12.kadun Strandin kirjakauppa on bibliofiilin taivas
12.kadun Strandin kirjakauppa on bibliofiilin taivas
Viimeisenä kokonaisena päivänä New Yorkissa ajamme metrolla Broadwayta aina Times Squarelle saakka. Päätämme että kävelemme Broadwayta alas aina Sohoon saakka, jotta vielä löytämättömät tuliaiset löytyisivät. Turisteja on paljon liikkeellä, koska iltapäiväksi ja illaksi on luvattu sadetta. Rouva käy taas liikkeissä etsimässä tavaroita, minä seison tai istun ( seinissä olevat vedenottopaikat ovat hyviä istuinpaikkoja) katselemassa ohi meneviä ihmisiä.
Joskus näin näyttelyn, jossa joku oli kuvannut New Yorkin ihmisiä. Sellainen voisi olla mukavaa.
Kun olin sitä mieltä, että meille miehille pitäisi kaupata kauppojen ulkopuolella jotain, niin eikö ilmestykin kaveri, joka kertoo myyvänsä omaa musiikkiaan. Hän kysyy mistä olen.
- Brother, you´re a Finnish Gansta, hey man, sanoo nuori tummaihoinen mies.
En ole kuitenkaan niin Suomigansta, että ostaisin hänen tai jonkun muun cd:n. Mies jatkaa muiden ganstojen etsimistä.
Flatiron Buildingin edessä on jonkun lajin ruokamarkkinat, jossa syömme yhdistetyn aamupalan ja lounaan. Crepekset ovat todella hyviä. Ilma alkaa olla jo koleaa, niin että täytyy puuvillapusero laittaa lyhythihaisen paidan päälle. Eri puolella kaupunkia on ruokaan liittyviä markkinoita. Uutisissa kerrotaan tuosta Suomeenkin levinneestä tavasta tehdä katukeittiöruokaa.
12.kadulla on kirjakauppa, joka on jokaisen kirjoja rakastavan ( bibliofiilin) unelma. 18 mailia kirjoja, siis noin 29 kilometria hyllyllistä kirjoja. Romaaneja, runoja, filosofisia kirjoja, uskontoa, lääketiedettä, liiketaloustiedettä ja mitä vain. Aakkosjärjestyksessä romaanikirjailijat eli voi löytää mitä vain. Kirjahyllyjen välissä on mielenkiintoisen omituisia ihmisiä - taatusti oikea paikka.
Ehkä vielä yksi juttu Strandin kirjakauppaan, jossa on siis kirjoja kolmessa kerroksessa kaipaisi – kirjakahvilaa. Saattaa olla että sellainen oli, kun paikka oli niin laaja. Minulla oli suuri työ käydä läpi alakerran kirjahyllyllä, joissa oli toinen toistaan mielenkiintoisempia kirjoja. Painorajoitus on vastassa, joten ostan vain kolme kirjaa. Yksi kirja zenistä ja aivoista on erittäin mielenkiintoinen, mutta se täytyy ostaa netistä, koska kirja painoi ainakin kaksi kiloa. Rouvakin muistutti, että kirjoja on tullut ostetuksi...
14.kadulla on maataloustuotteiden markkinat ja täälläkin löytyy Whole Food Market, eli ruokakauppa, josta löytää melkein mitä syömistä tahansa. Maataloustuotteiden torilla on hyvännäköistä ruokaa tarjolla. Rouvan kanssa pilailemme, että ostamme paikallisen veikkauksen päävoitolla asunnon tuosta vierestä – tosin seuraavana aamuna paljastuu, etten voittanut, mutta ei ollut kukaan mukaan. Seuraavassa arvonnassa olisi tarjolla 191 miljoonaa dollaria ensi viikolla.
Alas kohti Sohoa tullessa rouvakin alkaa väsähtää kaupoissa käymiseen ja ehdottaa, jos minä menisin tutkimaan löytyykö kyseistä tuotetta kyseisestä kaupasta. Kieltäydyn kunniasta. Kirjakauppa on varmaan ainut kaupoista, jossa jaksan kuluttaa aikaani. Minä en jaksa katsoa vaatekappaleita, hypistellä niitä ja miettiä ostanko vai en. Yleensä minulla on ajatus vaatekappaleen ostamisesta jo mennessä kauppaan, eikä se synny siellä.
Teekaupassakin on tyttären toivomaa teetä tullut, joten ostamme sitä parikin purkkia. Rouvalla on ajatus kai kenelle niitä teetuliaisia jaetaan. MoMan kauppa olisi myös Spring streetin ja Crosby streetin kulmassa, mutta sinne emme enää jaksa mennä. Toisaalta se matkalaukkujen painorajoitus mietityttää.
Palaamme hotellille, jossa huoneen siivousta ei ole ehditty tehdä iltapäivään mennessä, joten meidän huone jää siivoamatta. Olisivat he tulleet siivoamaan, mutta haluamme mieluimmin levätä huoneessa kuin että kävisimme vaikkapa aulassa vielä pyörimässä.
Katselemme hönttöjä amerikkalaisia elokuvia, kunnes päätämme käydä syömässä Chinatownin alueella kiinalaisessa ravintolassa, joita alueella on runsaasti. Ruokaa on riittävästi ja se on halpaa. Minä nukahdan taas täkäläiseen iltapäivään ja herään täkäiseen aamuyöhön ja meikäläiseen aamuun, kuten tavallista.
Sunnuntai on meidän poislähtöpäivämme. Pakkaamme tavaramme matkalaukkuihin, mittailemme, ettemme ylitä matkustamisen painorajoja. Lupaamme ostaa kevyemmät matkalaukut, kun lakkaamme köyhtymästä. Kevyt ja kestävä matkalaukku on paras matkoilla. Ehkä emme kuitenkaan ylitä painorajoja, koska emme ole ostaneet muuta painavaa kuin niitä kirjoja. Muutan istumapaikkoja koneeseen, on ehkä mukavampi istua kahden kesken kuin neljän rivissä keskellä, koska ei voi koskaan tietää, ketä koneessa on. Yleensä myös perheet, joissa on pieniä lapsia istuvat noissa neljän riveissä. Joskus lapset osaavat käyttäytyä koko matkan, useimmiten eivät. Ja ne huutavat pienet lapset ovat yleensä myös noissa neljän hengen riveissä.
Kirjoittaudumme ulos hotellista, käymme syömässä aamupalan ja suuntaamme kohti JFK:n lentokenttää. Kotimatka alkaa, vuorokauden kuluttua pitäisi olla Helsinki-Vantaan lentokentällä, jos kaikki sujuu, kuten on suunniteltu.
Let´s go New York Stranges, hieman paikallisen jääkiekkojoukkueen huutoa mukaillen, kotia kohti.
14.9.2014 New York
Viimeisenä kokonaisena päivänä New Yorkissa ajamme metrolla Broadwayta aina Times Squarelle saakka. Päätämme että kävelemme Broadwayta alas aina Sohoon saakka, jotta vielä löytämättömät tuliaiset löytyisivät. Turisteja on paljon liikkeellä, koska iltapäiväksi ja illaksi on luvattu sadetta. Rouva käy taas liikkeissä etsimässä tavaroita, minä seison tai istun ( seinissä olevat vedenottopaikat ovat hyviä istuinpaikkoja) katselemassa ohi meneviä ihmisiä.
Joskus näin näyttelyn, jossa joku oli kuvannut New Yorkin ihmisiä. Sellainen voisi olla mukavaa.
Kun olin sitä mieltä, että meille miehille pitäisi kaupata kauppojen ulkopuolella jotain, niin eikö ilmestykin kaveri, joka kertoo myyvänsä omaa musiikkiaan. Hän kysyy mistä olen.
- Brother, you´re a Finnish Gansta, hey man, sanoo nuori tummaihoinen mies.
En ole kuitenkaan niin Suomigansta, että ostaisin hänen tai jonkun muun cd:n. Mies jatkaa muiden ganstojen etsimistä.
Flatiron Buildingin edessä on jonkun lajin ruokamarkkinat, jossa syömme yhdistetyn aamupalan ja lounaan. Crepekset ovat todella hyviä. Ilma alkaa olla jo koleaa, niin että täytyy puuvillapusero laittaa lyhythihaisen paidan päälle. Eri puolella kaupunkia on ruokaan liittyviä markkinoita. Uutisissa kerrotaan tuosta Suomeenkin levinneestä tavasta tehdä katukeittiöruokaa.
12.kadulla on kirjakauppa, joka on jokaisen kirjoja rakastavan ( bibliofiilin) unelma. 18 mailia kirjoja, siis noin 29 kilometria hyllyllistä kirjoja. Romaaneja, runoja, filosofisia kirjoja, uskontoa, lääketiedettä, liiketaloustiedettä ja mitä vain. Aakkosjärjestyksessä romaanikirjailijat eli voi löytää mitä vain. Kirjahyllyjen välissä on mielenkiintoisen omituisia ihmisiä - taatusti oikea paikka.
Ehkä vielä yksi juttu Strandin kirjakauppaan, jossa on siis kirjoja kolmessa kerroksessa kaipaisi – kirjakahvilaa. Saattaa olla että sellainen oli, kun paikka oli niin laaja. Minulla oli suuri työ käydä läpi alakerran kirjahyllyllä, joissa oli toinen toistaan mielenkiintoisempia kirjoja. Painorajoitus on vastassa, joten ostan vain kolme kirjaa. Yksi kirja zenistä ja aivoista on erittäin mielenkiintoinen, mutta se täytyy ostaa netistä, koska kirja painoi ainakin kaksi kiloa. Rouvakin muistutti, että kirjoja on tullut ostetuksi...
14.kadulla on maataloustuotteiden markkinat ja täälläkin löytyy Whole Food Market, eli ruokakauppa, josta löytää melkein mitä syömistä tahansa. Maataloustuotteiden torilla on hyvännäköistä ruokaa tarjolla. Rouvan kanssa pilailemme, että ostamme paikallisen veikkauksen päävoitolla asunnon tuosta vierestä – tosin seuraavana aamuna paljastuu, etten voittanut, mutta ei ollut kukaan mukaan. Seuraavassa arvonnassa olisi tarjolla 191 miljoonaa dollaria ensi viikolla.
Alas kohti Sohoa tullessa rouvakin alkaa väsähtää kaupoissa käymiseen ja ehdottaa, jos minä menisin tutkimaan löytyykö kyseistä tuotetta kyseisestä kaupasta. Kieltäydyn kunniasta. Kirjakauppa on varmaan ainut kaupoista, jossa jaksan kuluttaa aikaani. Minä en jaksa katsoa vaatekappaleita, hypistellä niitä ja miettiä ostanko vai en. Yleensä minulla on ajatus vaatekappaleen ostamisesta jo mennessä kauppaan, eikä se synny siellä.
Teekaupassakin on tyttären toivomaa teetä tullut, joten ostamme sitä parikin purkkia. Rouvalla on ajatus kai kenelle niitä teetuliaisia jaetaan. MoMan kauppa olisi myös Spring streetin ja Crosby streetin kulmassa, mutta sinne emme enää jaksa mennä. Toisaalta se matkalaukkujen painorajoitus mietityttää.
Palaamme hotellille, jossa huoneen siivousta ei ole ehditty tehdä iltapäivään mennessä, joten meidän huone jää siivoamatta. Olisivat he tulleet siivoamaan, mutta haluamme mieluimmin levätä huoneessa kuin että kävisimme vaikkapa aulassa vielä pyörimässä.
Katselemme hönttöjä amerikkalaisia elokuvia, kunnes päätämme käydä syömässä Chinatownin alueella kiinalaisessa ravintolassa, joita alueella on runsaasti. Ruokaa on riittävästi ja se on halpaa. Minä nukahdan taas täkäläiseen iltapäivään ja herään täkäiseen aamuyöhön ja meikäläiseen aamuun, kuten tavallista.
Sunnuntai on meidän poislähtöpäivämme. Pakkaamme tavaramme matkalaukkuihin, mittailemme, ettemme ylitä matkustamisen painorajoja. Lupaamme ostaa kevyemmät matkalaukut, kun lakkaamme köyhtymästä. Kevyt ja kestävä matkalaukku on paras matkoilla. Ehkä emme kuitenkaan ylitä painorajoja, koska emme ole ostaneet muuta painavaa kuin niitä kirjoja. Muutan istumapaikkoja koneeseen, on ehkä mukavampi istua kahden kesken kuin neljän rivissä keskellä, koska ei voi koskaan tietää, ketä koneessa on. Yleensä myös perheet, joissa on pieniä lapsia istuvat noissa neljän riveissä. Joskus lapset osaavat käyttäytyä koko matkan, useimmiten eivät. Ja ne huutavat pienet lapset ovat yleensä myös noissa neljän hengen riveissä.
Kirjoittaudumme ulos hotellista, käymme syömässä aamupalan ja suuntaamme kohti JFK:n lentokenttää. Kotimatka alkaa, vuorokauden kuluttua pitäisi olla Helsinki-Vantaan lentokentällä, jos kaikki sujuu, kuten on suunniteltu.
Let´s go New York Stranges, hieman paikallisen jääkiekkojoukkueen huutoa mukaillen, kotia kohti.
14.9.2014 New York