkottaa Jumalan avulla helposti myös muut himot, kuten esim. vihan, ärtymyksen ja katkeruuden. Itserakkaus on kiintymystä omaan ruumiiseen.
Ihmiset rakastavat toisiaan 5 syystä: Jumalan tähden, luonnostaan, turhamaisuudesta, aineellisten etujen vuoksi ja nautinnonhalusta. Ensimmäinen on hyväksyttävä, toinen ei hyväksyttävä eikä hylättävä, loput himollisina hylättäviä.
Kiusaajahenget koettavat Jumalan sallimuksesta sytyttää sielumme haluihin, saada sen kiihdyksiin tai pimentää siltä järjen valon.
Mieli ei ole paha; ei liioin siinä ole mitään pahaa, että mieltä käytetään asioiden luonnonmukaiseen tajuamiseen. Paha piilee himossa, joka tunkeutuu luonnostaan puhtaaseen tajuamiseen. Pahan tunkeutuminen on torjuttavissa, jos vain mieli on vapaa.
Himo on sielun luonnonvastainen mielijohde; se on joko järjetöntä kiintyystä toiseen ihmiseen tai johonkin aistittavaan asiaan tai mieletöntä vihaa jotakuta ihmistä tai asiaa kohtaan. Tällaista järjetöntä kiintymystä on esim. rakkaus ruokiin, sukupuolinautintoihin, katoavaan kunniaan tai johonkin muuhun ajalliseen tai niiden lähteeseen.
Synti on mielikuvien väärää käyttöä, mistä johtuu itse asioiden väärinkäyttö.
Haureuden demoni on hyvin vaarallinen ja hyökkää ankarasti niiden kimppuun, jotka kilvoittelevat voittaakseen sen, etenkin jos he eivät ole kohtuullisia syömisissään ja ovat paljon tekemisissä naisten kanssa. Ensin tämä demoni vaivihkaa riisuu mielen aseista suloisen nautinnon mielikuvilla. Sitten se vainoaa hengellisestä aherruksesta luopunutta kilvoittelijaa muistin avulla, kiihottaa hänen ruumistaan ja johdattaa mieleen erilaisia häpeällisiä kuvia. Näin se yllyttää synnin toteuttamiseen.
Ellet halua joutua haureuden hengen pauloihin, ala paastota, ryhdy ruumiilliseen työhön, valvo, elä vaieten ja rukoile hartaasti.
Pahojen henkien ote herpaantuu, kun täytämme Kristuksen käskyt ja siten kuoletamme himojamme.
Jotkut hillitsevät himonsa ihmisten pelosta, toiset turhamaisuudesta, jotkut taistelevat niitä vastaan. On myös niitä, jotka itse Jumalan ihmeellinen ja tutkimaton kaitselmus vapauttaa himoista.
Itsehillinnän hedelmä on himottomuus ja uskon anti on hengellinen tieto. Himottomuuden suojissa kehittyy kyky erottaa oikea väärästä, hengellisen tiedon hedelmä taas on rakkaus Jumalaan.
Kun mieli kasvaa hyveiden harrastamiseen, lisääntyy sen ymmärryskin.
Älä yritäkään tutkia Jumalan olemusta, sillä ihmismieli ei eikä mikään muukaan Jumalaa alempi voi päästä selville Jumalan olemuksesta. Yritä sen sijaan mahdollisuuksiesi mukaan tutkia Jumalan ominaisuuksia.
Joka on onnistunut yhdistämään hyveiden harrastamisen hengelliseen tietoon, on hengellisesti raitis. Hyveiden harrastamiseen hän hukuttaa halunsa ja taltuttaa vihan, hengellisen tiedon avulla hän taas siivittää mielensä ja kohoaa Jumalan luo.
On kolme seikkaa, jotka kannustavat meitä hyvään: luontaiset hyvät vaistomme, pyhät enkevoimat ja hyvään suuntautunut tahtomme.
On kolme seikkaa, jotka kannustavat meitä pahaan: himot, pahat henget ja kieroon kasvanut tahtomme.
Hyveissä ahkeroimisen palkkana ovat himottomuus ja hengellinen tieto, jotka ovat pääsylippumme taivasten valtakuntaan. Himot ja tietämättömyys johtavat iankaikkiseen rangaistukseen.
Monet teot ovat sinänsä hyviä, mutta väärät vaikuttimet (esim. saadakseen itselleen kunniaa) mitätöivät hyvänkin teon. Turhamaisuudesta tehtynä paasto, valvominen, rukous ja psalminlaulu, armeliaisuus ja vieraanvaraisuus eivät ole enää hyviä.
Jumala katsoo kaikkien tekojemme taakse: teemmekö ne Hänen tähtensä vai jostakin muusta syystä. Jumala ei katso tekoon, vaan sen tarkoitukseen.
Ylpeyden henki punoo kahdenlaisia juonia: houkuttaa lukemaan edistymisensä omaksi saavutuksekseen, eikä Jumalan ansioksi ja viettelee ylenkatsomaan veljiä, jotka eivät ole yltäneet yhtä suuriin saavutuksiin kuin hän itse.
Ilman minua te ette voi tehdä mitään, sanoo Herra.
Joka on oppinut tuntemaan ihmisluonnon heikkouden, on saanut kokea myös Jumalan voimaa.
Synninteon syynä on lähes poikkeuksetta nautinnonhalu.
Kun sinua kohtaa jokin odottamaton koettelemus, älä syytä ihmistä jonka kautta se on tullut, vaan pyri saamaan selville, minkä tähden se on sinua kohdannut. Silloin huomaat, että juuri niin sinulle piti käydäkin, jotta tekisit parannuksen. Sillä joko tämän tai jonkun muun ihmisen kautta sinun oli juotava Jumalan tuomioiden karvas malja.
Sinä joka olet paha ja ilkeä, älä karta kipua ja vaivaa, jotta nöyrtyisit ja häätäisit pois ylpeytesi.
Intohimon aisoissa pitämiseksi: paasto, ruumiillinen työ ja valvominen. Intohimon heikentäminen: vetäytyminen yksinäisyyteen, hengellinen tutkiskelu, rukous ja palava rakkaus Jumalaan.
Vihan kasvun pysäyttävät loukkauksien unohtaminen ja lempeys. Vihan tekevät voimattomiksi rakkaus, armeliaisuus, ystävällisyys ja hyvyys.
Mieli, joka liittyy Jumalaan ja pysyy Hänen yhteydessään rukouksessa ja rakkaudessa, muuttuu viisaaksi, hyväksi, vahvaksi, rakastavaksi, armeliaaksi ja pitkämieliseksi. Siinä alkavat kehittyä lähes kaikki Jumalan ominaisuudet.
Itserakkaus, paheiden äiti, synnyttää kolme keskeisintä hillittömyyteen kiihottavaa ajatusta: vatsanpalvonta, rahanhimo ja turhamaisuus. Kun onnistumme hävittämään itserakkauden, tuhoutuu sen mukana kaikki muu paha, joka on siitä lähtöisin.
Kun intohimo pääsee usein leimahtamaan, pesiytyy sieluun vaikeasti poistettava halu etsiä nautintojen hekumaa.
Himollisilla mielikuvilla on mieleen kolme tietä: aistit, ruumiintila ja muisti.
Isät opettavat, että on 5 syytä, joiden tähden Jumala sallii pahojen henkien käydä kimppuumme: taistelu pahoja henkiä vastaan opettaa, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Kun joutuu hankkimaan hyveet taistelun ja vaivannäön kautta, ei niistä hevillä luovu. Hyveissä edistyminen ei ylpistytä, vaan opettaa nöyryyttä. Kun saa omakohtaisesti kokea kuinka paha kiusaa meitä, alkaa vihata pahaa. Himottomuuden saavutettuamme emme unohda omaa heikkouttamme ja kenen voimalla ja avulla olemme himottomuuteen päässeet.
Valvo ajatuksiasi, sillä mielikuvien väärinkäyttö johtaa väistämättä myös kuvitelmien kohteena olevien asioiden väärinkäyttöön.
Pääpaheet: mielettömyys, pelkuruus, hillittömyys ja vääryys ovat "maallisuutta".
Päähyveet: ymmärtäväisyys, miehuullisuus, siveellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat "taivaallisuutta".
Jos tahdot löytää tien elämään, etsi sitä Hänestä, joka itse on Tie ja on sanonut: " Minä olen tie, ovi, totuus ja elämä,"
On 5 syytä, jotka saavat sielun luopumaan synnistä: ihmisten pelko, tuomion pelko, tulevan palkinnon toivo, rakkaus Jumalaan ja omantunnon soimaukset.
Puhdas mieli näkee asiat oikeassa valossa ja kouliintunut kieli pukee sanoiksi sen, mitä mieli on nähnyt. Harjaantunut kuulo ottaa sanoman vastaan. Mutta jos nämä kolme joltakulta puuttuvat, hän syyttää sitä joka on puhunut.
Kun mieli on vapautunut himoista ja kirkastunut olevaisen mietiskelyssä, silloin se voi päästä Jumalan yhteyteen ja rukoilla oikein.
------------
Yli 1000 vuotta sitten kirjoitetut ajatukset eivät tunnu kovinkaan vanhoilta, niitä voi miettiä, vaikka tänäänkin.
18.3.2012