Toiminnot

Käyn läpi 12 askeleen opetuksia oppiakseni - osa 12

Käyn läpi 12 askeleen opetuksia oppiakseni – osa 12

Kirjassa Kaksitoista askelta ehyempään aikuisuuteen – Opas Kristus-keskeisen toipumisen tielle (1996; Juva:WSOY) 12 askeleen 11. askel kuuluu:
”Pyrimme rukouksen ja mietiskelyn avulla kehittämään tietoista yhteyttämme Jumalaan, sellaisena kuin Hänet käsitimme, rukoillen ainoastaan tietoa Hänen tahdostaan meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen”
11.askeleen tavoitteena on se, että keskitymme rukoukseen ja mietiskelyyn.

Käytetty Raamatunkohta on (Kol. 3:16)): ”Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne.”

11. askeleen tarkoituksena on, että pyrimme rukouksen ja mietiskelyn avulla kehittämään tietoista yhteyttämme Jumalaan, sellaisena kuin Hänet käsitämme, rukoillen ainoastaan tietoa Hänen tahdostaan meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen.

Nimettömät Alkoholistit (11.painos, 2001,99-100)-kirjassa kirjoitetaan 11.askeleen kohdalla, että ei pidä arkailla rukousta. Meitä paremmat ihmiset harrastavat sitä kaiken aikaa. Rukous toimii, jos asenne on oikea ja sen hyväksi tehdään työtä.

Kun menemme illalla levolle, käymme läpi elettyä päivää rakentavassa hengessä. Käytyämme päivän läpi pyydämme Jumalalta anteeksi ja kysymme, mitä voimme tehdä virheiden korjaamiseksi.

Herätessämme tahdomme ajatella edessä olevaa päivää. Mietimme mitä aiomme sinä päivänä tehdä. Ennen ryhtymistämme toimeen pyydämme, että Jumala ohjaisi ajatuksiamme ja anomme erityisesti, että hän vapauttaisi meidät itsesäälistä ja epärehellisistä ja omaa etua tavoittelevista pyrkimyksistä.

Sitten voimme käyttää henkisiä kykyjämme, sillä onhan Jumala antanut meille aivot sitä varten. Kun väärät vaikuttimet poistuvat ajattelustamme, ajattelumme kohoaa paljon korkeammalle tasolle.  

Ajatellessamme tulevaa päivää ehkä emme tiedä mitä tekisimme. Päättämättömyys vaivaa. Silloin pyydämme apua Jumalalta, että hän antaisi meille sisäisen näkemyksen tai ajatuksen.

Rentoudumme, emme jännitä. Emme ponnistele. Kumma kyllä oikeat vastaukset löytyvät usein, kun tätä menetelmää on aikansa yrittänyt.

Ne mitkä olivat ennen satunnaisia aavistuksia ja vaistomaisia näkemyksiä, muuttuvat ajattelun toimivaksi osaksi. Koska olemme kokemattomia ja päässeet aivan vastikään tietoiseen yhteyteen Jumalan kanssa, emme luultavasti saa tällaisia sisäisiä ajatuksia kaiken aikaa. Mutta kun aikaa kuluu, ajattelumme nousee yhä enemmän innoituksen tasolle. Vähitellen opimme luottamaan siihen.

Yleensä meillä on tapana lopettaa mietiskelyhetki rukoukseen, jossa pyydämme, että meille kaiken päivää näytettäisiin, mikä askel on otettava seuraavaksi, että saisimme sen mitä tarvitsemme selviytyäksemme ongelmistamme.

Pyydämme erityisesti vapautumista itsepäisyydestä ja varomme pyytämästä mitään pelkästään itsellemme. Voimme anoa jotakin itsellemme vain, jos siitä on apua muille.

Varomme visusti rukoilemasta itsekkäästi. Monet meistä ovat tuhlanneet siihen paljon aikaa, mutta se ei toimi. On helppo nähdä miksi.

Ole herkkä huomaamaan missä uskonnolliset ihmiset ovat oikeassa. Käytä hyväksesi sitä, mitä heillä on tarjottavana.

Kun meitä päivän mittaan vaivaa kiihtymys tai epäilys, me hiljennymme ja pyydämme oikeata ajatusta tai toimintaohjetta.

Muistutamme itseämme jatkuvasti siitä, että emme pyri määräilijöiksi ja sanomme itseksemme monta kertaa päivässä: ”Tapahtukoon Sinun tahtosi”.

Silloin vältämme paremmin kiihtymyksen, pelon, suuttumuksen, huolet, itsesäälin ja typeryydet.
Saamme paljon enemmän aikaan. Emme väsy yhtä helposti kuin ennen, sillä emme käytä voimavarojamme yhtä tyhmästi kuin silloin, kun yritimme järjestää elämää oman mielemme mukaiseksi.

Kannattaa yrittää. Me tiedämme sen kokemuksesta. Me alkoholistit olemme kuritonta joukkoa. Siksi annamme Jumalan pitää meitä kurissa sillä yksinkertaisella tavalla, jota edellä kuvasimme.

Tapahtukoon Sinun tahtosi, ei minun!

Nimettömät Narkomaanit (mukailtu uusintapainos, 2003, 48–54)-kirjassa kirjoitetaan, että ensimmäiset 10 askelta ovat valmistaneet meitä parantamaan tietoista yhteyttä käsityksemme mukaiseen Jumalaan.

10 ensimmäistä askelta luovat perustan, jolla saavuttaa kauan tavoittelemamme myönteiset päämäärät.
Tultuamme hengellisen ohjelmamme tähän vaiheeseen harjoittamalla edeltäviä kymmentä askelta, useimmat meistä suhteutuvat myönteisesti rukouksen ja mietiskelyn harjoittamiseen.

Hengellinen vireemme on menestyksellisen toipumisen perusta, joka tarjoaa mahdollisuuden rajattomaan kasvuun.  

Monet meistä alkavat todella arvostaa toipumistaan päästessään 11. askeleeseen, jossa elämämme saa syvemmän merkityksen.

Luopumalla hallinnasta saamme tilalle paljon suuremman voiman. Uskomme luonne ratkaisee tapamme rukoilla ja mietiskellä. Meidän on vain varmistettava, että meillä on sellainen uskonrakennelma, joka toimii meille.

Mitä enemmän syvennämme tietoista yhteyttä Jumalaamme rukouksen ja mietiskelyn kautta, sitä helpompi on sanoa: ” Tapahtukoon sinun tahtosi, ei minun.”

Voimme pyytää Jumalan apua sitä tarvitessamme, ja elämämme muuttuu paremmaksi. Ohjelmamme on hengellinen, ei uskonnollinen.

Kun pääsemme 11.askeleeseen, olemme jo aiempien 10 askeleen työskentelyssä tunnistaneet niitä luonteen heikkouksia, jotka aiheuttivat ongelmia menneisyydessämme.

Mielikuva ihmisestä, jollainen haluaisimme olla, on hetkellinen välähdys Jumalan tahdosta meidän suhteemme.

Usein näkökulmamme on niin rajoittunut, että kykenemme näkemään vain välittömät halumme ja tarpeemme.  On helppo luisua takaisin vanhoihin tottumuksiimme.  Varmistaaksemme jatkuvan kasvun ja toipumisen, meidän on opittava pitämään elämämme hengellisesti terveellä perustalla.

Kun lopulta saamme raivatuksi tieltä omat itsekkäät vaikuttimemme, alamme löytää rauhaa, jollaista emme koskaan kuvitelleet mahdolliseksi.

Väkisin vaaditusta moraalisuudesta puuttuu se voima, jonka saamme, kun itse valitsemme hengellisen elämäntavan.

Useimmat meistä rukoilevat silloin, kun meidän on paha olla. Opimme, että jos rukoilemme säännöllisesti, emme ole niin usein ja voimakkaasti tuskissamme. Tiedämme, että jos rukoilemme Jumalan tahdon toteutumista, saamme sen, mikä meille on parasta, ajattelimmepa itse mitä hyvänsä.  Tämä tieto perustuu uskoomme ja kokemukseemme toipuvina addikteina.

Rukous ja mietiskely

Rukous on huoliemme kertomista itseämme suuremmalle voimalle. Saamme otteen siitä rajattomasta voimasta, joka on käytössämme päivittäin rukouksemme ja antautumisemme kautta niin kauan kuin säilytämme uskomme ja uudistamme sen.

Joillekin rukous on Jumalan avun pyytämistä, mietiskely Jumalan vastauksen kuuntelemista.
Opimme varomaan minkään erityisten asioiden rukoilemista. Rukoilemme että Jumala osoittaisi meille tahtonsa ja auttaisi meitä sen toteuttamisessa.

Rukoileminen vaatii harjoittelua, ja meidän tulisi muistuttaa itseämme siitä, ettei kukaan ole seppä syntyessään. Taitojen kehittäminen vaatii paljon ponnistelua.

Rukouksen kautta etsimme tietoista yhteyttä Jumalaamme. Mietiskelyssä saavutamme tämän yhteyden, ja 11.askel auttaa meitä ylläpitämään sen.

Jumalan tahto voi ilmetä meille mietiskelyn hiljaisina hetkinä. Yksi mietiskelyn peruslähtökohdista on se, että on vaikeaa tai jopa mahdotonta saavuttaa tietoinen yhteys, jos mielemme ei ole tyyni.

Jätämme ajatukset taaksemme, kun 11.askeleen mietiskelyosa tulee meille todelliseksi.

Tunne-elämän tasapaino on mietiskelyn ensimmäisiä tuloksia ja kokemuksemme vahvistaa tämän.
Niille meistä, jotka eivät rukoile. mietiskely on ainoa tapa työskennellä tätä askelta.

Huomaamme rukoilevamme, koska se tuo meille rauhaa ja palauttaa luottavaisuutemme ja rohkeutemme. Se auttaa meitä elämään elämää, joka on vapaa pelosta ja epäluottamuksesta.

Kun raivaamme tieltä itsekkäät vaikuttimemme ja rukoilemme ohjausta, alamme tuntea mielenrauhaa ja tyyneyttä.

Kun unohdamme todellisen voimanlähteemme, palaamme pian samoihin ajatus- ja toimintamalleihin, jotka alun perin ajoivat meidät ohjelmaan.

Suurin tarpeemme on saada tietoa Jumalan tahdosta meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen. Jumalan tahdosta tulee meidän oma todellinen tahtomme. Tämä tapahtuu vaistonvaraisesti, eikä sitä voi selittää tyhjentävästi sanoin.

Tiedämme, että toipa päivä tullessaan mitä tahansa, Jumala on antanut meille kaiken, mikä on hengellisen hyvinvointimme kannalta tarpeen. Jumala auttaa meitä järjestämään asiamme.

Alamme nähdä todellisuuden selvemmin. Saamme etsimämme vastaukset jatkuvan yhteyden kautta korkeampaan voimaamme. Saamme kyvyn tehdä asioita, joihin emme ennen kyenneet.

Kunnioitamme muiden vakaumuksia. Kannustamme sinua etsimään voimaa ja ohjausta oman uskosi mukaisesti.

Olemme kiitollisia tästä askeleesta, koska löydämme sen, mikä meille on parasta.

Joskus rukoilimme, että saisimme mitä toivoimme, ja kun saimme, olimme hätää kärsimässä. Saatoimme rukoilla ja saada mitä pyysimme. Sitten meidän oli rukoiltava, että pääsisimme siitä eroon, koska emme tulleet toimeen sen kanssa.

Alamme rukoilla vain Jumalan tahdon toteutumista meidän suhteemme. Tällä tavoin saamme vain sellaista, mitä kykenemme käsittelemään. Pystymme ottamaan vastuun ja tulemme toimeen sen kanssa, koska Jumala auttaa meitä valmistautumaan siihen. Jotkut meistä yksinkertaisesti kiittävät omin sanoin Jumalan armosta.
Lähestymme 11.askelta antautuneella ja nöyrällä asenteella yhä uudestaan saadaksemme tiedon ja voiman lahjan ymmärryksemme mukaiselta Jumalalta.

10.askel raivaa tieltä nykyiset virheet, jotta voimme työskennellä 11.askelta. Ilman 11.askelta on epätodennäköistä, että voisimme kokea hengellisen heräämisen.

On olemassa hengellinen periaate, jonka mukaan meidän on annettava pois se, mikä meille on annettu Nimettömissä Narkomaaneissa voidaksemme pitää sen. Kun autamme muita pysymään puhtaana, voimme nauttia löytämästämme hengellisestä hyvinvoinnista.

11.askel on ”hengellinen askel”, jossa parannat hengellistä ymmärrystäsi Jumalasta

Terence T Gorski kirjoittaa kirjassaan (Understanding the Twelve Steps- An Interpretation and Guide for Recovering People, 1989), että askeleet ensimmäisestä kymmenenenteen ovat valmistaneet tähän askeleeseen.

Ensimmäisessä kolmessa askeleessa opimme/päädyimme uskomaan Korkeampaan Voimaan, ehdoitta, raitistuaksemme. Monista 11.askeleen Korkein Voima on hyvin erilainen kuin ensimmäisen askeleen Korkein Voima.

Isä Joseph Martin sanoo: ” Et voi syöttää hengellistä pihviä hengellisille vauvoille, he tukehtuvat siihen”. Jos alat puhua hengellisiä ja mystisiä Jumala-käsityksiä alkoholistille liian varhain toipumisessa, niin he kävelevät ulos eivätkä koskaan palaa.

Ensimmäisessä kolmessa askeleessa sinun on päätettävä: ” Mikä tai kuka on minun Korkein Voimani? Mikä avunlähde tuolla on joka on minua isompi ja vahvempi.

11.askeleen tehtävät ovat:
    1. Teet päätöksen uskoa Korkeampaan Voimaan ja kutsua Korkeinta Voimaa Jumalaksi.
2. Teet päätöksen uskoa, että on mahdollista kehittää henkilökohtainen suhde ymmärryksesi mukaiseen Jumalaan.
3. Rukoilet ja mietiskelet uskontekoina, jotta suhteesi Jumalaan voi kehittyä.
4. Keskityt rukouksissasi ja mietiskelyissäsi saamaan tietoa Jumalan tahdosta sinun suhteesi ja rohkeutta toteuttaa se.
5. Sinulla on henkilökohtaisia kokemuksia, jotka vahvistavat sen, että hengellinen ohjelma toimii.
6. Olet muuttunut hengellisten kokemustesi johdosta.
7. Tunnustat itsellesi ja muille, että olet muuttunut hengellisten kokemustesi johdosta.

T.Gorski kirjoittaa, että hänellä oli kauan vaikeuksia ymmärtää 11.askelta. 

Hän kertoo tarinan Bill B:stä, joka kertoi kummilleen, ettei hän usko Jumalaan. Kummi kysyi Billiltä:
- Oletko halukas uskomaan, että tuolla jossain saattaisi olla Jumala?, mihin Bill vastasi, ettei hän ole oikein varma.
- Oletko avoin sille mahdollisuudelle, että Jumala saattaisi olla olemassa?, kummi kysyi uudella tavalla.
- Varmasti, olen halukas hyväksymään sen, että Jumala saattaa olla olemassa, Bill vastasi.
- Haluan, että  otat palan paperia ja kirjoitat kuvauksesi siitä, millaisen Jumalan haluaisit, jos Jumala olisi olemassa. Sinun ei tarvitse sanoa, että hän on olemassa. Ainoastaan kuvittele että jos Jumala olisi olemassa, ja sinulla on valta luoda Jumala juuri sen mukaan, mitä haluat hänen olevan, mitä ominaisuuksia ja piirteitä hänellä olisi, kummi ehdotti.
Bill kirjoitti listan ja viihdytti itseään mahdollisuudella, että ehkä Jumala on olemassa.

T. Gorski uskoo, että jokaisella on Jumala – ehkä me kutsumme häntä vain eri nimellä. Ateistin Jumala voi olla tiede. Järkeen uskovan Jumala on järki.  rahaan uskovan Jumala on raha.

GOD (engl. Jumala) on yhtä kuin ” Good Orderly Direction”, elämää organisoiva periaate, minkä ympärille koko elämä kiertyy.  

Aktiivisesti päihteitä käyttävälle Jumala on alkoholi tai muut päihteet. Läheisriippuvaisen Jumala on henkilö, kenen elämästä hän yrittää huolehtia ja fiksata kuntoon.  Sinun Jumalasi on keskeinen periaate, keskeinen arvo elämässäsi. Palvominen on yksinkertaisesti tunnustaa tämä tosiasia, julkisesti ja yksityisesti. Se mitä et yleensä tunnista on se, että sinulla on valtaa valita, mitä palvot.

Jotkut ihmettelevät, että jos tein Jumala-käsitykseni, niin kuinka voin kehittää suhteen siihen. Jos käsitykseni mukainen Jumala on olemassa, niin onko hän minulle saatavilla? Antaako ideani Jumalasta minulle Korkeimman Voiman, joka huolehtii minusta? T. Gorski vastaa molempiin kysymyksiin että ei, että luomasi ”Jumala-käsite” ei ehkä tule auttamaan sinua. Sinun on parempi kehittää parempi käsitys.

Jumalan olemassaoloa ei todistaa eikä kieltää, näin kertovat parhaat filosofiset koulukunnat.

On ehkä parempi lähestyä asiaa eri tasolta: Kummalla vaihtoehdolla on minulle parempia seurauksia? Monet ihmiset löytävät hyödylliseksi uskoa Jumalan olemassaoloon, vaikka häntä ei olisi. Mitä siinä häviää?

Minkälainen Jumala on uskomusteni arvoinen? Monilla toipuvilla ihmisillä Jumala-käsitys muuttuu radikaalisti monta kertaa. 11.askeleen hengellisestä etsinnästä nousee monia filosofisia kysymyksiä. Totuus on välttämätön kasvulle ja kasvu on välttämätön raittiudelle.

Jos on avoimella mielellä ja pidättäytyy aikaisemmasta hengellisyyden halveksunnasta, niin voi tunnistaa että suhde Jumalaan voi olla todella mielenkiintoinen ja kannattava kokemus. Voi päättää kokeilla sitä.

Ainahan sitä voi palata entisen jumalansa, järjen, rahan, työn, alkoholin tai päihteen, luo, jos se kokemus on parempi.

Monet kokevat hengellisiä kokemuksia, jotka muuttavat heitä henkilökohtaisella tasolla

Monet kokeilevat Jumala-suhdetta, vaikkeivät aluksi siihen uskokaan. Voit päättää kokeilla, kaikki askeleet ovat ehdotuksia, niin yhdestoistakin.

Voit luoda pysyvän Jumala-käsityksesi ja rukoilla sitä. Rukoileminen on puhumista ymmärryksesi mukaiselle Jumalalle. Voit omin sanoin puhua hänelle, tunnistat mitä haluat häneltä. Mietiskely on vastauksen kuuntelemista, tai sen löytämistä, mitä Jumala tahtoo sinun tekevän hänelle.

12 askelta antaa selvät ohjeet kuinka rukoilla ja mitä rukoilla. Et rukoile uutta Cadillacia etkä että Jumala pesisi pyykkisi, koska se ei toimi. Rukoilet tietoa Hänen tahdostaan sinun suhteesi ja kykyä toteuttaa se.

Toipuvat ihmiset etsivät kokemuksia, jotka tarjoavat näyttöä siitä, että hengellinen ohjelma toimii. Jos se ei toimi, he luopuvat siitä. Mutta jos he kokeilevat ja jotakin myönteistä tapahtuu, niin he tulevat aina takaisin.

Useimmat ihmiset, jotka kokeilevat hengellistä lähestymistapaa, huomaavat että muutosta tapahtuu, he kokevat henkilökohtaisen muutoksen. He kokevat hengellisen kokemuksen tai hengellisen heräämisen.

On tärkeää kysyä, oletko muuttunut hengellisten kokemustesi myötä? Monet kertovat merkittävistä muutoksista siinä, kuinka he tuntevat itsensä suhteen, kuinka he näkevät maailman ja kuinka he liittyvät maailmaan uudella tavalla hengellisen ohjelman myötä.

Psykologi Abraham Maslow teki psykologisesti hyväksyttävää hengellisistä kokemuksista. Hän tutki hyvin menestyneitä ja aikaansaavia ihmisiä, jotka kuvasivat usein kokevansa huippukokemuksia.

Nämä ihmiset kehittivät korkeamman itsetunnon ja itsensätoteuttamisen asteen, kuin ne, joilla ei ollut huippukokemuksia. Näiden hengellisten huippukokemusten aikana, tutkitut ihmiset kokivat ainutlaatuista hyvänolon tunnetta.  He ikään kuin olivat sopusoinnussa universumin kanssa. He tunsivat itsensä samalla kertaa hyvin tärkeiksi ja täysin merkityksettömiksi.

He tunsivat olevansa osa suurempaa kokonaisuutta, minkä johdosta he tunsivat tyyneyttä, ainutlaatuista hyvänolon tunnetta. Hetken aikaa, kaikki tuntui olevan oikein, itse oli juuri siellä missä pitikin olla, ja kaikki mitä tarvitsi, oli läsnä. Näinä hetkinä muutos on mahdollinen.

”Terve” hengellisyys johtaa kasvuun ja kehitykseen, vahvistaa sinua pitkällä tähtäimellä elämässä. Se sallii sinun kohdata kuolemasi merkityksellisesti, tarkoituksellisesti, arvokkuudella ja vahvuudella.

Hengellisen etsimisen tiellä on syytä liikkua varovaisesti. Gorski ei usko niihin hengellisiin suuntauksiin, jotka erottavat ihmiset 12 askeleen ohjelmasta, koska 12 askeleen ohjelma ei ole minkään hengellisen tai uskonnollisen lähestymistavan puolella. Jos harkitset hengellistä tietä, joka käskee sinun hylätä AA ja toipumisohjelmasi, niin juokse kohti lähintä uloskäyntiä.

Pakkomielle Korkeimpana Voimana

Phillip Z kirjoittaa kirjassaan A Skeptic´s Guide to the 12 Steps (1990, Hazelden), että ruoka oli monta vuotta hänen Korkein Voimansa. Ruoka oli seuralainen, lohduttaja ja suhde ylitse muiden suhteiden. Hänen mietiskelynsä kohdistui seuraavaan ateriaan ja sitä seuraavaan katumuksen tunteeseen, kun oli taas ahminut. Philip Z näkee nyt taaksepäin katsoessaan, että ruuan tarkoitus oli vaientaa hänen lörpöttelevä mieli.

Toisin kuin mietiskelyssä, jossa pääsee yhteyteen hengellisen ja psyykkisen ytimensä kanssa ja viisautensa ja voimansa lähteeseen, niin ruoka-ahmimisissa vain etääntyy niistä.  Kaikessa pakonomaisessa käyttäytymisessä kokee nälkää, jonka odottaa tulevan tyydytetyksi. Rakastajattaren, tavaran, päihteen tai ruuan kautta toivoo kokevansa mielihyvää, jonka toivoo kestävän ja lopulta pysyvästi tyydyttävän sisäisen nälkämme. Mutta joka kerta, kun palaudumme pakonomaisesta käyttäytymisestä, jäämme uupuneeksi, lyödyksi ja ekstaasin korvaa epätoivo ja ahdistus.

Kuin Ikarus lennämme liian lähelle aurinkoa vahamaisilla siivillämme, siivet sulavat ja putoamme mereen.
Kaikissa maailman myyttisissä tarinoissa toistuu sama teema ja hengellinen opetus: ihmisen hengellinen etsintä ja nälkä ei tyydyty millään muulla tavalla kuin vakiinnuttamalla ja ylläpitämällä yhteyttä omaan sisäiseen voimakeskukseensa, joka tarjoaa tietoa kunkin todellisesta luonnosta. Olipa kyseessä Jumala, Korkeampi Minä, Oma Todellinen Luonto, Tyhjyys, niin kääntymällä sisäänpäin tämän voiman etsimiseen, milloin ihminen muuttuu ja etsiminen tulee tyydytetyksi.

Philip Z tuli Nimettömiin Ylensyöjiin (OA), koska halusi tietää , kuinka laihtua ja pysyä laihana, mutta hän ajautui pohtimaan syvempiä motiiveja, mitkä tekivät hänestä addiktin. Koko elämänsä hän oli etsinyt dieettiä, joka sallisi hänen syödä milloin ja mitä vain ja hän samalla pysyisi laihana. Toisena toiveena oli rajoittaa syömistä niin, että hän pysyisi laihana, eikä tuntisi nälkää. Nälän tunne oli Philip Z:sta kauhea.

Ryhmässä Philip Z oivalsi, että niin kauan kuin hän etsii tyydytystä ruuasta, niin kauan hän ei ole vapaa pakkomielteestään syöpöttelyyn. Hän käsitti, että nälkä, jota hän tunsi, oli hengellistä laatua, minkä jälkeen hän pystyi kokemaan tyydytyksen.  Hän oppi hyväksymään, että joskus on nälkäinen, kuten on yksinäinenkin, surullinen tai kokee mitä tahansa luonnollista tunnetta, jota ihminen nyt yleensä kokee. Enää hänen ei tarvinnut syödä YLI noiden tuntemusten ja tunteiden, koska hän kykeni nyt tarkkailemaan niitä, ilman että ryhtyi mihinkään.

Kun Philip Z oppi tyydyttämään hengellisen nälkänsä, niin hänelle tuli kyky sietää epämukavuutta ilman tarvetta osallistua pakonomaiseen käyttäytymiseen.

Yksi universaalinen keino kääntyä sisäänpäin hengellisen voimansa etsimisessä on rukoilla ja mietiskellä
11.askeleen päivittäistä toimintaa ovat rukoilu ja mietiskely.  Philip Z oli ennen OA:ta harrastanut Hathajoogaa ja muita hinduperinteen mietiskelytekniikoita, Zazenia ja muita buddhalaisen perinteen mietiskelytekniikoita. Philip Z ei osannut antautua gurulle ja monille jumaluuden ilmentymille. Ei-teistinen buddhalaisuus vetosi älyllisesti ja psykologisesti, mutta jotain puuttui zen- ja oivallusmietiskelystä, minkä vuoksi hän lopetti ne.
Philip Z etsi, tietämättään, jotain joka johtaisi hänet sisälleen, mutta samalla hän voisi säilyttää iloisen ja intohimoisen suhteen elämään. Tullessaan OA:han hän ei ollut kiinnostunut mistään hengellisestä etsinnästä, ei edes mietiskelystä.

11.askel puhuu myös rukoilemisesta, jota ei muista koskaan harjoittaneensa, jos mukaan ei oteta 6-vuotiaan toiveita selviytyä myrskystä kotiin.

Nuorena hän piti rukoilemista heikkojen ja pelokkaiden ihmisten toimintana. Ihmisten jotka eivät kyenneet käsittelemään ongelmia kypsällä tavalla. Hän koki kasvaneensa ulos maagisesta uskosta, että jos hän puhuisi Jumalalle, niin tämä auttaisi. Nuorena hän halveksi ihmisiä, jotka menivät kirkkoon ja tunnustivat uskonsa Jumalaan. Jumala ja rukoileminen olivat samassa kategoriassa kuin Joulupukki ja joululahjat.

11.askeleessa Philip Z oli valmis mietiskelemään, muttei rukoilemaan. Hän ei voinut kuvitella puhuvansa Korkeimmalle Voimalle ikään kuin tämä olisi henkilö, joka kuulisi ja puhuisi.

Usean kuukauden sinnikkään harjoittelun jälkeen mietiskely alkoi onnistua. Välillä hän tunsi jopa outoa ja omituista tunnetta, ettei hän ollut yksin. Se oli jännittävää ja kauhistuttavaa samalla kertaa. Hän toivoi että se voisi jatkua ja toisaalta ettei enää koskaan kohtaisi sitä uudelleen.

Aikaisemmin Philip Z ajatteli, että rukous ja mietiskely olisivat pitäneet tulla aikaisemmin askelissa. Kunnon addiktin tapaan hän halusi parannella ohjelmaa järjestelemällä askelia uudelleen. Hänestä tuntui, että toipumisprosessi pitäisi alkaa niillä. Kummin ohjeista huolimatta hänestä tuntui, että 11.askel oli liian pitkällä. Mutta kun hän itse saavutti 11.askeleen, hän  arvosti AA:n perustajien viisautta.

Oli välttämätöntä hengellisessä kehityksessä käydä läpi egon pieneneminen, päätöksenteko, itsensätutkiskelu, tunnustaminen ja hyvityksen teko vakiinnuttaakseen ainakin jotain tietoista kontaktia Korkeimpaan Voimaan, minkä jälkeen 11.askeleessa oli valmis parantamaan tätä kontaktia rukouksen ja mietiskelyn avulla.

11.askeleessa ei pyydetä mitään itselleen, vaan tietoa Korkeimman Voiman tahdosta itsensä suhteen ja voimaa sen toteuttamiseen. Voi tietysti rukoilla mitä tahansa, mutta jos päämääränä on vapautua päihdemielensä vankilasta, niin sitten on rukoiltava vaan tietoa Korkeimman Voiman tahdosta itsensä suhteen ja voimaa sen toteuttamiseen, eikä mitään erityistä asiaa tai tapahtumaa tapahtuvaksi tai tapahtumattomaksi.
Egosentrisesti rukoillessa pyytää itselleen materiaalista hyvää. Mutta jos haluaa päästä toipumisessaan eteenpäin, niin rukoilee kykyä kohdata elämä omillaan. Rukoilemme kärsivällisyyttä, kestävyyttä ja viisautta elää täyttä elämää rakastaen, vaikka elämä on epävarmaa ja usein tuskallista.

Tapahtukoon Sinun Tahtosi, ei minun

Niin kauan kuin rukoillemme Korkeimmalta Voimalta, että pakottaisi elämäntapahtumat meidän mielemme mukaiseen järjestykseen, niin kauan jäämme toiveidemme ja pelkojemme verkon vangiksi.

Seng Ts’an, kolmas Kiinan zenpatriarkka, sanoi:

Suuri Tie ei ole vaikea
      niille joilla ei ole mieltymyksiä.
Kun rakkaus ja viha ovat poissa
      kaikki tulee selväksi ja peittelemättömäksi.
Tee pienin erottelu, kuitenkin
      ja taivas ja maa ovat lopullisesti erillään.
Jos haluat nähdä totuuden
      niin älä ole minkään puolesta äläkä mitään vastaan.
Kun pystyttää sen mistä pidät vasten sitä mistä et pidä,
      niin sairastuttaa mielen.
Kun asioiden syvää merkitystä ei ole ymmärretty
       mielen oleellinen rauha on häiriintynyt turhaan.

Bhagavad Gita, hindujen yksi pääteoksista, painottaa, että täytyy erottaa hengellinen työ, joka yrittää kontrolloida tapahtua ja hengellinen työ, joka etsii vain vapautumista egosentrisestä ajattelusta.

Gitan mukaan on neljänlaisia hengellisiä etsijöitä: ensimmäinen kysyy, miten hänen kärsimyksensä on poistettavissa. Toinen kysyy rahaa ja materiaalista hyvää. Kolmas kysyy vapautumista minän tai egosentrisyyden ikeestä. Neljäs, ja Gitan mukaan korkein hengellisen etsimisen muoto, ei pyydä mitään Jumalalta, vaan kykyä toteuttaa Hänen tahtoaan.

Löydettyään hengellisen voiman itsestään Philip Z ei ollut vapautunut suruista eikä huolista, mutta nyt hän kykeni Korkeimman Voiman yhteytensä avulla valitsemaan, kuinka hän reagoisi niihin.

Ihmiset, jotka rukoilevat rohkeutta, voimaa kestää sietämätön, kiitollisuutta muistaa, mitä heillä on sen sijaan että rukoilisivat sitä, mitä heiltä puutuu, saavat hyvin usein vastauksen rukouksiinsa.

Jos rukoilee Jumalalta laihuutta, voimaa kestää tiettyjä ruokia ja tiettyjä parannuksia elämänolosuhteisiinsa, niin asioiden mennessä ei-toivottuun suuntaan, tuntee itsensä petetyksi Korkeimman Voiman taholta. Jotkut katkerana pettymyksestä, jättävät koko ohjelman.

Jos ajattelemme että Korkein Voima on joku, joka fiksaa meidät, niin olemme kyvyttömiä näkemään retkahduksen mahdollisuutensa jatkaa hengellistä työtämme. Jos avaudumme muutoksille, jota suhteemme Korkeimpaan Voimaan tuo tullessaan, niin voimme käsitellä retkahdusta viestinä siirtyä Korkeimman Voiman riippuvuussuhteesta yhdessä luomiseen.

Itsensä aktualisointi on pikemmin hengellinen kokemus kuin se, että hankkii materiaa ja tekee mitä haluaa. Se on elämänikäinen prosessi, jossa oppii tunnistamaan syvimmät halut itsessään ja tuomalla ne ilmaisuun valintojen ja toimintojen kautta.

Philip Z kertoo 11.askeleessa alkaneensa miettiä intuitio-sanaa uudella tavalla. Ennen hän ajatteli, että intuitio on onnellinen arvaus tai jonkinlainen mysteerinen kuudes aisti, joka on enemmän naisten etuoikeus.  Philip Z siteeraa Isoa Kirjaa:
”Ajatellessamme tulevaa päivää ehkä emme tiedä mitä tekisimme. Päättämättömyys vaivaa. Silloin pyydämme apua Jumalalta, että hän antaisi meille sisäisen näkemyksen tai ajatuksen. Rentoudumme, emme jännitä. Emme ponnistele. Kumma kyllä oikeat vastaukset löytyvät usein, kun tätä menetelmää on aikansa yrittänyt. Ne mitkä olivat ennen satunnaisia aavistuksia ja vaistomaisia näkemyksiä, muuttuvat ajattelun   osaksi.”

Philip Z kertoo, että mitä enemmän hän työskenteli askelia, erityisesti päivittäisiä rukouksia ja mietiskelyjä, niin sitä mukavammin hän tuli luottamaan omaan intuitioonsa. Mutta hän jäi epämiellyttäväksi intuitio- idean kanssa jonkin aikaa, koska se oli sekä epätieteellinen että epärationaalinen ja siksi epäilyttävä.

Philip Z etsi psykologisesta kirjallisuudesta vastauksia epäilyynsä: Jung kirjoitti tuotantonsa varhaisvaiheessa, että ihmisen persoonallisuus ja käyttäytyminen voitiin ymmärtää neljän eri toiminnon kautta: ajattelu, tunteet (feeling), tuntemukset (sensation) ja intuitio.

Ajattelu-toiminto viittasi älylliseen kognitioon ja loogisten päätelmien muodostamiseen ja sisälsi objektiivisen päätöksenteon. Tämä oli kuin tietokone, ilman emootioita ja sentimenttejä.

Tunteet-toiminto ei ollut Jungille emotionaalista reagointia, vaan arvottamisen tai subjektiivisen päätöksen prosessi. Ajattelu ja tunteet olivat siis kaksi vastakkaista prosessia,

-    Tiedän, että tämä on totta, koska se sopii tosiasioihin ja minun kokemukseeni. Se on loogista, sanoo ajattelija
-    En voi antaa sinulle hyvää syytä, miksi ajattelin niin, se vain tuntuu todelta, kertoo tunteilija.

Nämä ovat kaksi päättelytoimintoa, joiden lisäksi on kaksi havaitsemistoimintoa.

Tuntemukset- toiminto käsittää kaikki havainnot, jotka aistinelimet muodostavat. Intuitio- toiminto on tietoa, joka on riippuvainen alitajunnasta ilman suoraa viitettä aisteihin.

Jungin mielestä meillä kaikilla on ensisijaisuus molemmissa sekä päättely- että havaitsemistoiminnoissa.

Philip Z kirjoittaa, että toipumisen varhaisina vuosina hän harvoin käytti suoraa sensorista kokemusta tai rationaalista ajattelua tyydyttävästi paljastamaan hengellisen totuuden.

Philip Z alkoi pitää unipäiväkirjaa rukoilemisen ja mietiskelyn lisäksi. Hän uskoi että unet johtaisivat hänet psyykensä työskentelyn syvempään kokemukseen. Tämä johti Philip Z:n syvempään kokemukseen Korkeimmasta Minästä. James Hillmanin sanoin ystävystyttyään uniensa kanssa, hän kasvoi hengellisesti ja alitajunnan kautta saavutti (sai) sielun.

Philip Z kirjoittaa tulleensa uuteen ymmärrykseen, jota hän voi kutsua hengelliseksi heräämiseksi. 11.askel ei muuttanut ulkoista maailmaa, vaan salli Philip Z:n nähdä maailman uusin silmin. Hän ymmärtää ihmisiä ja heidän motiivejaan olla lähempänä intiimimmin hänen ajatuksiinsa ja tunteisiinsa nähden. Hän on vähemmän pelokas ja avoimempi sydämeltään. Hän löysi uuden merkityksen ja tarkoituksen elämässään luottamuksellisessa suhteessa Korkeimpaan Voimaan. Hän oppi elämään suuremmassa harmoniassa koko muun maailman kanssa, samalla kun hän jatkaa elämänsä eheyden ja yhteyden paljastamista.

Philip Z siteeraa T.S. Eliotin runoa:
Sanoin sielulleni, ole paikallasi, ja odota ilman toivoa
Sillä toivo voi olla toivoa vääristä asioista; odota ilman
rakkautta
Sillä rakkaus voi olla rakkautta vääriin asioihin; silti on
usko
Mutta usko ja rakkaus ja toivo ovat kaikki odottamassa.
Odota ilman ajatusta, sillä et ole vielä valmis
ajatukseen:
Niin pimeys valaistuu, ja hiljaisuus tanssii.

Tekeminen on tärkeämpää kuin se, miten sen teet

Rabbi Kerry M. Olitzky ja Stuart A Copans kirjassaan Twelve Jewish Steps to Recovery – A Personal Guide Turning From Alcoholism and Other Addictions ( 2006, 7th ed, Woodstock, Vermount, Jewish Lights Publishing) kirjoittavat, että juutalaisuus opettaa, että voimme tulla kontaktiin Jumalan kanssa, minkä tahansa toiminnan kautta, joka on tehty oikealla tarkoituksella – kenkiä korjaamalla, puutarhaa hoitamalla, autoa vahaamalla,
jopa veroja maksamalla. Näiden toimintojen kautta tulemme tietoiseksi Jumalan läsnäolosta elämässämme.

Parhaita keinoja yhteyteen Jumalan kanssa ovat rukous ja mietiskely. Kun rukoilet, ajatuksesi ovat keskittyneet. Kun rukoilet, niin puhut Pyhimmän edessä. Siksi keskity vielä enemmän, koska Jumala punnitsee kaikki ajatuksesi. Jumalan edessä ajatus on sama kuin puhe.

Rukous ja mietiskely ovat tapoja tulla yhteyteen Jumalan kanssa, tulla kosketuksiin Jumalaisen tahdon kanssa. Mystikot näkevät Jumalan fyysisen maailmamme rajojen tuolla puolen, he suuntaavat rukouksensa ja ajatuksensa ulospäin. Toiset näkevät Jumalan syvästi sisällämme, paikassa, jossa tahtomme sekoittuu yhteen Jumalan tahdon kanssa. He suuntaavat rukouksensa ja mietiskelynsä sisäänpäin, mikä auttaa katsomaan itseämme syvemmälle sisään.

Juutalainen mietiskely on yksinkertaista. Varaa joka päivä aikaa puhua Jumalalle. Saatat pitää hyvänä puhua ääneen hiljaisella äänellä, hiljaisessa paikassa ja yksinäisyydessä.

On tärkeää soittaa kummille, kun et tarvitse apua, niin kuin on tärkeää olla kontaktissa Jumalan kanssa kun kaikki on hyvin.  Jos teet niin, niin ongelmallisina aikoina, kun tunnet itsesi kaikkein yksinäisimmäksi, tiedät että Jumala on yhä siellä, jopa valmiina kuuntelemaan.

Jumalan tahto minun suhteeni on helppo asia: Tee juuri oikea asia. Juutalaisena, uskon että Jumala kysyy vain yhtä asiaa minulta. Jumala pyytää että osoittaisin rakkauttani; ja Jumala antaa minulle mahdollisuuksia osoittaa rakkauteni.

11.askel on toinen ylläpitoaskel, jossa harjoittelemme uutta elämäntapaa

Stephen Artenburn ja David Stoop kirjoittavat kirjassaan The Life Recovery Workbook – A Biblical Guide through the 12 Steps, 2004), että kolmessa ensimmäisessä askeleessa päätimme kääntyä pois päihdekäyttäytymisestä ja – ajattelusta. Neljännestä yhdeksänteen askeleeseen auttoivat meitä puhdistamaan menneisyytemme, ja nyt voimme keskittyä nykyisyyteen. 11.askel antaa meille meidän hengelliset marssijärjestyksemme kun me ”rukouksen ja mietiskelyn kautta parannamme tietoista yhteyttä Jumalaan”.

Yksinkertaistamme rukoiluelämäämme rukoilemalla ” vain tietoa hänen tahdostaan ja voimaa toteuttaa se”. Se mikä alkoi kolmannessa askeleessa, antautumalla elämämme meitä Korkeamman Voiman haltuun, laajenee nyt 11.askeleessa. Etsimme Jumalan tahtoa elämämme suhteen vieläkin innoissamme. Nyt meidän täytyy löytää yhteys Jumalaan, joka on uskomuksen tuolla puolen. Etsimme enemmän sitä kuka Jumala on, kuin sitä, mitä hän voi meille antaa.

Ei meidän päihteet, päihdekäyttäytyminen eikä emotionaalinen addiktio kyennyt tyydyttämään meidän hengellistä nälkäämme – sen me olemme todistaneet. Ilman Jumalan jatkuvaa toimintaa elämässämme, kuitenkin, me jäämme oman epätasapainoisen sydämemme, mielemme ja käyttäytymisemme armoille. Pitkäaikaisessa toipumisessa, me tarvitsemme Jumalan voimaa ja apua. Kun käsitämme, että Jumala näkee jokaisen ihmisen tärkeänä ja arvokkaana, me voimme luottaa, että meidän huolenpitomme on hänen huostassa.

11.askel rakentaa perustan nykyiselle toipumiselle suhteessamme Jumalaan. Päivittäinen rukous ja mietiskely ovat keinoja saavuttaa tietoinen yhteys Jumalaan. Rukoilu on puhumista Jumalalle ja mietiskely on Jumalan kuuntelemista. kasvamme nöyryydessä, kun kysymme tietoa hänen tahdostaan meidän suhteemme.
11. askel keskittyy nykyisyyteen, mikä eroaa menneisyyttä käsittelevistä askelista. 11.askeleen iso haaste on addiktipersoonallisuuden kyky oppia odottamaan Jumalaa.  Kärsimättömyys on kenen tahansa addiktipersoonallisuuden merkki. Elämä, joka vaatii nopeaa fiksausta, päihtymystä tai helpotusta, kehittyy päihdekäyttäytymisestä. Nyt meidän täytyy oppia odottamaan Jumalaa, jos haluamme löytää uutta voimaa toipumiseemme.

11.askel on periaatteessa helppo: rukoilla ja mietiskellä. Joskus kuitenkin vastustamme, koska pelkäämme, että Hänen tahtonsa on meidän tahtoamme vastaan. Mutta tämä on taas se hetki, jolloin meidän löytää nöyryyttä asettaa meidän tahtomme Hänen tahtonsa mukaisesti. Hänen valonsa pitää meidät pois addiktion pimeydestä.

Rukoileminen ja mietiskely voi tuoda meille tyyneyttä, jota emme ehkä koskaan ole kokeneet ennen

Stephanie S Covington kirjoittaa kirjassaan A Woman´s Way through Twelve Steps (1994), että 11.askel rohkaisee kääntymään sisäänpäin ja syventämään tietoisuuttamme Korkeimmasta Voimasta, kun varaamme aikaa rukoilemiseen ja mietiskelyyn.

Voimme käyttää rukoilemista ja mietiskelyä palauttaaksemme emotionaalisen tasapainon, kun joku on huolestuttanut tai järkyttänyt meidät pois tasapainostamme.

11.askel voi näyttää, kuinka pitkälle olet tullut hengellisellä polullasi. Emme voi ottaa itsestään selvänä tai olettaa. että hengellinen elämä hoituu ilman erityistä panostusta meidän puoleltamme. ”Parannamme tietoista yhteyttämme Jumalaan” tarkoittaa juuri tätä.

Halukkuutemme rukoilla ja olla avoin tälle yhteydelle on tärkeämpää kuin kuinka me sen teemme. Toimintasi henki määrittelee sen, mikä merkitsee eniten. Jos koet AA-kielen epämukavaksi, voit käyttää omaa kieltäsi sanoaksesi tarkasti, mitä haluat sanoa.

Monet naiset kokevat epämiellyttäväksi ” tehdä Hänen tahtonsa mukaan”, koska se voi muistuttaa heidän menneitä ihmissuhteitaan ja siksi he vaihtavat Jumala- sanan Jumalattareksi, millä he muistuttavat, että hengellisyyden feminiininen puoli on heille tärkeä. Vaihtamalla muutamia sanoja, he tekevät AA-rukoukset enemmän lähestyttäviksi ja relevanteimmaksi joillekin naisille. ”Hänen tahtonsa” voi olla joillekin ”
universumin tahto, että asiat ovat niin kuin ne ovat”.  ”Hänen tahtonsa mukaan” voi tarkoittaa käyttäytymistä, jossa hyväksyy, on tietoinen ja kykenevä käyttäytymään sopivalla tavalla. Voi luovuttaa halunsa kontrolloida asioita, joita ei voi muuttaa.

Seitsemäs askel keskittyi luonteenvikoihin, joten nyt voi keskittyä lopettamaan käyttäytymisen tai asenteet, jotka haittaavat sinua.  Vian voi vaihtaa tavaksi, mikä on myönteisempi tai neutraalimpi sana.
Jos rukoileminen on kommunikoinnin teko, niin mietiskely on hiljaa olemisen ja kuuntelemisen harjoittamista. On aika antautua ja vastaanottaa, aika hellittää.

Saamme vain hyvin vähän tukea hiljaiselle ajalle elämässämme. On pakkoja ja vastuita, joista on selvittävä.
Sisäinen tietoisuus on oleellista meidän jatkuvalle kasvulle ja hyvinvoinnille. Toipumisesta ei koskaan saa valmistujaispapereita, se ei lopu koskaan. Tapahtumat elämässämme houkuttelevat meitä takaisin vanhoihin ja haitallisiin tapoihimme. On tärkeätä luoda ”keskus”, johon palata – tyyni, sisäinen ja yksityinen paikka.
Tyyneys ei ole vapautta elämän myrskyistä – se on tyyni keskus, jonka avulla pääsen myrskyjen läpi. Me luomme tämän tyyneyskeskuksen mietiskelemällä. Mietiskely on mielen hiljentämistä niin, että kokee selkeyttä ja rauhaa. Mietiskelyssä on halukas olemaan läsnä ja avoin.

Monet naiset kokevat hyödylliseksi kävely-, puutarha-, neulomis- tai maalausmietiskelyn. Tekemällä näitä asioita täydellä ja tietoisella tarkkaavaisuudella, antaa itselleen tauon tavallisesta stressistä ja jotain hyvää itselleen.

Patrick Carnes kirjoittaa kirjassaan A Gentle Path through the Twelve Steps – The Classic Guide for All People in the Process of Recovery (1993), että kannattaa pitää unipäiväkirjaa, koska ne kantavat tärkeätä viestiä sinusta itsestäsi. Henkinen mentori voi opastaa sinua hengellisellä tiellä, koska hän on jo kulkenut sitä.

Tahdonvoima ei riitä

Kirjassa The Twelve Step – Life Recovery Devotional (Thirty Meditations from Scripture for Each Step in Recovery, 1991) on 30 meditaatiota jokaisesta askeleesta ja 5 meditaatiota kullekin askeleelle retkahduksen jälkeen kirjoitetaan, että useimpien meidän täytyy haluta jotakin ennen kuin täydellä sydämellä tavoittelemme sitä. Ei ennen kuin tajuamme, kuinka paljon Jumala rakastaa meitä ja välittää meidän elämämme yksityiskohdista, emme halua rukoilla Häntä. Ei ennen kuin vakavasti uskomme, että hän on antanut meille täysin anteeksi, häpeilemme kohdata häntä. Jos pidämme väärinuskomuksemme Jumalasta, tämä 11. askel tulee olemaan suunnaton tehtävä pikemmin kuin ilo.

Tajuamme ehkä, että oman tahtomme etsiminen on tuonut meille kurjuutta. Onnellisuuden sijasta löysimme surua; voiman sijasta löysimme itsemme voimattomana. Omaa tahtoa seuraamalla päädyimme masennukseen ja uupumukseen, tielle joka ei johtanut minnekään.

Halu etsiä Jumalan tahtoa syntyy sen tajuamisesta, että Jumalan suunnitelma on hyvä meille. Depression, uupumuksen ja minnekään johtamattoman tien sijaan, me löysimme iloa, voimaa ja tien, joka johtaa taivaaseen ja rakastavan Jumalan läsnäoloon.

Mielikuvituksella on suunnaton voima. Vaikka kuinka kovasti koetamme harjoittaa tahdonvoimaamme yli mielikuvituksen, niin tahdonvoimamme häviää taistelun enemmin tai myöhemmin. Sen sijaan, että yrittäisimme löytää lisää tahdonvoimaa, ehkä meidän kannattaisi kokeilla muuta taktiikkaa.

Mietiskely on avain menestykseen Jumalan tahdon seuraamiseksi elämässämme.  Pakkomielteiset ajatukset voi voittaa täyttämällä mielikuvituksen elämisestä Jumalan suunnitelman mukaan. Jos ”kätkemme” Jumalan sanat sydämiimme muistelemalla ja kuvittelemalla ne, voimme löytää uutta voimaa pitää mielemme ja sydämemme puhtaana.

Jumalan voi oppia tuntemaan ja oppia uskomaan Jumalaan

Me voimme oppia tuntemaan ihmisiä vain niin paljon kuin he sallivat meidän tuntea heitä. Emme voi kokea läheisyyttä ihmisten kanssa, jotka päättävät olla avautumatta itsestään. Useimmissa ihmissuhteissa rakkaus voi avata oven ihmisen sydämeen, jonka haluamme oppia tuntemaan.  Samalla tavalla opimme tuntemaan Jumalan.

Jumala kurkottaa meitä kohti Jeesus Kristuksen persoonan kautta. Kun me aidosti etsimme rakastavaa suhdetta Jumalaan, niin Hän paljastaa itsensä meille. Tapa löytää tieto Jumalan tahdosta Pyhän Hengen persoonan kautta johtaa meidät kaikkiin totuuksiin. Me löydämme voimamme suhteessa Jeesus Kristuksen persoonaan.

Me kaikki haluamme toipua niin nopeasti kuin mahdollista. On vaikea olla kärsivällinen ja odottaa prosessin toimivan. Ymmärrämme ettemme voi yhdessä yössä tekemättömäksi elinikäisiä vaurioita.

Monet meistä ovat addiktoituneet kaaokseen. Me voimme olla niin tottuneita kriiseihin, ettemme tiedä, kuinka nauttia rauhallisuudesta. Elämä toipumisessa voi tuntua tylsältä verrattuna aikaisempiin päiviimme. Me menetämme jännityksen ja vaaran. Palkkiot tuntuvat tulevan liian hitaasti.

Olemme ehkä lakanneet rakastamasta. Ehkä odotimme, että rakkaus löytää meidät, mutta vain petyimme. Ehkä rakkaamme loukkasivat meitä niin pahasti, että tarvitsimme turruttaa itsemme tuskalta ja kivulta. Meidän päihteemme auttoivat meitä turruttamaan itsemme. Nyt toipumisessa meidän täytyy löytää tapa käsitellä rakkautta jälleen.

On Jumalan tahto, että me rakastamme, ilman rakkautta millään ei ole merkitystä (1 Kor. 13:1-7). Rakkaus on enemmän kuin tunne, se on käyttäytymisvalinta, joka lisääntyy elämässämme. Se on Pyhän Hengen hedelmä, joka syntyy elämässämme kun elämme Jumalan tahdon mukaan.

Kukaan ei rakasta täydellisesti, mutta emme silti voi lakata rakastamasta. Me voimme hyväksyä vastuumme rakastaa toisia ja lopettaa uhrin pelaaminen odottamalla muiden rakastavan meitä. Me voimme olla kärsivällisiä sillä aikaa kun rakkaus kasvaa. Me voimme valita käyttäytyä rakastavasti, tunteet seuraavat perässä. Me voimme havaita, kuinka rakkaus palaa takaisin luoksemme.

Meistä voi tuntua, ettei rakkaus yksinkertaisesti toimi meillä. Ihmettelemme, että olemmeko tehneet jotakin väärin. Ehkä meillä on ongelmia siksi, että olemme irti todellisesta rakkauden lähteestä. Jumala on rakkaus. Ilman Jumalan rakkautta Jeesuksessa Kristuksessa kuihdumme.

”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” ( Joh.13: 34–35)
Rakkaus on odottamassa. Ainut mitä meidän tarvitsee tehdä, on avautua rakkaudelle, jota Jumala tarjoaa.
Me kehitämme havaintomme itsestämme, kuinka elämämme tärkeät ihmiset näkevät meidät. Jos kasvoimme ei-toimivassa perheessä, näkemyksemme itsestämme saattoi vääristyä ja estää meitä näkemästä itseämme juuri sellaisena kuin olemme Jumalan silmissä.

Jumala haluaa meidän tajuavan, kuinka arvokkaita olemme hänelle ja nähdä itsemme hänen rakkautensa valossa.  Jos Jumala antoi pois arvokkaimman asiansa (ainoan Poikansa) meidän tähtemme, niin mitä se kertoo meidän arvostamme?

Kun koemme kipua ja menetystä, koska jotakin on kontrollimme ulkopuolella, meistä voi tuntua, että Jumala on vihollisemme. Me emme ymmärrä, miksi Jumala sallii sellaisen kidutuksen, mutta me voimme uskoa, että tulee aika, jolloin ymmärrämme hänen tahtonsa meidän suhteemme.

On helppoa menettää uskonsa, kun on vaikeuksissa. Meistä voi tuntua, että usko on karannut meiltä. Me voimme alkaa olla vihaisia Jumalalle.

Meidän ei pidä hämmästellä aikoja, kun uskomme tuntuu katoavan. Mutta meidän ei huolestua, usko palaa ja vahvempana kuin ennen, minkä jälkeen kykenemme rohkaisemaan myös muita uskossaan.

Kun kehitämme uusia ajatusprosesseja uskossa, meiltä voi puuttua luottamusta omaan viisauteemme ja terveeseen järkeen. Me voimme epäillä toteuttaa Jumalan tahtoa, jos olemme peloissamme ympäröivien ihmisten arvosteluista.

Jumala haluaa uudistaa mielemme ja auttaa meitä kehittämään viisautta ja tervettä järkeä.

”Hanki viisautta, se on aarteista kallein, hanki ymmärrystä, sijoita kaikki varasi siihen” (Sananl.4:7)
Joskus emme halua tietää Jumalan tahtoa, koska on olemassa elämässämme alueita, joita emme ole valmiita käsittelemään. Toipuminen on prosessi meille. Me voimme olla valmiita rukoilemaan Jumalan tahtoa joillakin alueilla, mutta tunnemme epämiellyttävyyttä, jos Jumalan valo valaisee alueita, joita ovat vielä häpeän piilossa.

Me emme ehkä rukoile, koska joskus aikaisemmin menneisyydessä, rukoileminen ei tuntunut toimivan. Rukoilimme asioita, joita Raamatussa mainitaan, mutta emme saaneet vastausta. Tämä voi olla lamauttavaa ja lakkaamme rukoilemasta.

Rukoileminen vaatii sitkeyttä. Jumalan portit ovat aina avoinna meille, hän odottaa meitä, milloin vain olemme suunniltamme tai ystävän tarpeessa. Meillä voi olla tuskallisia tunteita. Rukoileminen on hyödyllinen työkalu työskennellä ongelmiemme läpi.

Läheisyyteen liittyvät asiat voivat olla nöyryyttäviä, erityisesti niille, jotka kasvoivat ei-toimivissa perheissä. Me emme ehkä tunne oloamme turvalliseksi paljastaa itseämme toisille ihmisille.

Olemme ehkä peloissamme siitä, että jos olemme syvästi lähellä toisia ihmisiä, ja jos päästämme heidät sydämeemme, niin he hylkäävät meidät, sitten kun he todella tuntevat meidät.

Voimme kokea rukoilemisen samalla tavoin nöyryyttävänä. Olemme turvassa paljastaa todellisen minämme Jumalalle. Ja kun rohkenemme tehdä sen, niin hän vastaa varmasti.

Olemme voineet elää huolehtien vain omista tarpeistamme. Päihdekäyttäytymisen myötä viimeinkin, meidän on ollut vaikea luottaa ihmisiin. Tämä luottamuksen välttely voi ulottua rukouselämäämme, tehden meille vaikeaksi olla Jumalasta riippuvainen.  

 Meditaatio toi loppurukoukseen merkitystä

Alkoholistien Aikuiset Lapset (AAL) kirjassa ”Aikuiset Lapset – Alkoholistiset/Toimintahäiriöiset Perheet” (2011,264-278) kirjoitetaan 11. askeleen kohdalla, että kirjoitetaan 11. askel muotoon:” Yritimme rukouksen ja meditaation avulla parantaa tietoista yhteyttämme Jumalaan, niin kuin Jumalan käsitämme, rukoillen ainoastaan tietoa Jumalan tahdosta meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen.”

Tunnen itseni emotionaalisesti kypsemmäksi käyttäessäni rukousta ja meditaatiota eläessäni elämääni.
Kun rukoilen Korkeampaa Voimaani, pyydän häntä näyttämään, miten minun tulisi edetä.

Meditaation avulla alamme luoda mielikuvaa emotionaalisesta raittiudesta. Havaitsemme, miltä ACA:lainen toipuminen näyttää. Alamme nähdä, että toipuminen on merkittävä vapautuminen pyykkilistan piirteiden vahingoittavista vaikutuksista.

Turvaamme vaistomaisesti askeliin ja ACA-kokouksiin kohdataksemme kaikki elämäntilanteemme.

Turvaamme Jumalaan, sellaisena kuin Jumalan ymmärrämme, löytääksemme varman jalansijan.

Emotionaalisen raittiuden avulla oman itsemme uudelleen vanhemmointi muuttuu todeksi elämässämme.
11.askeleessa käsittelemme myös edelleen riippuvuuttamme kiihtymyksestämme. Tämä on pyykkilistan 8.piirre. Opimme meditaation avulla hiljentämään mielemme ja rentoutumaan. Päästämme irti hurjasti laukkaavista ajatuksistamme. Opimme, että ajatuksemme voivat raueta. Tämä on uutta monille meistä, joita mielikuvat ja ajatukset ovat kiusanneet koko elämän ajan. Opimme, että ajatukset syntyvät, elävät ja kuolevat. Voimme antaa hankalien ajatusten kuolla luonnollisen kuoleman meditaation avulla.

11.askeleessa varaamme aikaa päivän aikana keskittyäksemme hengelliseen polkuumme. Saamme yhteyden Jumalaan todellisen itsemme kautta, kun löydämme hiljaisuuden ja kuuntelemme Jumalan askelia. Todellinen itsemme tuntee Jumalan kutsun. Todellinen itsemme tuntee polun, jota myöten Korkeampi Voimamme kulkee sydämeemme. Se on rakkauden polku.

Löydämme 11.askeleen avulla Jumalan tahdon ja henkilökohtaisen voiman, jonka olemassaolosta emme tienneet. Siinä on tosi voimaa. Voimme saada sen käyttöömme, jos ponnistelemme ja annamme Korkeimman Voiman ohjata.

Meditaation sivuuttaminen ei ole viisasta, jos aiomme saada ACA:lta sisäisen rauhan parhaimmat lahjat.
Rukouksen ja meditaation avulla meille selviää, että olemme enemmän kuin kaltoinkohtelumme ja laiminlyöntimme. Olemme ihmeitä, jotka anovat ja rukoilevat avautumista. Etsijät ymmärtävät tämän polun.
Ensisijainen perustajamme, Tony A. sanoi: ” Aikuisen lapsen persoonallisuus on persoonallisuus, joka epäilee Jumalaa tai ei pysty uskomaan näkymättömään, mutta etsii näkymätöntä Jumalaa.”

Historian mukaan kaikki suuret hengelliset etsijät käyttivät meditaatiota ja rukousta saavuttaakseen parhaan mahdollisen yhteyden Korkeimpaan Voimaan tai läsnä olevaan Jumalalliseen.

11.askel on eräs menetelmä saada takaisin yhteys kehoonsa

Monet aikuiset lapset ovat tietämättään irti kehostaan. Yhteyden puuttuminen kehoomme voi ilmetä jähmettyneiden tunteiden muodossa, joka tunnetaan myös psyykkisenä tunnottomuutena. Meistä tulee turtia tunteille ja aistimuksille.

Jotkut meistä ovat niin traumatisoituja, että sammuttavat tunteensa ja katkaisevat yhteyden kehoonsa. Vaikka olemme yhä toimivia työpaikalla ja ihmissuhteissa, emme ole kokonaan läsnä omassa kehossamme.
Katsomme toisia ja ihmettelemme, miltä tuntuu olla normaali, koska olemme varmoja, ettemme tunne normaalisti. Todellisuudessa emme oikeastaan tunne juuri mitään.

Miltä tuntuu olla rakastettu?

Aikuisen lapsen oli vaikea löytää vastausta ja hän yritti tarjota rakkauden määritelmää. Terapeutti keskeytti kuitenkin hänet hellävaroin ja sanoi: ” Ei. En etsi rakkauden määritelmää. Haluan tietää, miltä kehossasi tuntuu, kun tunnet olevasi rakastettu. Kun minä tunnen olevani rakastettu, hengitykseni keventyy ja kasvojeni ihon alla on lämpöä. Minun tekee mieli hymyillä paljon.”

Terapeutti toisti kysymyksensä: ” Miltä tuntuu olla rakastettu?”

Aikuinen lapsi kertoi tuijottaneensa häntä. Hän ei osannut vastata. Myöhemmin hän tajusi, että hän oli 26-vuotias eikä muistanut, että olisi koskaan tuntenut olleensa rakastettu. Hän ei ollut koskaan pysähtynyt miettimään sitä ennen tuota päivää.

Hän tiesi vanhempiensa pitäneen huolta hänestä ja antaneen ruokaa ja katon pään päälle. He sanoivat rakastavansa häntä, mutta hän ei muistanut tunteneensa lapsena oloaan turvalliseksi tai rakastetuksi. Hänen alkoholisti-isänsä uhkaili perhettään ja kirosi lapsensa.

Tämä yksinkertainen kysymys, miltä tuntuu olla rakastettu, herätti kysymyksen, oliko aikuista lasta rakastettu oikeasti lainkaan. Hän oli emotionaalisesti niin lukossa, ettei pystynyt muistamaan, miltä fyysisesti – ruumiin tuntemuksena – tuntui olla rakastettu.

Pääseminen raittiiksi ja kuiville paransi hänen elämäänsä, mutta salli myös alkuperäisten alemmuuden ja vajavaisuuden tunteiden nousta esiin. Raittiina hän pysyi irrottautuneena kehostaan ja hänen oli vaikea ottaa vastaan rakkautta syvän viallisuuden tunteensa vuoksi.

Terapiaistunnon jälkeen hän sanoi ymmärtävänsä, mitä terapeutti tarkoitti sanoessaan: ” Et ole kehossasi. Et tunne tunteitasi. Olet ylhäällä päässäsi.”

Rukous ja meditaatio

Rukoilemme Jumalaa tulemaan ajatuselämäämme ja poistamaan sen, mikä estää meitä hyväksymästä itseämme. Rukoilemme yhteyttä sisäiseen lapseemme.

”Jumala,
katsoessani anna minun todella nähdä.
Kuunnellessani anna minun todella kuulla.”

Rukous on Jumalan ohjauksen etsimistä ja meditaatio on sen kuuntelemista. Rukouksen ja meditaation avulla löydämme todellisen sisäisen voimamme. Tämä on se sisäinen voima, joka meillä on aina ollut , mutta käytimme sitä rajoitetusti. Jumala on pitänyt sitä hallussaan, kunnes olemme valmiit ottamaan sen käyttöömme 11.askeleessa. Tämä on se voima, joka muuttaa elämämme sekä ajattelumme ja käytöksen suunnan.

Vaikka olemme puhuneet paljon Jumalasta ja Jumalan ohjauksesta, ACA ei ole uskonnollinen ohjelma, eikä se edusta mitään uskonnollista uskomusta.

Perheen toimintahäiriösairaus on kuitenkin kavala, hämmentävä ja voimakas sairaus. Se vaatii hengellisen ratkaisun niiden käytännöllisten ponnistelujen lisäksi, joihin ryhdymme, kun teemme työtä 12. askeleen parissa ja kun jaamme omat kokemuksemme kokouksissa.

Uskomme, että perheen toimintahäiriösairaus on hengellinen ongelma. Paras toivomme on yhteys ymmärryksemme mukaiseen Jumalaan.

28.1.2013 Lappeenrannassa