Parisuhteen loppumisen kolmas apokalyptinen ratsastaja - puolustuskannalla oleminen
Parisuhteen loppumisen kolmas apokalyptinen ratsastaja – puolustuskannalla oleminen
Kun parisuhteessa on ensin arvosteltu ja sitten on päädytty tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta halveksimiseen joko avoimeen tai peiteltyyn, niin parisuhteen kolmas loppua ennustava ratsastaja tulee näyttämölle – puolustuskannalla oleminen.
Parisuhde menee kurjasta huonommaksi. Oikeastaan on sama onko kunnioittamatta kumppania vai on koko ajan puolustuskannalla, parisuhteelle se merkitsee alamäkeä. Tässä vaiheessa parisuhteen ongelmia molemmat tuntevat itsensä uhriksi – toisen epäoikeudenmukaiseksi koetun käyttäytymisen uhriksi. Eikä kumpikaan ole halukas ottamaan vastuuta oikaistakseen tilanteen, koska kokee tulleensa ansioitta loukatuksi.
Parisuhteen molemmat osapuolet alkavat vedota tässä vaiheessa omaan syyttömyyteensä. Halveksunta ja kunnioituksen puute johtavat siihen, että asettuu jatkuvalle puolustuskannalle parisuhteessaan. On luonnollista, että jos kokee koko ajan itseään vastaan hyökätyn, niin alkaa puolustella itseään. Itsensäpuolustelusta tulee tavallaan kuin refleksi, jossa itseään puolusteleva ei näe mitään väärää. Hänhän on se oikeutetusti loukkaantunut ja hyvitystä odottava osapuoli.
Puolustuskannalla oleminen pikemminkin lisää parisuhteen ongelmia kuin poistaa niitä. Useinkaan ihmiset eivät ole tietoisia siitä, kuinka puolustuskannalla ovat parisuhdekeskusteluissaan. Ulkopuolinen kuuntelija kuulee sen selvästi.
Joissakin parisuhteissa ollaan puolustuskannalla jo tavallisiin huolenaiheisiin tai arvosteluunkin, mutta viimeistään arvostelun ,halveksunnan ja kunnioituksen puutteen jälkeen puolustuskannalla oleminen tulee parisuhteeseen. Puolustuskannalla oleminen on yritys suojella itseä ja torjua havaittuja hyökkäyksiä itseä kohtaan.
Parisuhteessa puolustuskannalla olemisessa on eri muotoja:
1. Vastuun kieltäminen.
Mitä tahansa kumppanisi väittääkin, niin sanot ettet ole vastuussa siitä. Ei ollut minun vikani. Kotiin tullessa tavarat ovat levällään, hammastahna on väärässä kohdassa, vaatteita ei ole pesty – en ehdi tehdä kaikkea, mikset sinäkin tee jotain. Juhlissa sanoit jotakin minua alentavaa ja loukkaavaa. 80 % riidoista käydään alle tunnin sisällä kotiin tulemisesta. Jos malttaa pitää suunsa kiinni tunnin verran, niin suurin osa riidoista tulee vältetyksi.
2. Tekosyiden keksiminen.
Kerrot että ulkoiset olosuhteet olivat ylivoimaisia, tiellä oli ruuhkaa, työkaveri oli jättänyt tekemättä, en ehtinyt soittaa.
3. On eri mieltä kun kumppanisi toimii ajatustesi lukijana (disagreeing wiht negative mind reading).
Kumppanisi tekee oletuksia yksityisistä (kielteisistä) tunteistasi, ajatuksistasi, käyttäytymisestäsi ja motiiveistasi. Tiedän, ettet pidä vanhemmistani. Tiedän, että vihaat sitä ja tätä. Tunnen ettet pidä minusta. Ajattelet minusta pelkkää pahaa. Pidät minua rumana. Jne.
4. Takaisinvalittaminen ( cross-complaining).
Kun kumppani valittaa jostakin, et edes kuule, mistä hän valittaa, vaan lyöt oman valituksesi pöytään. Emme käy enää missään – Et koskaan halua rakastella. Meillä ei enää käy ketään vieraita, kun sinä olet niin outo. Ei meille voi ketään tuoda, kun sinä et osaa pitää huushollia niin siistinä, että tänne voisi jonkun edes pyytää.
5. Kumipallomies/nainen.
Mitä tahansa sanotkin, niin se pomppaa kuin kumipallo pois minusta ja tarttuu sinuun. Yhdellä liikkeellä torjut hyökkäyksen ja syytät jo kumppaniasi. Sinä et kuuntele minua - sinä se et kuuntele minua. Ei edes yritetä kuunnella, mitä kumppani yrittää sanoa, vaan pompautetaan syytös heti takaisin, edes sitä ilmoittamatta vastaanotetuksi, tai kumppanin moitetta kuulluksi.
6. Kyllä, mutta…
Moite tai syytös kuullaan, mutta keskustelu päättyy siitä erimielisyyteen. Sanoit että käyt ostamassa bensaa. Kyllä, mutta koska minun täytyi ehtiä vanhempiensa tultua illalliselle, niin en ehtinyt. Jälleen kerran petit minut, et maksanut laskua. En, mutta odotin että olisit laittanut tilille rahaa ensin.
7. Itsensä toistaminen.
Ilman että yrittää ymmärtää kumppanin näkökulmaa, parisuhteessa kumppanit erikoistuvat tekniikkaan, jolla he toistavat omaa kantaansa uudelleen ja uudelleen. Enkö ole jo aikaisemmin sanonut, ettei meidän kannata …. Kumpikin ajattelee että on oikeassa ja että on ajanhukkaa yrittää ymmärtää toisen näkökulmaa. Eli ajattelee, että jos toistaa riittävän usein – ja riittävän äänekkäästi - omaa kantaansa niin kumppani näkee viisauden, joka omaan näkökulmaan sisältyy ja on tyytyväinen.
8. Vinkuminen.
Tämä puolustuskannalla oleminen viittaa enemmän kuinka asia ilmaistaan, kuin siihen mitä asiaa ilmaistaan. Lapsenomaisella ja vinkuvalla äänellä sekä korkealla nasaaliäänellä kohotetaan ääntä lauseen loppua kohti. Sinä et ikinä vie minua minnekään. Käskin mennä lääkäriin. Mikset ikinä kuuntele minua.
9. Kehonkieli.
Puolustuskannalla ollessa fyysisenä piirteenä voi olla valheellinen hymy ( suupielet nousevat, mutta silmät eivät muutu), kehoa liikuttaa puolelta toiselle ( kuin lyöntiä välttääkseen) ja ristii kätensä ja ehkä jalkansakin. Joskus naiset koskettelevat niskaansa kuin olisivat pitämässä kaulakorua.
Puolustuskannalla oleminen estää kommunikaation. Sen sijaan että yrittäisi kuunnella, mitä toinen sanoo ja mikä hänen näkökantansa on, kuluttaa energiansa oman näkökannan puolustelemiseen. Mikään ei ratkea ja parisuhteen ongelmat jatkuvat – kumppania vastaan hyökätään ja ollaan molemmat puolustuskannalla. Olen lisännyt Julkaisut- kaavakkeet –osioon testin, jolla voit testata oletko jo parisuhteessasi puolustuskannalla.
Ensi askel katkaista puolustelukäyttäytyminen on se, ettei enää näe kumppanin sanoja hyökkäyksenä vaan vahvasti ilmaistuna informaationa. Yritä ymmärtää ja tuntea myötätuntoa kumppania kohtaan. Se on tietenkin vaikeaa, jos on hyökkäyksen kohteena, mutta se on mahdollista ja sen vaikutukset ovat ihmeellisiä.
Tutkimukset osoittavat, että jos olet aidosti avoin ja vastaanottavainen, kun kumppanini odottaa puolustelevaa vastinetta, niin hän on sen jälkeen vähemmän arvosteleva tai halveksivasti käyttäytyvä, kun erimielisyys nousee.
On selvää, ettei muutos parisuhteessa tapahdu yhdessä yössä pois puolustuskannalta, mutta vähitellen se on mahdollista. Kannattaa etsiä myönteisiä selityksiä kumppanista aina. Puolustelevaa vastetta odottava kumppani on aluksi hieman hämmentynyt ja epäileväinen. Hän voi jopa lisätä valittamista testatakseen sinua. Jos olet jatkuvasti ei-puolusteleva, niin kumppanisi saa lopulta onnellisen viestin siitä, että olet ottanut vastuuta parisuhteesta.
Oma vastuu parisuhteesta kannattaa ottaa, vaikka kumppani ei sitä ottaisi. Jonkun ajan kuluttua voi kysyä myös kumppanilta haluaako hän ottaa myös aikuisen vastuun parisuhteesta. Joskus on hyvä parisuhde päättääkin, jos se ei tyydytä kumpaakaan, eikä kumpikaan halua tai pysty kääntämään parisuhdetta kolmannen apokalyptisen ratsastajan tultua parisuhteeseen. Hyvin monet parisuhdeammattilaiset ovat hankkineet taitoja ratkaista tällaisia parisuhteen ongelmia, minkä vuoksi heitä kannattaa konsultoida ennen kuin tekee lopullisen päätöksen parisuhteestaan. Yksin parisuhdeongelmineen ei ehkä kannata jäädä, koska useimmat niistä ovat ratkaistavissa vain jos halua löytyy.
Ref. John Gottman with Nan Silver, Why marriages succeed or Fail… And How You Can Make Yours Last, 1994, New York: A Fireside Book
8.3.2014 Lappeenrannassa
Kun parisuhteessa on ensin arvosteltu ja sitten on päädytty tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta halveksimiseen joko avoimeen tai peiteltyyn, niin parisuhteen kolmas loppua ennustava ratsastaja tulee näyttämölle – puolustuskannalla oleminen.
Parisuhde menee kurjasta huonommaksi. Oikeastaan on sama onko kunnioittamatta kumppania vai on koko ajan puolustuskannalla, parisuhteelle se merkitsee alamäkeä. Tässä vaiheessa parisuhteen ongelmia molemmat tuntevat itsensä uhriksi – toisen epäoikeudenmukaiseksi koetun käyttäytymisen uhriksi. Eikä kumpikaan ole halukas ottamaan vastuuta oikaistakseen tilanteen, koska kokee tulleensa ansioitta loukatuksi.
Parisuhteen molemmat osapuolet alkavat vedota tässä vaiheessa omaan syyttömyyteensä. Halveksunta ja kunnioituksen puute johtavat siihen, että asettuu jatkuvalle puolustuskannalle parisuhteessaan. On luonnollista, että jos kokee koko ajan itseään vastaan hyökätyn, niin alkaa puolustella itseään. Itsensäpuolustelusta tulee tavallaan kuin refleksi, jossa itseään puolusteleva ei näe mitään väärää. Hänhän on se oikeutetusti loukkaantunut ja hyvitystä odottava osapuoli.
Puolustuskannalla oleminen pikemminkin lisää parisuhteen ongelmia kuin poistaa niitä. Useinkaan ihmiset eivät ole tietoisia siitä, kuinka puolustuskannalla ovat parisuhdekeskusteluissaan. Ulkopuolinen kuuntelija kuulee sen selvästi.
Joissakin parisuhteissa ollaan puolustuskannalla jo tavallisiin huolenaiheisiin tai arvosteluunkin, mutta viimeistään arvostelun ,halveksunnan ja kunnioituksen puutteen jälkeen puolustuskannalla oleminen tulee parisuhteeseen. Puolustuskannalla oleminen on yritys suojella itseä ja torjua havaittuja hyökkäyksiä itseä kohtaan.
Parisuhteessa puolustuskannalla olemisessa on eri muotoja:
1. Vastuun kieltäminen.
Mitä tahansa kumppanisi väittääkin, niin sanot ettet ole vastuussa siitä. Ei ollut minun vikani. Kotiin tullessa tavarat ovat levällään, hammastahna on väärässä kohdassa, vaatteita ei ole pesty – en ehdi tehdä kaikkea, mikset sinäkin tee jotain. Juhlissa sanoit jotakin minua alentavaa ja loukkaavaa. 80 % riidoista käydään alle tunnin sisällä kotiin tulemisesta. Jos malttaa pitää suunsa kiinni tunnin verran, niin suurin osa riidoista tulee vältetyksi.
2. Tekosyiden keksiminen.
Kerrot että ulkoiset olosuhteet olivat ylivoimaisia, tiellä oli ruuhkaa, työkaveri oli jättänyt tekemättä, en ehtinyt soittaa.
3. On eri mieltä kun kumppanisi toimii ajatustesi lukijana (disagreeing wiht negative mind reading).
Kumppanisi tekee oletuksia yksityisistä (kielteisistä) tunteistasi, ajatuksistasi, käyttäytymisestäsi ja motiiveistasi. Tiedän, ettet pidä vanhemmistani. Tiedän, että vihaat sitä ja tätä. Tunnen ettet pidä minusta. Ajattelet minusta pelkkää pahaa. Pidät minua rumana. Jne.
4. Takaisinvalittaminen ( cross-complaining).
Kun kumppani valittaa jostakin, et edes kuule, mistä hän valittaa, vaan lyöt oman valituksesi pöytään. Emme käy enää missään – Et koskaan halua rakastella. Meillä ei enää käy ketään vieraita, kun sinä olet niin outo. Ei meille voi ketään tuoda, kun sinä et osaa pitää huushollia niin siistinä, että tänne voisi jonkun edes pyytää.
5. Kumipallomies/nainen.
Mitä tahansa sanotkin, niin se pomppaa kuin kumipallo pois minusta ja tarttuu sinuun. Yhdellä liikkeellä torjut hyökkäyksen ja syytät jo kumppaniasi. Sinä et kuuntele minua - sinä se et kuuntele minua. Ei edes yritetä kuunnella, mitä kumppani yrittää sanoa, vaan pompautetaan syytös heti takaisin, edes sitä ilmoittamatta vastaanotetuksi, tai kumppanin moitetta kuulluksi.
6. Kyllä, mutta…
Moite tai syytös kuullaan, mutta keskustelu päättyy siitä erimielisyyteen. Sanoit että käyt ostamassa bensaa. Kyllä, mutta koska minun täytyi ehtiä vanhempiensa tultua illalliselle, niin en ehtinyt. Jälleen kerran petit minut, et maksanut laskua. En, mutta odotin että olisit laittanut tilille rahaa ensin.
7. Itsensä toistaminen.
Ilman että yrittää ymmärtää kumppanin näkökulmaa, parisuhteessa kumppanit erikoistuvat tekniikkaan, jolla he toistavat omaa kantaansa uudelleen ja uudelleen. Enkö ole jo aikaisemmin sanonut, ettei meidän kannata …. Kumpikin ajattelee että on oikeassa ja että on ajanhukkaa yrittää ymmärtää toisen näkökulmaa. Eli ajattelee, että jos toistaa riittävän usein – ja riittävän äänekkäästi - omaa kantaansa niin kumppani näkee viisauden, joka omaan näkökulmaan sisältyy ja on tyytyväinen.
8. Vinkuminen.
Tämä puolustuskannalla oleminen viittaa enemmän kuinka asia ilmaistaan, kuin siihen mitä asiaa ilmaistaan. Lapsenomaisella ja vinkuvalla äänellä sekä korkealla nasaaliäänellä kohotetaan ääntä lauseen loppua kohti. Sinä et ikinä vie minua minnekään. Käskin mennä lääkäriin. Mikset ikinä kuuntele minua.
9. Kehonkieli.
Puolustuskannalla ollessa fyysisenä piirteenä voi olla valheellinen hymy ( suupielet nousevat, mutta silmät eivät muutu), kehoa liikuttaa puolelta toiselle ( kuin lyöntiä välttääkseen) ja ristii kätensä ja ehkä jalkansakin. Joskus naiset koskettelevat niskaansa kuin olisivat pitämässä kaulakorua.
Puolustuskannalla oleminen estää kommunikaation. Sen sijaan että yrittäisi kuunnella, mitä toinen sanoo ja mikä hänen näkökantansa on, kuluttaa energiansa oman näkökannan puolustelemiseen. Mikään ei ratkea ja parisuhteen ongelmat jatkuvat – kumppania vastaan hyökätään ja ollaan molemmat puolustuskannalla. Olen lisännyt Julkaisut- kaavakkeet –osioon testin, jolla voit testata oletko jo parisuhteessasi puolustuskannalla.
Ensi askel katkaista puolustelukäyttäytyminen on se, ettei enää näe kumppanin sanoja hyökkäyksenä vaan vahvasti ilmaistuna informaationa. Yritä ymmärtää ja tuntea myötätuntoa kumppania kohtaan. Se on tietenkin vaikeaa, jos on hyökkäyksen kohteena, mutta se on mahdollista ja sen vaikutukset ovat ihmeellisiä.
Tutkimukset osoittavat, että jos olet aidosti avoin ja vastaanottavainen, kun kumppanini odottaa puolustelevaa vastinetta, niin hän on sen jälkeen vähemmän arvosteleva tai halveksivasti käyttäytyvä, kun erimielisyys nousee.
On selvää, ettei muutos parisuhteessa tapahdu yhdessä yössä pois puolustuskannalta, mutta vähitellen se on mahdollista. Kannattaa etsiä myönteisiä selityksiä kumppanista aina. Puolustelevaa vastetta odottava kumppani on aluksi hieman hämmentynyt ja epäileväinen. Hän voi jopa lisätä valittamista testatakseen sinua. Jos olet jatkuvasti ei-puolusteleva, niin kumppanisi saa lopulta onnellisen viestin siitä, että olet ottanut vastuuta parisuhteesta.
Oma vastuu parisuhteesta kannattaa ottaa, vaikka kumppani ei sitä ottaisi. Jonkun ajan kuluttua voi kysyä myös kumppanilta haluaako hän ottaa myös aikuisen vastuun parisuhteesta. Joskus on hyvä parisuhde päättääkin, jos se ei tyydytä kumpaakaan, eikä kumpikaan halua tai pysty kääntämään parisuhdetta kolmannen apokalyptisen ratsastajan tultua parisuhteeseen. Hyvin monet parisuhdeammattilaiset ovat hankkineet taitoja ratkaista tällaisia parisuhteen ongelmia, minkä vuoksi heitä kannattaa konsultoida ennen kuin tekee lopullisen päätöksen parisuhteestaan. Yksin parisuhdeongelmineen ei ehkä kannata jäädä, koska useimmat niistä ovat ratkaistavissa vain jos halua löytyy.
Ref. John Gottman with Nan Silver, Why marriages succeed or Fail… And How You Can Make Yours Last, 1994, New York: A Fireside Book
8.3.2014 Lappeenrannassa