Sheldon Kopp - The Hanged Man - Psychotherapy and the Forces of Darkness, 1974 ( The Moon, Tähti- kortti, Kuu- kortti ) Anna uniesi ohjata sinua , Osa IX
Sheldon Kopp – The Hanged Man – Psychotherapy and the Forces of Darkness, 1974
( The Moon, Tähti-kortti, Kuu- kortti ) Anna uniesi ohjata sinua , Osa IX
Sheldon Koppin Hirtetty mies ( Tarot-kortti) – kirjassa kymmenessä luvussa puhutaan siitä, kuinka unien tulisi antaa ohjata meitä.
Kopp kirjoittaa, että ihmiset ovat kaikkina aikoina lumoutuneet unistaan. Aina on ollut ihmisiä, jotka sanovat, että ne ovat vain unia. Kuin on ollut niitä, jotka vähättelevät myyttien merkitystä sanomalla, että ne ovat vain tarinoita.
Valistuksen jälkeisinä aikoina ihmiset tieteellisesti ajattelivat, että unien subjektiivinen kokemus on vain unen fysiologian sivutuote. Aristoteles ajatteli, että unet johtuivat humoraalinesteiden tasapainosta, mikä tarkoitti, että veri yöllä liikkuessaan ihmisessä aiheutti unet.
Kopp ei kiellä unen fysiologista perustaa. Hänestä mind-body- ongelman spekulatiivinen pohtiminen on kaiken kaikkiaan turhaa. Mutta pelkästään fysiologiseen puoleen keskittyminen on menettänyt unien fenomenologisen puolen aarteet : unet ovat edelleen ihmisille voimallisen merkityksellisiä.
Shamaani, metsästäjä- ja keräilijäheimojen hengellinen johtaja paleoliittisella kaudella ( Eskimojen ja intiaanien keskuudessa vielä kirjan kirjoitusaikoihin 1970-luvulla), vaikutti heimoonsa inspiroivalla voimallaan transsinkaltaisten visioiden ja unien avulla.
Shamaanit inspiroituivat unista, kunnes papit tulivat ja hyväksikäyttivät ihmisten visioita ja muodostivat niistä ryhmäoppeja, mikä johti pois ihmiset avoimesta henkilökohtaisesta mielikuvituksesta ja omiin uniinsa luottamisesta.
Shamaanien aikaan heimon jokaista nuorta miestä kannustettiin määrittelemään identiteettinsä ja kohtalonsa omien henkilökohtaisten unien ja visioiden perusteella.
Pappien myötä painostettiin yhdenmukaisuuteen, ei enää omaan henkilökohtaiseen intuitioon. ”Totuudet” ja pelkistävät selitykset ryöstivät ihmisiltä heidän uniensa ja visioidensa voiman, mitä Kopp suree.
Joseph Campbell, suuri myyttitutkija, varoitti: ” Meillä on sekä mielikuvitus ja runollinen oivalluskyky myyteistä ( unista ja visioista) että tiukka puoli, joka pelkistyy uskonnoksi.”
Intiaaniheimo Siouxien vanha visionääri Musta Hirvi sanoi saman toisin sanoin: ” On vaikeaa seurata yhtä suurta visiota tässä pimeyden maailmassa ja monien vaihtuvien varjojen maailmassa. Näissä varjoissa ihmiset hukkaavat itsensä.” Musta Hirvi tunnisti pimeyden vaarat, sekä mielensisäiset että mielenulkoiset vaihtuvat varjot.
Varhaisimmat unien tulkinnat olivat ei-psykologisia
Kopp kirjoittaa Raamatun Joosefin unesta, mikä johti siihen, että veljet möivät hänet orjaksi. Joosef selittää faaraon unet, joita kukaan muu ei kyennyt. Unien selityksen myötä Joosef ehdottaa faaraolle, että kun on seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa vuotta, niin jonkun viisaan miehen pitäisi ryhtyä huolehtimaan siitä, että lihavina vuosina kerätään laihojen vuosien varalle. No viisaaksi mieheksi valittiin tietysti Joosef, joka näin tapasi suurena hallitsijana veljensä, jotka eivät häntä aluksi tunnistaneet.
Unilla on siis voimaa ja Kopp kannustaa kutakin opettelemaan lukemaan uniaan – oppimaan yöllisten visioidemme viisaudesta.
Kulttuureissa, jotka eivät arvosta unia, Kopp kirjoittaa, meidän on opittava erityisiltä opettajilta, tämän päivän guruilta – psykoterapeuteilta.
Kopp kirjoittaa, että kulttuureita, joissa arvostetaan unia ja visioita, pidetään alkukantaisina. Kulttuureissa joissa myytit ja unet ovat tärkeämpiä kuin historia ja tiede, oli vielä 1970-luvullakin. Tavallisesti tällaiset heimoyhteiskunnat valtasi impearialistinen taloudellinen hyväksikäyttö – ensin lähetyssaarnaajat ”pelastivat sieluja” ja sitten aseelliset voimat ja ”trading companies” ,kansainväliset yritykset, perässä ”turvasivat saavutettua edistystä".
1935 tieteellinen tutkimusretkikunta törmäsi yhteen alkukantaiseen heimoon ja sen viisauteen. Länsi-Malesialainen Senoi-heimo ( Senoi tarkoittaa samaa) oli lukutaidottomien 12 000 ihmisen yhteisö Malesian Peninsula-vuoristossa. He elättivät itsensä metsästämällä, kalastamalla ja maanviljelyksellä. He elivät rauhassa ja harmoniassa – ja olivat hyvin läheisessä yhteydessä uniinsa.
Heimon vanhimmat , Halakit, olivat heimon psykologisia parantajia ja kasvattajia. Mutta heimon vanhimmat ( miehet) vain ohjasivat ja inspiroivat, he eivät hallinneet ihmisiä - ihmiset hallitsivat itse itseään demokraattisen konsensuksen periaatteella.
Senoi- heimolla ei ollut poliisivoimia, ei armeijaa, ei vankilaa eikä mielisairaaloita. Heillä ei näyttänyt olevan väkivaltarikoksia ollenkaan, eikä vakavia rikkovia ristiriitoja yhteisössään. Fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia oli vain vähän. Eikä Senoit sotineet ollenkaan ympäröivien heimojen kanssa. Tosin ympärillä olevat heimot pelkäsivät Senoi-heimoa, koska heidän uskottiin harrastavan mustaa magiaa, mikä pelotti muita heimoja pois.
Senoi-heimon unipsykologialla oli kaksipuolinen korostus: unia tulkittiin pienestä pitäen perheen yhteisissä tekemisissä ja niitä myös ilmaistiin muulle heimolle vapaaehtoisissa transsitiloissa. Jokainen pienikin heimon jäsen, pienimmät lapsetkin, oppivat tulkitsemaan uniaan jo pienenä.
Senoi-heimon unien tulkinnassa oli piirre, jonka mukaan unille aina haettiin myönteinen merkitys. Painajaisuni tarkoitti, että oman psyykenpuolet koettavat unessa kertoa jotain tärkeää – ahdistavasta painajaisesta tehtiin avulias apulainen. Kaikilla unilla oli tarkoitus ja merkitys Senoi-heimolle.
Kun lapsi kertoi aamulla painajaisestaan, unta tervehdittiin suurella ilolla. Jos lapsi näki putoavansa läpi avaruuden, niin tämä uni tarkoitti, että putoamispaikalla oli joku suuri aarre. Näin heimo ystävystyi kaikenlaisten uniensa kanssa. He rakastivat unien tuomaa mielihyvää ja hengellistä voimaa. Lopulta kaikilla unilla oli iloinen sanoma kerrottavanaan, jos sen vain pyrki ymmärtämään.
Nuori oppi luottamaan uniinsa yhä enemmän ja enemmän. Vaaraunessa häntä opetettiin kuinka toimia jos sellainen tilanne tulisi vastaan tosielämässä. Jokainen unen vihollinen palautettiin liittolaiseksi tai apulaiseksi.
Miellyttävät unet vietiin loppuun saakka. Seksuaaliset unet aina jatkuivat orgasmiin saakka.
Unien rakastajina he saattoivat pyytää unessa runoa, laulua tai tanssia, joka myöhemmin tarjottiin heimolle. Unissa ei ollut kiellettyjä aiheita eikä tekoja. Unissa kaikki sallittiin omaksi ja heimon kasvuksi. Alitajunnan jokainen puoli oli hyödyllinen, jos sen vain oikein ymmärsi oppia.
Heimon tyypillisenä tapana oli avautua unistaan toisilleen, jo lapsesta lähtien. Ahdistavistakin unista tuli jaettuna mielihyvän ja ilon lähteitä. Sosiaalinen läpinäkyvyys vähensi heimon sisäistä epäluottamusta. Unissa esiintyneet sosiaaliset konfliktit ratkottiin aamun heimon keskinäisissä kanssakäymisissä. Mikään inhimillinen ei ollut vierasta, kaikki tunsivat hyvin toisensa.
Kun olin viime kesänä Malesiassa pitämässä luentoa, niin kysyin viidakkotohtorilta, oliko viidakossa asuvilla heimoilla päihdeongelmaa. Viidakkotohtori hämmästyi koko kysymystäni ja vastasi, että ehkä jotkut haistelevat liimaa, mutta pääasiallisesti ei hänen ymmärryksenä mukaan.
Amerikan irokeeseilla oli samantapaista unien psykologiaa heimonsa keskuudessa kuin Senoi-heimolla.
Nykyiset unien selitykset ovat peräisin Freudilta ja Jungilta
1900 Freud kirjoitti kirjan Unien selitys, jossa hän väitti unien oleva psyyken merkitsevä ilmentymä. Symbolinen esitys tukahdutetuista alitajunnan toiveista. Freud näki Koppin mukaan unet vain ristiriitojen ilmentyminä, kätkettyjen psykologisten motiivien ilmentyminä. Jos vain pääsimme tukahdutetun ahdistuksemme tuolle puolen, niin ymmärtäisimme niitä. Freudin mielestä ne olivat ilmaisuja henkilökohtaisen historian ( useimmiten varhaisen seksuaalisen kehityksen)synnyttämiä. Unet palvelevat psyykkistä taloutta sitomalla ahdistusta, joka olisi liian ylivoimaista tietoisesti koettavaksi.
Freudin mukaan unen näkeminen suojelee unta.
Jungin mielestä unet ovat kuninkaantie alitajunaan, mutta tavalla, jossa alitajunta kompensoi tietoisuuden epätasapainoa. Arjessa koettu epätasapaino unissa alitajunnan säätelyn kautta auttaa psyykettä kokonaiseksi kehittymisessä – yksilöllistymisen kautta.
Jungin mielestä unet ilmaisivat ahdistuksia ja toiveita, mutta eivät vain yksilön vaan koko ihmiskunnan tyypillisiä perustavaa laatua olevia ongelmia.
Koppin mielestä unilla on sekä ennustavaa että kompensatorista luonnetta. Ne ohjaavat laajoissa inhimillisissä huolissa. Ne ovat kliinisiä vihjeitä henkilökohtaisten ristiriitojen oireista.
Unet tarjoavat sydämen viisautta, syvää inhimillistä herkkyyttä, joka on jo nykyisessä järkevässä elämässä liian usein unohtunut. Koppin mielestä jos kykenisimme kuuntelemaan uniemme ääntä, olisimme vähemmän yksin. Meitä ohjaisi laiminlyöty voima, kaiut syvimmistä inhimillistä oivalluksista ja visioista, jotka ovat liian isoja älyllisen analyysin ja tieteellisen järkeilyn tarkastelulle.
Jungin sanoin: ” Meissä on toinen, josta emme ole tietoisia. Hän puhuu unissa ja kertoo kuinka eri tavalla hän näkee meidät – siitä kuinka näemme itsemme. Kun löydämme itsemme ratkaisemattoman vaikeassa tilanteessa, niin tämä muukalainen valaa meihin valoa joka on sopivampi kuin mikä muu tahansa muuttamaan asenteitamme perusteellisesti. Juuri niitä asenteita, jotka ovat johtaneet meidät vaikeaan tilanteeseen.”
Unet ovat valvekokemuksillemme kuin kuu on auringolle. Kuu tarjoaa omaa erityisen intensiivistä yöllistä valoaan. Tarot-kortti Kuu kertoo oikeinpäin mielikuvituksesta, intuitiosta ja unista. Ylösalaisin se varoittaa, että käytännön harkintamme estävät mielikuvituksen tarpeitamme, rauha saavutetaan tietyin kustannuksin.
Kopp sanoo välillä unohtavansa, että hänellä on salainen ystävä, viisas mutta kätketty ohjaaja, jonka ääntä hänen pitäisi kuunnella useammin. Unia näkevä minä näkee usein paremmin kuin valveminä, koska jälkimmäistä häiritsee järki, logiikka ja sovinnainen viisaus.
Kopp on usein huomannut, että kun hän juuttuu psykoterapeutin työssään, niin hän näkee unia, jotka neuvovat häntä. Kopp kertoo esimerkin miehestä, joka on eronnut ja tulee hänen vastaanotolle. Kopp tapaa lopulta pariskunnan toisen puolison, rouvan, jonka käyttäytyminen saa näkemään rouvasta unta, joka auttaa ratkaisemaan psykoterapian umpikujan ja toistuvat epäonnistumiset ristiriitojen ratkaisemisessa.
Kopp kertoo, että hänen uniohjaajansa on viisauden lisäksi huvittava. Joskus unet ovat täynnä mustaa huumoria, josta Kopp itsekin pitää ja johon hän itsekin välillä valmistautumaton. Ennen kuin Kopp aloitti yksityisvastaanoton, hän näki unen, joka Koppin mielestä käski häntä lykkäämään yksityisvastaanoton aloittamista puolella vuodella. Unessa hän näki huolen, joka esti häntä tekemästä päätöstä yksityisvastaanoton aloittamisesta.
Kopp kertoo, että häneltä potilaat kysyivät, että voisivatko he tulla hänen vastaanotolle senkin jälkeen, kun psyykkiset ristiriidat on ratkaistu – uniaan kertomaan. Koska he rakastivat unien näkemistä – voiman ja hengellisen ohjauksen lähteenä.
Nykyaikainen unilääketiede jakaa osan Koppin huomioista
REM ( nopeiden silmänliikkeiden aikainen)- unesta herätessä ihminen on joustavampi ajattelultaan. Unihalvausparadigman mukaan REM-unesta herättyään ihmisellä on usein läsnäolon tunnetta – esineistä, ihmistä, jotka ovat hänen lähellään. Myös avaruudellisessa hahmottamisessa on eroja.
Ihminen näkee unia kaikissa unen vaiheissa, ei vain REM- vaiheissa. Masentuneet ihmiset näkevät nopeammin nukahdettuaan kielteisiä unia. Yleensäkin aamuyön unet ovat iltayön unia myönteisempiä.
Unilääketiede on varovaisempi sanomaan sisältävätkö unet suurta inhimillistä viisautta, mutta ainakin Senoi-heimon tapa etsiä painajaisille myönteisiä selityksiä auttaa varmasti ihmistä vaikeissa tilanteissa eteenpäin elämässä.
Alkoholi- ja rauhoittavat lääkkeet ( siis myös unilääkkeet) estävät ihmisiltä unta, varsinkin NREM- vaihetta, jossa ihminen lepää unessaan. Usein kun lopettaa juomisen tai rauhoittavien/unilääkkeiden käyttämisen, niin alkaa nähdä enemmän unia. REM-unenvaiheiden määrä lisääntyy – eli ihminen tulee herkemmäksi kaikille aistimuksille, mitä kokee.
Nykyaikainen psykoterapia neuvoo valveilla painajaisunet miettimään myönteiseen lopputulokseen. REM-unesta herättyään ihminen on joustavampi jonkun aikaa kuin valveilla ollessaan, tämän vuoksi jotkut pitävät yöpöydällään muistiinpanovälineitä, jotta vvoivat kirjata havaintonsa ylös, kun vielä ne muistavat.
Unilääketieteen mukaan olemme herätessämme usein "unihalvauksen tilassa": koemme kaiken unissa näkemämme voimakkaammin, intensiivisemmin ja todentuntuisemmin.
Jos ihminen haluaa oppia uusia asioita – kieliä tai mekaanisia suorituksia, niin REM-unen ( tai joskus NREM-unen vähyys) estää tehokasta oppimista. Kuinka moni joutuu työssään uusia asioita opettelemaan? Alkoholi, rauhoittavat ja unilääkkeet eivät ainakaan pitkässä juoksussa tilannetta paranna. Itse asiassa viikonlopun ja loma-ajan rentoutumiset alkoholin kanssa voivat estää omassa työssä oppimista. Asia jonka Nils-Åker Blom totesi jo yli 100 vuotta sitten.
Itse asiassa täysraittius – alkoholin, rauhoittavien ja unilääkkeiden käytöstä – voi tarjota mahdollisuuden sukeltaa Koppin kuvaamaan inhimillisen viisauden lähteeseen, unennäkemiseen, jota ei vieläkään osata täysin selittää, mistä tässä mysteerissä on kyse. Unien maailma tarjoaa kokonaisen maailmankaikkeuden.
Koppin sanoin antakaamme uniemme ohjata meitä. Senoi-heimo, joka aamulla jakoi unensa omaistensa ja heimonsa kesken edesauttoi paratiisilliseen rauhaan. Olisiko siitä pohjaa nykyaikanakin kadotetulle yhteisyydelle? Kerrostalon pihalla ihmiset kertoisivat uniaan toisilleen, eivätkä sairauskertomuksiaan tai eivät päivittelisi jotain maailman epäkohtaa.
Jos nautimme unistamme, se on ehkä kuninkaantie parempaan psyykkiseen vointiin ja olemiseemme.
12.7.15 Lappeenrannassa
( The Moon, Tähti-kortti, Kuu- kortti ) Anna uniesi ohjata sinua , Osa IX
Sheldon Koppin Hirtetty mies ( Tarot-kortti) – kirjassa kymmenessä luvussa puhutaan siitä, kuinka unien tulisi antaa ohjata meitä.
Kopp kirjoittaa, että ihmiset ovat kaikkina aikoina lumoutuneet unistaan. Aina on ollut ihmisiä, jotka sanovat, että ne ovat vain unia. Kuin on ollut niitä, jotka vähättelevät myyttien merkitystä sanomalla, että ne ovat vain tarinoita.
Valistuksen jälkeisinä aikoina ihmiset tieteellisesti ajattelivat, että unien subjektiivinen kokemus on vain unen fysiologian sivutuote. Aristoteles ajatteli, että unet johtuivat humoraalinesteiden tasapainosta, mikä tarkoitti, että veri yöllä liikkuessaan ihmisessä aiheutti unet.
Kopp ei kiellä unen fysiologista perustaa. Hänestä mind-body- ongelman spekulatiivinen pohtiminen on kaiken kaikkiaan turhaa. Mutta pelkästään fysiologiseen puoleen keskittyminen on menettänyt unien fenomenologisen puolen aarteet : unet ovat edelleen ihmisille voimallisen merkityksellisiä.
Shamaani, metsästäjä- ja keräilijäheimojen hengellinen johtaja paleoliittisella kaudella ( Eskimojen ja intiaanien keskuudessa vielä kirjan kirjoitusaikoihin 1970-luvulla), vaikutti heimoonsa inspiroivalla voimallaan transsinkaltaisten visioiden ja unien avulla.
Shamaanit inspiroituivat unista, kunnes papit tulivat ja hyväksikäyttivät ihmisten visioita ja muodostivat niistä ryhmäoppeja, mikä johti pois ihmiset avoimesta henkilökohtaisesta mielikuvituksesta ja omiin uniinsa luottamisesta.
Shamaanien aikaan heimon jokaista nuorta miestä kannustettiin määrittelemään identiteettinsä ja kohtalonsa omien henkilökohtaisten unien ja visioiden perusteella.
Pappien myötä painostettiin yhdenmukaisuuteen, ei enää omaan henkilökohtaiseen intuitioon. ”Totuudet” ja pelkistävät selitykset ryöstivät ihmisiltä heidän uniensa ja visioidensa voiman, mitä Kopp suree.
Joseph Campbell, suuri myyttitutkija, varoitti: ” Meillä on sekä mielikuvitus ja runollinen oivalluskyky myyteistä ( unista ja visioista) että tiukka puoli, joka pelkistyy uskonnoksi.”
Intiaaniheimo Siouxien vanha visionääri Musta Hirvi sanoi saman toisin sanoin: ” On vaikeaa seurata yhtä suurta visiota tässä pimeyden maailmassa ja monien vaihtuvien varjojen maailmassa. Näissä varjoissa ihmiset hukkaavat itsensä.” Musta Hirvi tunnisti pimeyden vaarat, sekä mielensisäiset että mielenulkoiset vaihtuvat varjot.
Varhaisimmat unien tulkinnat olivat ei-psykologisia
Kopp kirjoittaa Raamatun Joosefin unesta, mikä johti siihen, että veljet möivät hänet orjaksi. Joosef selittää faaraon unet, joita kukaan muu ei kyennyt. Unien selityksen myötä Joosef ehdottaa faaraolle, että kun on seitsemän lihavaa ja seitsemän laihaa vuotta, niin jonkun viisaan miehen pitäisi ryhtyä huolehtimaan siitä, että lihavina vuosina kerätään laihojen vuosien varalle. No viisaaksi mieheksi valittiin tietysti Joosef, joka näin tapasi suurena hallitsijana veljensä, jotka eivät häntä aluksi tunnistaneet.
Unilla on siis voimaa ja Kopp kannustaa kutakin opettelemaan lukemaan uniaan – oppimaan yöllisten visioidemme viisaudesta.
Kulttuureissa, jotka eivät arvosta unia, Kopp kirjoittaa, meidän on opittava erityisiltä opettajilta, tämän päivän guruilta – psykoterapeuteilta.
Kopp kirjoittaa, että kulttuureita, joissa arvostetaan unia ja visioita, pidetään alkukantaisina. Kulttuureissa joissa myytit ja unet ovat tärkeämpiä kuin historia ja tiede, oli vielä 1970-luvullakin. Tavallisesti tällaiset heimoyhteiskunnat valtasi impearialistinen taloudellinen hyväksikäyttö – ensin lähetyssaarnaajat ”pelastivat sieluja” ja sitten aseelliset voimat ja ”trading companies” ,kansainväliset yritykset, perässä ”turvasivat saavutettua edistystä".
1935 tieteellinen tutkimusretkikunta törmäsi yhteen alkukantaiseen heimoon ja sen viisauteen. Länsi-Malesialainen Senoi-heimo ( Senoi tarkoittaa samaa) oli lukutaidottomien 12 000 ihmisen yhteisö Malesian Peninsula-vuoristossa. He elättivät itsensä metsästämällä, kalastamalla ja maanviljelyksellä. He elivät rauhassa ja harmoniassa – ja olivat hyvin läheisessä yhteydessä uniinsa.
Heimon vanhimmat , Halakit, olivat heimon psykologisia parantajia ja kasvattajia. Mutta heimon vanhimmat ( miehet) vain ohjasivat ja inspiroivat, he eivät hallinneet ihmisiä - ihmiset hallitsivat itse itseään demokraattisen konsensuksen periaatteella.
Senoi- heimolla ei ollut poliisivoimia, ei armeijaa, ei vankilaa eikä mielisairaaloita. Heillä ei näyttänyt olevan väkivaltarikoksia ollenkaan, eikä vakavia rikkovia ristiriitoja yhteisössään. Fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia oli vain vähän. Eikä Senoit sotineet ollenkaan ympäröivien heimojen kanssa. Tosin ympärillä olevat heimot pelkäsivät Senoi-heimoa, koska heidän uskottiin harrastavan mustaa magiaa, mikä pelotti muita heimoja pois.
Senoi-heimon unipsykologialla oli kaksipuolinen korostus: unia tulkittiin pienestä pitäen perheen yhteisissä tekemisissä ja niitä myös ilmaistiin muulle heimolle vapaaehtoisissa transsitiloissa. Jokainen pienikin heimon jäsen, pienimmät lapsetkin, oppivat tulkitsemaan uniaan jo pienenä.
Senoi-heimon unien tulkinnassa oli piirre, jonka mukaan unille aina haettiin myönteinen merkitys. Painajaisuni tarkoitti, että oman psyykenpuolet koettavat unessa kertoa jotain tärkeää – ahdistavasta painajaisesta tehtiin avulias apulainen. Kaikilla unilla oli tarkoitus ja merkitys Senoi-heimolle.
Kun lapsi kertoi aamulla painajaisestaan, unta tervehdittiin suurella ilolla. Jos lapsi näki putoavansa läpi avaruuden, niin tämä uni tarkoitti, että putoamispaikalla oli joku suuri aarre. Näin heimo ystävystyi kaikenlaisten uniensa kanssa. He rakastivat unien tuomaa mielihyvää ja hengellistä voimaa. Lopulta kaikilla unilla oli iloinen sanoma kerrottavanaan, jos sen vain pyrki ymmärtämään.
Nuori oppi luottamaan uniinsa yhä enemmän ja enemmän. Vaaraunessa häntä opetettiin kuinka toimia jos sellainen tilanne tulisi vastaan tosielämässä. Jokainen unen vihollinen palautettiin liittolaiseksi tai apulaiseksi.
Miellyttävät unet vietiin loppuun saakka. Seksuaaliset unet aina jatkuivat orgasmiin saakka.
Unien rakastajina he saattoivat pyytää unessa runoa, laulua tai tanssia, joka myöhemmin tarjottiin heimolle. Unissa ei ollut kiellettyjä aiheita eikä tekoja. Unissa kaikki sallittiin omaksi ja heimon kasvuksi. Alitajunnan jokainen puoli oli hyödyllinen, jos sen vain oikein ymmärsi oppia.
Heimon tyypillisenä tapana oli avautua unistaan toisilleen, jo lapsesta lähtien. Ahdistavistakin unista tuli jaettuna mielihyvän ja ilon lähteitä. Sosiaalinen läpinäkyvyys vähensi heimon sisäistä epäluottamusta. Unissa esiintyneet sosiaaliset konfliktit ratkottiin aamun heimon keskinäisissä kanssakäymisissä. Mikään inhimillinen ei ollut vierasta, kaikki tunsivat hyvin toisensa.
Kun olin viime kesänä Malesiassa pitämässä luentoa, niin kysyin viidakkotohtorilta, oliko viidakossa asuvilla heimoilla päihdeongelmaa. Viidakkotohtori hämmästyi koko kysymystäni ja vastasi, että ehkä jotkut haistelevat liimaa, mutta pääasiallisesti ei hänen ymmärryksenä mukaan.
Amerikan irokeeseilla oli samantapaista unien psykologiaa heimonsa keskuudessa kuin Senoi-heimolla.
Nykyiset unien selitykset ovat peräisin Freudilta ja Jungilta
1900 Freud kirjoitti kirjan Unien selitys, jossa hän väitti unien oleva psyyken merkitsevä ilmentymä. Symbolinen esitys tukahdutetuista alitajunnan toiveista. Freud näki Koppin mukaan unet vain ristiriitojen ilmentyminä, kätkettyjen psykologisten motiivien ilmentyminä. Jos vain pääsimme tukahdutetun ahdistuksemme tuolle puolen, niin ymmärtäisimme niitä. Freudin mielestä ne olivat ilmaisuja henkilökohtaisen historian ( useimmiten varhaisen seksuaalisen kehityksen)synnyttämiä. Unet palvelevat psyykkistä taloutta sitomalla ahdistusta, joka olisi liian ylivoimaista tietoisesti koettavaksi.
Freudin mukaan unen näkeminen suojelee unta.
Jungin mielestä unet ovat kuninkaantie alitajunaan, mutta tavalla, jossa alitajunta kompensoi tietoisuuden epätasapainoa. Arjessa koettu epätasapaino unissa alitajunnan säätelyn kautta auttaa psyykettä kokonaiseksi kehittymisessä – yksilöllistymisen kautta.
Jungin mielestä unet ilmaisivat ahdistuksia ja toiveita, mutta eivät vain yksilön vaan koko ihmiskunnan tyypillisiä perustavaa laatua olevia ongelmia.
Koppin mielestä unilla on sekä ennustavaa että kompensatorista luonnetta. Ne ohjaavat laajoissa inhimillisissä huolissa. Ne ovat kliinisiä vihjeitä henkilökohtaisten ristiriitojen oireista.
Unet tarjoavat sydämen viisautta, syvää inhimillistä herkkyyttä, joka on jo nykyisessä järkevässä elämässä liian usein unohtunut. Koppin mielestä jos kykenisimme kuuntelemaan uniemme ääntä, olisimme vähemmän yksin. Meitä ohjaisi laiminlyöty voima, kaiut syvimmistä inhimillistä oivalluksista ja visioista, jotka ovat liian isoja älyllisen analyysin ja tieteellisen järkeilyn tarkastelulle.
Jungin sanoin: ” Meissä on toinen, josta emme ole tietoisia. Hän puhuu unissa ja kertoo kuinka eri tavalla hän näkee meidät – siitä kuinka näemme itsemme. Kun löydämme itsemme ratkaisemattoman vaikeassa tilanteessa, niin tämä muukalainen valaa meihin valoa joka on sopivampi kuin mikä muu tahansa muuttamaan asenteitamme perusteellisesti. Juuri niitä asenteita, jotka ovat johtaneet meidät vaikeaan tilanteeseen.”
Unet ovat valvekokemuksillemme kuin kuu on auringolle. Kuu tarjoaa omaa erityisen intensiivistä yöllistä valoaan. Tarot-kortti Kuu kertoo oikeinpäin mielikuvituksesta, intuitiosta ja unista. Ylösalaisin se varoittaa, että käytännön harkintamme estävät mielikuvituksen tarpeitamme, rauha saavutetaan tietyin kustannuksin.
Kopp sanoo välillä unohtavansa, että hänellä on salainen ystävä, viisas mutta kätketty ohjaaja, jonka ääntä hänen pitäisi kuunnella useammin. Unia näkevä minä näkee usein paremmin kuin valveminä, koska jälkimmäistä häiritsee järki, logiikka ja sovinnainen viisaus.
Kopp on usein huomannut, että kun hän juuttuu psykoterapeutin työssään, niin hän näkee unia, jotka neuvovat häntä. Kopp kertoo esimerkin miehestä, joka on eronnut ja tulee hänen vastaanotolle. Kopp tapaa lopulta pariskunnan toisen puolison, rouvan, jonka käyttäytyminen saa näkemään rouvasta unta, joka auttaa ratkaisemaan psykoterapian umpikujan ja toistuvat epäonnistumiset ristiriitojen ratkaisemisessa.
Kopp kertoo, että hänen uniohjaajansa on viisauden lisäksi huvittava. Joskus unet ovat täynnä mustaa huumoria, josta Kopp itsekin pitää ja johon hän itsekin välillä valmistautumaton. Ennen kuin Kopp aloitti yksityisvastaanoton, hän näki unen, joka Koppin mielestä käski häntä lykkäämään yksityisvastaanoton aloittamista puolella vuodella. Unessa hän näki huolen, joka esti häntä tekemästä päätöstä yksityisvastaanoton aloittamisesta.
Kopp kertoo, että häneltä potilaat kysyivät, että voisivatko he tulla hänen vastaanotolle senkin jälkeen, kun psyykkiset ristiriidat on ratkaistu – uniaan kertomaan. Koska he rakastivat unien näkemistä – voiman ja hengellisen ohjauksen lähteenä.
Nykyaikainen unilääketiede jakaa osan Koppin huomioista
REM ( nopeiden silmänliikkeiden aikainen)- unesta herätessä ihminen on joustavampi ajattelultaan. Unihalvausparadigman mukaan REM-unesta herättyään ihmisellä on usein läsnäolon tunnetta – esineistä, ihmistä, jotka ovat hänen lähellään. Myös avaruudellisessa hahmottamisessa on eroja.
Ihminen näkee unia kaikissa unen vaiheissa, ei vain REM- vaiheissa. Masentuneet ihmiset näkevät nopeammin nukahdettuaan kielteisiä unia. Yleensäkin aamuyön unet ovat iltayön unia myönteisempiä.
Unilääketiede on varovaisempi sanomaan sisältävätkö unet suurta inhimillistä viisautta, mutta ainakin Senoi-heimon tapa etsiä painajaisille myönteisiä selityksiä auttaa varmasti ihmistä vaikeissa tilanteissa eteenpäin elämässä.
Alkoholi- ja rauhoittavat lääkkeet ( siis myös unilääkkeet) estävät ihmisiltä unta, varsinkin NREM- vaihetta, jossa ihminen lepää unessaan. Usein kun lopettaa juomisen tai rauhoittavien/unilääkkeiden käyttämisen, niin alkaa nähdä enemmän unia. REM-unenvaiheiden määrä lisääntyy – eli ihminen tulee herkemmäksi kaikille aistimuksille, mitä kokee.
Nykyaikainen psykoterapia neuvoo valveilla painajaisunet miettimään myönteiseen lopputulokseen. REM-unesta herättyään ihminen on joustavampi jonkun aikaa kuin valveilla ollessaan, tämän vuoksi jotkut pitävät yöpöydällään muistiinpanovälineitä, jotta vvoivat kirjata havaintonsa ylös, kun vielä ne muistavat.
Unilääketieteen mukaan olemme herätessämme usein "unihalvauksen tilassa": koemme kaiken unissa näkemämme voimakkaammin, intensiivisemmin ja todentuntuisemmin.
Jos ihminen haluaa oppia uusia asioita – kieliä tai mekaanisia suorituksia, niin REM-unen ( tai joskus NREM-unen vähyys) estää tehokasta oppimista. Kuinka moni joutuu työssään uusia asioita opettelemaan? Alkoholi, rauhoittavat ja unilääkkeet eivät ainakaan pitkässä juoksussa tilannetta paranna. Itse asiassa viikonlopun ja loma-ajan rentoutumiset alkoholin kanssa voivat estää omassa työssä oppimista. Asia jonka Nils-Åker Blom totesi jo yli 100 vuotta sitten.
Itse asiassa täysraittius – alkoholin, rauhoittavien ja unilääkkeiden käytöstä – voi tarjota mahdollisuuden sukeltaa Koppin kuvaamaan inhimillisen viisauden lähteeseen, unennäkemiseen, jota ei vieläkään osata täysin selittää, mistä tässä mysteerissä on kyse. Unien maailma tarjoaa kokonaisen maailmankaikkeuden.
Koppin sanoin antakaamme uniemme ohjata meitä. Senoi-heimo, joka aamulla jakoi unensa omaistensa ja heimonsa kesken edesauttoi paratiisilliseen rauhaan. Olisiko siitä pohjaa nykyaikanakin kadotetulle yhteisyydelle? Kerrostalon pihalla ihmiset kertoisivat uniaan toisilleen, eivätkä sairauskertomuksiaan tai eivät päivittelisi jotain maailman epäkohtaa.
Jos nautimme unistamme, se on ehkä kuninkaantie parempaan psyykkiseen vointiin ja olemiseemme.
12.7.15 Lappeenrannassa