Toiminnot

La Rambla, ihmisten sekamelska

La Rambla, ihmisten sekamelska

Barcelonassa on vuodessa kaksi suurta alennusmyyntiaikaa. Toinen niistä alkaa ensimmäinen heinäkuuta. Eli olemme keskellä alennusmyyntihullutusta.

Kun lähdemme hotelliltamme kävelemään kohti La Ramblaa, suurta bulevardikatua, joka halkoo läpi Barcelonan keskustan, matkamme etenee hitaasti. Harmittelen kun ostin sellaiset pienet istuimet kalastuskaupasta, joka menisi hyvin matkalaukkuun ja kulkisi hyvin mukana, niin sellaisen kanssa olisi mukava istua kauppojen ulkopuolella. Rouva kiertää lähes kaikki kaupat, eikä osta juuri mitään. Nuorimmainen löytäisi helpostikin ostettavaa, mutta matkalaukullakin on rajoituksensa. Lopulta menen Starbucksiin lukemaan kirjaa, kun naiset kiertävät kauppoja.

Minä ostin itse shortsit, kaulus-t-paidan ja kaksi puuvillaneuletta ja köyhdyin 40 euroa. Miehen tapaan ensimmäisestä kaupasta, jossa kävin. Ja juuri muissa kaupoissa en sitten käynytkään. Minulla ei ole mitään, mitä erityisesti haluaisin ostaa.

Voin omistautua ihmisten katseluun, kun naiseni ovat kaupassa. Jos Tukholmassa ovat maailman kauneimmat naiset, niin Barcelona tarjoaa hyvän vastuksen. Kun on kovasti huudeltu sen perään, että ihmiset lihovat, niin sen kyllä alkaa huomata. Me ikääntyvät ihmiset olemme selvästi lihavampia kuin aikaisemmin. Toisaalta se voi olla tervehdyttävä merkki siitä, että anoreksia-kulttuuri on väistymässä. Kukaan ei enää halua nähdä tikunlaihoja käsiä ja jalkoja. Eräs anoreksiapotilaani sanoi, että hän tunsi itsensä kauniiksi, kun hän oli BMI:ltään alle 15.
- Sinä näytät keskitysleirivangilta, eikä se minusta ole kaunista, vastasin potilaalle, joka todennäköisesti menehtyy muutaman vuoden sisällä, jos ei vaihda kauneuskäsitystään.

Naisessa on hyvä olla pyöreyttä. Ja naisilla ylimääräiset kilot sijoittuvat paremmin kuin meillä miehillä.

Lopulta rouva kyllästyy kiertämään kauppoja ja pääsemme La Ramblalle. Katu on hieno, auringoisessa 30 asteen helteessä. Puiden varjoissa on tuoleja, joissa eläkeläisten parlamentit kokoontuvat. On miesten ja naisten piirejä, joissa juttu käy. Näiden eläkeläisten ei tarvitse kyttäillä ikkunaverhon raosta, ketä pihalla kulkee. Päivittäin ohi kulkee kymmeniä tuhansia ihmisiä. Siinä varmaan saa uteliaisuutensa tyydytetyksi ilman että tarvitsee kuunnella, mitä naapurihuoneistossa tapahtuu ja onko siellä liiallista melua.

Minä ostan La Ramblalta viisi Eurojackpot-arvontalippua. 31 miljoonaa euroa arvotaan minun syntymäpäivänä. Mikä olisikaan parempi syntymäpäivälahja kuin että La Ramblalta ostetussa lipussa olisi päävoitto. Kaikki tiedottaisivat, että päävoitto on mennyt Espanjaan. Noin suuri rahamäärä voisi hyvinkin vaikuttaa ihmissuhteisiin. Toisaalta jos tuolla summalla ostaisi asunnon Barcelonasta, kukaan ei tuntisi sinua. Voisi elää täällä, kävisi katsomassa Barcelonan pelejä, opettelisi espanjan kielen ja matkustelisi tarvittaessa. Kerron arvontalipun myyvälle rouvalle,kun hän kertoo minä päivänä se arvotaan, että hieno juttu, niin hän toivottaa onnea sydämellisesti. Lippu tulee maksupäätteen kaltaisesta laitteesta ja ainakin näyttää aidolta.

Unelmointi on mukavaa. Se ei maksa mitään, mutta esimerkiksi peliriippuvaisilla on tapana jäädä kiinni unelmiinsa niin että tuhoavat tulevaisuutensa. Monet jotka pelaavat, saavat yleensä aloittaessaan jonkun voiton, joku jopa vähän suuremman, mikä koukuttaa heitä yrittämään uudelleen ja uudelleen - epätoivoon saakka.

Pettymys siitä ettei voitakaan, ratkaisee myös sen, miten pelaamiseen juuttumisessa käy. Jos ajattelee niin, että jos se on Luojan tarkoitus, niin sitten minulle tulee voittoja. Jos en voita, niin sitten niin ei ollut tarkoitus.

Monet ystävistäni lottoavat tai pelaavat rahapelejä, joissa voittamisen todennäköisyys on olematon. Monet heistä tekevät kovasti työtä ja toivovat raatamisen helpottumista. Jos 20-vuotiaasta asti laittaisi, vaikkapa hyvin pienekin summan syrjään, niin eläkeikäisenä se olisi sellainen potti jolla pärjäisi. Harva on kuitenkaan niin viisas. Monet puhuvat, kuinka sijoittamalla ja investoimalla voi tehdä voittoa. Jos joku tekee voittoa, niin aika monen on hävittävä.

Minulla on sellainen ajatus, että on kiva toivoa rahapeleistä voittoa, koska se saa aina menemään viikon eteenpäin. Kuin hiirellä juustopalaa aina siirretään eteenpäin - ja yhtäkkiä huomaatkin viikonlopun koettaneen, kuukauden ja vuoden vaihtuvan. Ja ehkä eläkeikäkin koko ajan lähestyy. Tietenkin mikäli vain terveyttä säilyy.

Lääkärinä on huomannut että noin 55-vuotiaana ihmisten elintavat alkavat näkyä sairauksina. Hyvä perimä auttaa, mutta elintavat tuovat sairaudet esille. Enää ei saa anteeksi huonoja elintapojaan. Sinne asti elimistö jotenkin armahtaa meidät, muttei sen jälkeen.

Vanhoissa kauppahalleissa saa yleensä kaupunkien parhainta ruokaa. Barcelona ei tuota poikkeusta tässäkään tapauksessa. Yllättävää on se, että kaikki on niin halpaa. Viidellä eurolla kolme ihmistä saa hedelmistä kootun välipalan ja samaisella viidellä eurolla saa pikkupurtavaa, joka on niin tuhtia, että kuumuudessa se on täysin riittävä lounas.

Australialaispoikaporukka on myös ostamassa samaisia syötäviä. Eräs kavereista sanoo, että he tulivat uudestaan, koska oli niin hyvää. Lappeenrannan vetyjä ja atomeja vastaavat paikallisherkut tehdään paikan päällä ja ovat kuumia, kun ne otetaan ulos uunista. Nuorimmaisemme alkaa voida jo huonosti täytetystä siansorkasta. Vanhimmaisemme toivoi kuivattua lihaa tuliaisiksi. Se on tosi kallista, mutta todennäköisesti myös aika hyvää.

Kun puikkelehdimme La Ramblalta pikkukatuja pitkin takaisin kohti hotellia, niin rouva näkee eräässä ravintolassa pöydän, jollaisen haluaa meille kotiin. Sellaisen paksuista lankuista höylätyn. Kamera tallentaa pöydän tulevaisuuden haaveita varten.

Modernin taiteen museon ulkopuolella on rullalautailijoiden kokoontumispaikka. Eikä siellä ole pelkkiä lapsia, vaan ihan aikuisenoloisia nuoria miehiäkin. No, työttömyysluvut ovat Euroopan korkeimpia. Varkaista kaikki oppaat varoittavat, toistaiseksi emme ole heihin törmänneet ja hyvä niin.

Spar-liikkeestä ostamme tarvikkeita kylpyhuoneeseen, kun WTC-tapahtumien jälkeen lentomatkustamisesta tuli vaikeaa. On helpompi jättää nesteet kokonaan kotiin ja ostaa paikallisesta supermercatosta halvat tuotteet matkan ajaksi. Hauskaksi ostokset tekee se, että siellä on suomenkielinen shampoo. Miten lienevät tuotteet kulkeutuneet tänne?

Psykiatristen diagnoosien synkkä historia

Päiväunien jälkeen luen jälleen James Daviesin kirjaa Cracked- Why Psychiatry Is Doing More Harm Than Good (2013), joku muukin psykiatri on epäillyt kirjan motiiveja samantyylisesti kuin minä. Davies kertoo, että tehdessään psykoterapiaa, hän ei ottanut korvausta. Kai hän palkkaa kuitenkin sai? Davies kertoo saavansa palkkansa sosiaaliantropologiasta.

Davies kertoo kirjassaan, että 32-42 % kaksi eri psykiatria antaa samalle potilaalle eri diagnoosin. Yhdysvalloissa ja Venäjällä on kaksi kertaa todennäköisempää saada skitsofrenia-diagnoosi kuin Euroopassa, tai vaikkapa Britanniassa. Kahden psykiatrin todennäköisyys saada samalle potilaalle eri diagnoosi on vuonna 2006 33-46 %. Diagnoosien reliabiliteetti ei ole parantunut 30 vuodessa diagnostisen järjestelmien myötä.

Psykiatrian diagnostinen järjestelmä, DSM, oli vuonna 1952 130 -sivuinen opus. DSM IV-tr, joka on juuri vaihtumassa DSM 5:ksi, on 886-sivuinen opus. En ole nähnyt montako sivua juuri julkaistussa DSM 5:ssa on. DSM II ilmestyi 1970-luvulla, DSM III:n työ aloitettiin 1974 ja se valmistui 1980. DSM III:sta piti tulla psykiatrian "Uusi Testamentti".
DSM II:ssa oli kuvattu 182 psykiatrista häiriötä. DSM II:sta poistettiin monia sairauksia DSM III:een, lähinnä psykoanalyyttisiin spekulaatioihin perustuvia "sairauksia". DSM II:ssa homoseksuaalisuus oli vielä psykiatrinen sairaus. Homoseksuaalisuuden poistaminen oli Amerikan psykiatriyhdistyksen jäsenten äänestyksen tulos, se ei perustunut mihinkään tieteellisiin tutkimuksiin. Poistamisen puolesta 5854 psykiatria ja poistamista vastaan 3810 psykiatria.
DSM III:sen lisättiin 80 uutta psykiatrista tautia, joten psykiatristen tautien määrä kohosi 265 vuonna 1980. Tämä siksi, että psykiatrit olivat ryhtyneet niitä käyttämään, niille ei myöskään ollut vankkaa tieteellistä pohjaa, eikä patologiaan perustuvaa pohjaa.

DSM III:seen psykiatristen häriöiden määrittelyjä täsmennettiin ja tehtiin spesifisemmiksi. Vakavassa masennuksessa piti olla ainakin viisi oiretta ja ainakin kahden viikon ajan - tämäkään ei perustunut mihinkään tieteelliseen tutkimukseen. Psykiatrikolleegio neuvotteli tuollaiset kriteerit ja sillä siisti. Heillä oli puheenjohtajan mukaan valtaa tehdä niin. Tarkistuslistoja DSM III-diagnooseille tehtiin diagnoosien reliabiliteetin parantamiseksi.

1980 DSM III oli 500-sivuinen käsikirja, joka myytiin hetkessä loppuun. Amerikan psykiatriyhdistys teki sievoiset rahat julkaisemisesta.

Mikä lienee DSM 5:n myyntitulos? APA kulutti 25 miljoonaa dollaria DSM 5-tutkimuksiin, keväällä 2013 kirja piti saada lopulta julkaistuksi, vaikka sitäkään ei ehditty saada "valmiiksi".

DSM III:n myötä, psykiatrien konsensuskokouksen perusteella syntyi hetkessä 80 uutta psykiatrista tautia, joiden nimien käyttö arkipäiväistyi mediaan ja ihmisten jokapäiväisiin puheisiin. Niistä tuli keskustelun MYÖTÄ todellisia, niitä ei ollut ennen olemassakaan. Kuten posttraumaattinen stressioireyhtymä (PTSD), sosiaalinen fobia ja epävakaa persoonallisuus ja vakava masennustila.

Ludwig Wittgenstein kirjoitti kerran, ettei luonnosta löydy niitä entiteettejä, joita psykiatrisiksi taudeiksi diagnosoidaan. Daniel Carlat, psykiatri, sanoo sen vielä selvemmin: psykiatriset diagnoosit ovat henkisiä konstellaatioita. Ihmisen tekemiä.

DSM IV ilmestyi 1994 ja siihen lisättiin kahdeksan uutta psykiatrista tautia. Yli sataa uutta tautia ehdotettiin. Nyt 1994 niitä oli 374, kun 30 uutta tautia vaati "lisätutkimuksia" eli ne olivat ehdolla psykiatrisiksi taudeiksi. Esimerkiksi bipolaaritaudin II-tyyppi lisättiin tautiluokitukseen. Edelleen psykiatriselle diagnostiikalle ei ollut kultaista standardia.

DSM IV:n mukaisia diagnooseja löytyy 26.2 % aikuisista amerikkalaisista, siis joka neljännellä on diagnosoitava psykiatrinen sairaus. Amerikassa ADHD diagnosoidaan lapsilla, niillä pojilla, jotka ovat syntyneet loppuvuodesta 30% todennäköisemmin kuin niillä pojilla, jotka ovat syntyneet alkuvuodesta. Koululuokassa voi olla normaalistikin suuri ero alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneiden välillä!

Brittien Käypä Hoito-suosituksen ( NICE, National Institute for Clinical Excellence) mukaan pitäisi olla ainakin 3 pisteen ero Hamiltonin depressioasteikossa, jotta masennuslääkkeellä olisi enemmän tehoa kuin placebolla - täten olisi näyttöä sillä, että masennuslääke on tehokas. Johtaja Ian Andersson oli valmis muuttamaan tuota sääntöä, koska näytti siltä etteivät masennuslääkkeet , varsinkaan aina keskivaikeasti masentuneilla saa tuota eroa aikaiseksi, jotta lääkefirmat saisivat kaksi tutkimusta paremmaksi kuin placeboa ja saisivat myyntiluvan Amerikan FDA:lta tai englantilaisten MHRA:lta.

Davies kirjoittaa, että KOL ( Key Opinion Leaders) eli yliopistojen professorit eivät ole ilmoittaneet miljoona- tai pienempiä tulojaan yliopistoilleen- eivät Amerikassa eivätkä Englannissa. Ja tässä nimiä: S Charles Schulz ( Seroquel-mies antipsykootteihin), Melissa DelBello ( Seroquel-nainen bipolaaritautiin), Charles Nemeroff ( yliopistomies, joka saa rahoitusta lääkefirmoilta), Alan Schatzberg ( mifepristoni psykoottiseen depressioon, oma firma myy lääkettä) ja Karen Wagner, Thomas Spencer, Timothy Wilens. Heidän kirjojaan ja artikkeleita löytyy minunkin kirjahyllystä. He ovat varmaan suorittaneet "konferenssilääketieteen" erityispätevyyden, jonka saa kun omaa jonkun lentoyhtiön hopeisen tai kultaisen kortin, kuten kirurgikollegani irvuilee.

Davies ei kerro lahjoittaako hän kirjansa tuoton hyväntekeväisyyteen, kuten mies joka eli Englannissa ilman rahaa vuoden ja kirjoitti siitä kirjan. Ja kuten teki englantilainen psykatrian professori, joka haastoi Toronton yliopiston oikeuteen, kun ei saanut virkaa arvosteltuaan lääkeyhtiön lääkettä. Lääkefirma oli tuntuvasti yliopistoa rahoittava taho.

Onkohan Suomessa selvitetty professoreiden tuloja lääkefirmoilta? Meillä verottaja varmaan huolehtii, että verottaja ainakin tietää. Me lääkärit myös saamme kestitystä lääkefirmoilta, joskin tuntuvasti vähemmän kuin 1990-luvulla. Milloin meillä on Ilta-Sanomissa etusivun otsikko: Helsingin yliopiston psykiatrian professori on saanut rahaa lääkefirmoilta sen ja sen verran viimeisten 15 vuoden aikana!

Miksi ravintolaruokailu Suomessa maksaa?

Illalla löydämme El Ravalin alueelta hienon ravintolan, jossa on elävää jazz-musiikkia sellistin ja kitaristin soittama. Kolmelle henkilölle kolmen ruokalajin illallinen, johon kuuluu myös valkoviinipullo, maksaa 106 euroa. Mikä ihme meillä Suomessa ravintolassa maksaa?

Ilman päiväunia ei jaksaisi valvoa puolelle öin. Uni on trooppisen yön unta, asteet eivät ole alle 20. Unetkin ovat rauhallisempia kuin edellisenä yönä.

Davies siteraa kirjassaa Abraham Lincolnia: " Lähes kuka tahansa ihminen kestää vastoinkäymisiä, mutta jos tahdot testata miehen luonnetta, anna hänelle valtaa!".
Hurja ajatus ennen nukahtamista!

3.7.2013 Barcelonassa