Ref: Lääkärilehti
Viittaus:
Suom Lääkäril 2024;79:e41610


TIEDE

 

KATSAUS
 

Kannabiksen käytön terveyshaitoista on tärkeää 

olla ajan tasalla

Helsingin yliopisto ja Hus,
psykiatria
 
Alexander Denissoff
LT, apulaisylilääkäri
Tyks, riippuvuuspsykiatria
 
Antti Mustonen
LT, dosentti Tampereen yliopisto
ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelut
 
Solja Niemelä
LT, dosentti, päihdelääketieteen professori, ylilääkäri
Turun yliopisto ja Tyks, psykiatria

•  Kannabiksen käyttö lisääntyy, ja sitä käyttäviä potilaita kohdataan enenevässä määrin myösterveydenhuollossa.
•  Erityisesti korkea THC-pitoisuus liittyy kannabiksen käytön yhteydessä ilmeneviin psykiatrisiinhaittoihin.
•  Kannabiksen runsas käyttö on erityisesti nuorilla yhteydessä kielteisiin kognitiovaikutuksiin.
•  Kannabiksen käyttö raskausaikana on yhteydessä raskauskomplikaatioihin ja syntyvän lapsenmyöhempiin tarkkaavuus- ja käytösongelmiin.
•  Kannabis vaikuttaa haitallisesti keuhkoihin. Erityisesti keuhkoputkitulehdukselle altistava vaikutus onsuurempi kuin tupakalla.

 

KANNABISKASVI SISÄLTÄÄ yli 500 tunnistet­tua ainetta, joista tutkituimpia ovat fytokanna­ binoidit delta­9­tetrahydrokannabinoli (THC) ja kannabidioli (CBD). THC:tä pidetään ensisijai­ sena kannabiksessa olevana psykoaktiivisena yhdisteenä, joka on vastuussa monista sen psyykkisistä ja fyysisistä vaikutuksista. CBD on myös psykoaktiivinen, mutta se ei ole euforisoi­ va (1).
Kannabiksen vaikutukset syntyvät THC:n vuorovaikutuksesta endogeenisen kannabinoi­ dijärjestelmämme kanssa (endokannabinoidi­ järjestelmä).Endokannabinoidijärjestelmä kä­ sittää solukalvon kannabinoidireseptorit tyyp­ pi 1 (CB1) ja 2 (CB2) sekä niiden endogeeniset ligandit (2).
CB1­reseptoria löytyy hermosoluista ja hermotukikudoksesta koko aivoissa. Erityises­ ti niitä on alueilla, jotka välittävät THC:n vai­ kutuksia, kuten hippokampuksessa(muisti ja oppiminen), tyvitumakkeissa ja pikkuaivoissa (motorinen koordinaatio) ja aivokuoressa (sub­ jektiivinen kokemus ja toiminnanohjaus) (3). CB1­reseptoritiheyson korkeimmillaan nuo­ ruudessa ja laskee aikuisuuteen tultaessa. Pit­ kään kannabista käyttävillä aikuisilla tapahtuu CB1­reseptorien määrän vähenemistä tavan­ omaista enemmän (4).
Kannabiksen käyttö on lisääntynyt niin Suo­ messa kuin kansainvälisestikin. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen selvitysten mukaan 15–69­vuotiaistasuomalaisista kannabista ainakin kerran elämänsä aikana käyttänei­ den osuus on viisinkertaistunut vuoden 1992 kuudesta prosentista 29 prosenttiin vuonna 2022 (5). Vuonna 2023 kannabistaoli kokeil­ lut vähintään kerran perusopetuksen 8.­ ja 9.­ luokkalaisista pojista 9 % ja tytöistä 6 %, lukio­ laispojista 12 % ja ­tytöistä 11 % sekä ammatil­ lista oppilaitostakäyvistä pojista 15 % ja tytöistä 18 % (6).

Kannabisriippuvuus

Kannabisriippuvuus, kuten muutkin riippu­vuudet, on pitkäaikainen ja usein relapsoiva sairaus. Sen keskeisiin piirteisiin kuuluu käy­ tön hallinnan menettäminen ja senjatkuminen huolimatta aiheutuvista haitoista.
 

Kannabisriippuvuuden kehittymisen riskiä lisää nuorena aloitettu ja tiheäjaksoisempikäyttö.

 
Kannabisriippuvuuden kehittymisen ris­ ki on sitä suurempi, mitä nuorempana käyttö on aloitettu ja mitä enemmän ja pidempään kannabista on käytetty. Perintötekijät selittä­ vät kannabisriippuvuuden syntymisen riskistä tutkimuskirjallisuuden perusteella noin puolet. Noin yhdelle neljästä kannabiksen käyttäjästä kehittyy kannabisriippuvuus, ja riskiä lisää nuorena aloitettu ja tiheäjaksoisempi käyttö (7). Kannabiksen vieroitusoireisiin kuuluu kes­ keisimmin masentunut mieliala,ahdistus, levottomuus, ärtyneisyys, vähentynyt ruoka­ halu ja unihäiriöt. Fyysiset vieroitusoireet ovat harvinaisempia. Niitä voivat olla vatsakrampit, lihaskivut, vapina,päänsärky, hikoilu, vilunvä­ ristykset ja laihtuminen. Oireet alkavat yleensä 1–2 päivän sisällä käytön loppumisesta tai mer­ kittävästä vähenemisestä. Ne ovat huipussaan 2–6päivän kuluessa ja kestävät useiden viik­

kojen ajan (8).
 

Psykiatriset haitat

Kannabiksen käyttö on yhdistetty haitallisiin psykiatrisiin seurauksiin, kuten psykoosiin (9,10), masennukseen ja ahdistuneisuushäi­ riöihin (11,12,13). Erityisesti kannabiksen käytön ja psykoottisten häiriöiden yhteydestä on tukevaa näyttöä (14–19).
Ohimeneviä psykoottisia oireita kannabik­ sen käytön aikana raportoi 5–50 % aikuisista riippuen siitä, miten oireita on kysyttäessä ku­ vattu (20). Kannabiksen laukaiseman, hoitoa vaatineen psykoosin ilmaantuvuus aikuisväes­ tössä on noin 3–6 tapausta 100 000:ta kohden (21).
 

Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa psykoottisia häiriöitä, masennusta ja ahdistuneisuutta.

 
Väestöpohjaiset kansalliset rekisteritut­ kimukset osoittavat, että pitkäaikainen psy­ koottinen häiriö eli skitsofreniakirjon sairaus kehittyy noin 20–50 %:lla potilaista,joilla on alun perin diagnosoitu kannabiksen laukaise­ ma psykoottinen häiriö (20). Tämä konversio­ riski on suurempi miehillä ja henkilöillä, jotka ovat aloittaneetkannabiksen käytön teini­iässä tai käyttävät kannabista, joka sisältää korkeita pitoisuuksia THC:tä (22). Kannabiksen selitys­ osuus skitsofreniassa on lisääntynyt viimeis­ ten vuosikymmenten aikana ja on 2010­luvulla arvioitu olevan noin 6–8 % (18).
Kannabista käyttävillä henkilöillä esiintyy itsetuhoisuutta, itsemurhayrityksiä ja itsemur­ hia yleisväestöä enemmän, mutta syy­yhteyden luonne ei ole täysin selvä. Onesitetty, että yhteys voisi selittyä sillä, että kannabista käyttävillä on yleisväestöä enemmän ahdistuneisuus­ ja mielialaoireilua. Ne puolestaan ovat yhteydessä itsetuhoisen käytöksen riskiin. Tulokset pitkit­ täisistä havainnointitutkimuksista, joissa tut­ kitaan kannabiksen käytön ja kaikenlaisen ta­ hallisen itsensä vahingoittamisen syy­yhteyttä, ovat kuitenkin tuoreen katsauksen mukaan epäjohdonmukaisia (23).

Kannabis ja kognitio

Kannabiksen käyttö aiheuttaa akuutisti oppi­ misen, muistin, tarkkaavaisuuden ja työmuis­ tin heikkenemistä. Vähemmän selvää on se, liittyykö kannabiksen käyttöpidempiaikaiseen kognitiiviseen heikkenemiseen (24). Tapaus­ verrokkitutkimukset osoittavat melko johdon­ mukaisesti, että runsaasti kannabista käyttä­ vät suoriutuvat heikommin neuropsykologisis­ sa tutkimuksissa kannabista käyttämättömiin verrattuna (25). Yhteys on osoitettu myös pros­ pektiivisissa tutkimuksissa (26).
Toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden, oppi­ misen, muistin, motoristen taitojen ja sanalli­ sen sujuvuuden osalta suoriutuminen on ollut verrokkeihin nähden tilastollisesti merkitse­ västi heikompaa, joskaan erot eivät ole kovin suuria. Kun arvioidaan suoriutumista vähin­ tään kuukauden kannabiksesta pidättäytymi­ senjälkeen, ei eroa enää todeta. Tämä viittaisi siihen, että neuropsykologiset toiminnot voi­ sivat palautua käytön loppumisen myötä. Tut­ kimusnäyttö viittaa siihen, ettäkognitiivisten toimintojen heikentymisen aste ja palautumi­ sen kesto ovat riippuvaisia kannabiksen käytön kestosta ja määristä (27).
On yhä enemmän näyttöä siitä, että kanna­ biksen käyttö nuoruusiässä on erityisen hai­ tallista kognitiivisten toimintojen kannalta. Useissa pitkittäistutkimuksissa on havaittu var­ haisen kannabiksen käytön olevan yhteydes­ sä heikompaan suoriutumiseen neuropsyko­ logisissa testeissä myöhemmälläiällä (28,29). Vuoden 2012 väestöä edustavassa seuranta­ tutkimuksessa todettiin, että nuoruusiässä al­ kanut ja edelleen jatkuva kannabiksen käyttö oli yhteydessäkognitiivisten toimintojen heik­ kenemiseen ikävuosien 13–38 aikana (30).

Kannabis ja keuhkoterveys

Kannabis lisää keuhkosyövän riskiä eri tut­ kimusten mukaan jopa nelinkertaiseksi (31). Kannabiksen käyttö on vahvasti yhteydessä yskään, yskösten erittymiseen jahengenahdis­ tukseen. Näitä oireita esiintyy usein suhteelli­ sen vähäisilläkin kannabiksen käyttömäärillä, ja ne parantuvat kannabiksen käytön vähentä­ misen tailopettamisen myötä (32). Kannabis aiheuttaa keuhkoputkitulehdusta ärhäkämmin kuin tupakka, muttei ole selvää miksi. On esi­ tetty, että kannabiksen savu olisipoikkeuksel­ lisen ärsyttävää, tukahduttaisi immuunivastei­ ta infektioille tai että kannabiksen polttaminen korkeissa lämpötiloissa ilman suodattimia olisi erityisenvahingollista hengitysteiden limakal­ voille (33).
 
 

Kannabis vaikuttaa haitallisesti ajokykyyn, mutta käytön jälkeen omaa ajokykyä saatetaan yliarvioida.

 
Huolimatta vahvasta yhteydestä keuhko­ putkitulehdukseen on vain vähän näyttöä siitä, että kannabiksen polttaminen johtaisi keuh­ koahtaumatautiin tai emfyseemaan (34,35). Kannabiksen aiheuttamien keuhkosairauksien kirjon vakavassa päässä on lukuisia tapaus­ selostuksia vaikeasta keuhkojen ylälohkon rak­ kulaisestaemfyseemasta, johon joskus liittyy myös ilmarinta (36).

Sydän- ja verenkiertoelimistöön liittyvät haitat

Tutkimustietoa kannabiksen sydän­ ja veren­ kiertoelimistöön liittyvistä haitoista on niukas­ ti. Vuonna 2017 toteutetussa systemaattisessa katsauksessa asiaa käsitelleettutkimukset oli­ vat pääosin tapauskuvauksia tai ­sarjoja ja ha­ vainnoivia tutkimuksia.

Katsauksen tulosten perusteella kannabis­ pohjaisten tuotteiden käytöllä voi olla merkittä­ viä vaikutuksia sydämeen ja verenkiertoelimis­ töön. Tällä hetkellä näyttöon vahvin iskeemi­ sistä sydän­ ja aivotapahtumiin liittyvistä hai­ toista. Mekanismeiksi on esitetty kannabiksen mahdollisia vasospastisia vaikutuksia (37).

Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Kannabiksen käyttö raskaana ollessa altistaa sikiön kannabinoideille. Raskaudenaikainen altistuminen kannabikselle on yhteydessä alhaiseen syntymäpainoon, raskausajan ly­ hyempään kestoon ja tehohoidon tarpeeseen vastasyntyneenä (38). On jonkin verran näyt­ töä siitä, että raskaudenaikainen altistus on yhteydessäheikompaan kognitiiviseen suoriu­ tumiseen tarkkaavuuden osalta sekä eksterna­ lisoivaan oireiluun, lisääntyneeseen päihteiden käyttöön ja rikolliseen käyttäytymiseenlapsuu­ dessa ja nuoruudessa (39,40).
THC:tä esiintyy rintamaidossa moninker­ taisina pitoisuuksina plasmaan verrattuna, ja THC voi säilyä äidinmaidossa jopa kaksi päivää viimeisen käyttökerranjälkeen (41). Kannabis muuttaa rintamaidon koostumusta. Laktoosi­ pitoisuus lisääntyy, ja rintamaidon tärkeimmän vasta­aineen immunoglobuliini A:n pitoisuus pienenee (42). Se saattaa vaikuttaa imeväisen immuunivasteeseen.
Pitkäaikaiset vaikutukset rintamaidolla ruo­ kittuihin imeväisiin ovat epäselviä, sillä suurin osa kannabista imetyksen aikana käyttävistä äi­ deistä on käyttänyt sitä myösraskauden aikana. Yhdysvaltain synnytyslääkäreiden ja gynekolo­ gien yhdistys suosittelee kannabiksen käytön välttämistä raskauden ja imetyksen aikana (43).

Muut terveyshaitat

Kannabikseen liittyvät myrkytykset ovat tut­ kimusnäytön mukaan lisääntyneet, kun kan­ nabista on lakimuutosten myötä helpommin saatavilla. Myös raskaudenaikainen kannabis­ altistus ja kannabikseen liittyvät sairaalahoi­ dot raskaana olevilla ovat lisääntyneet, toisaal­ ta vastasyntyneiden komplikaatiot eivät näytä lisääntyneen(44).
Kannabinoidien käyttöön voi liittyä hyper­ emeesioireyhtymä, johon liittyy syklistä oksen­ telua ja vatsakipua. Se esiintyy 48 tunnin ku­ luessa toistuvan ja runsaankannabiksen käy­ töstä (45).
Kannabikseen liittyvä hyperemeesioire­ yhtymä selittää noin 10 % kannabikseen liitty­ vistä päivystyskäynneistä (46). Oireita voidaan helpottaa tilapäisellä bentsodiatsepiini­ tai haloperidolilääkityksellä, mutta keskeistä olisi pidättäytyä kannabiksen käytöstä. Perinteiset antiemeettiset lääkkeet ovat yleensä tehotto­ mia.

Kannabis ja ajoterveys

Kannabis vaikuttaa haitallisesti ajokykyyn. Onkin esitetty, että kannabiksen käytön mer­ kittävin kansanterveydellinen haitta liittyisi akuutin kannabispäihtymyksen aikaisiin lii­ kennetapaturmiin (47,48). Erityisesti korkeat THC­pitoisuudet verenkierrossa ovat yhtey­ dessä kohonneeseen onnettomuusriskiin, eikä selvää turvarajaaTHC:n veripitoisuuksille voida tutkimusnäyttöön perustuen asettaa (49).
On huomattava, ettei ajokyvyn näkökulmasta ole merkittävää, onko verenkierrossa oleva THC peräisin päihdekäytöstä vai lääkekannabikses­ ta. Kannabista käyttäväthenkilöt myös yliarvi­ oivat omaa ajokykyään käytön jälkeisinä tuntei­ na, vaikka ajosimulaattorissa ajokyky näyttää selvästi heikentyneeltä (50). Tämä arviointi­

kyvyn vaikeus näyttää pätevän myös lääkekan­ nabista käyttävillä (51).
Liikenne­ ja viestintävirasto Traficomin kes­ keiset ohjeet koskien kannabista ja ajoterveyttä
(52) on koostettu taulukkoon 1.

Lopuksi

Kannabiksen käyttö on yleistynyt Suomessa, ja se näkyy myös terveydenhuollossa. Kanna­ biksen lailliseen asemaan liittyvässä keskuste­ lussa näyttäytyy toisaaltakannabiksen terveys­ haittojen vähättelyä, mutta myös liioittelua. Jos­ kus kiihkeänäkin käyvässä keskustelussa esiin­ tyy myös terveyden näkökulmasta virheellisiä väitteitä.
Kaikkien lääkäreiden, erityisesti nuorten ja raskaana olevien parissa työskentelevien, on­ kin hyvä olla ajan tasalla kannabiksen käytön terveyshaitoista. Näin heosaavat myös antaa potilailleen asianmukaista, faktapohjaista tie­ toa. 

TIEDE