Herman Hessen viides romaani
Herman Hessen viides kirja
Demian on Hessen viides (tai kuudes kirja, jos Herman Lauscher lasketaan, en löytänyt sitä englanniksi). Demian on Hessen ns. Läpimurtoromaani. Kirjan alkuun on suomenkielisessä ja englanninkielisessä versiossa ilmaantunut esipuheet. Thomas Mannin englanninkielisessä (en jaksanut lukea, oli tylsä) ja Teppo Kulmala suomenkielisessä versiossa). Minusta ne voisivat olla jälkikirjoituksia, jos olisivat ollenkaan. Netistä jokainen voi löytää riittävästi taustatietoa, vaikka wikipediasta, jos tarvitsee.
Kirjoitettu on ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se on aivan erilainen, kun Hessen aikaisemmmat kirjat. Tietyllä tavalla on paljon skitsoidisempi kuin aikaisemmat kirjat. Siihen on tullut symboliikkaa, epämääräistä itsensä etsiskelyä, epäselvää kirjoittelua aikaisempaan verrattuna. Kirja pyörittelee itsensä etsimisen teemalla, kunnes yhtäkkiä kirja loppuu siihen, että sota syttyy.
Kirjassa on teemana jälleen yksinäisyys, vaikea löytää yhteys toisiin ihmisiin, ihastumiset, jotka eivät päädy mihinkään. Puberteettinen seksuaalisuuden herääminen, joka ei johda muuhun kuin vanhan ( verrattuna nuoreen mieheen) naisen suuteluun.
Kirjassa tuodaan esille sitä, että on etsittävä omaa totuutta. Tulee selvästi esille, että yksin se etsiminen voi johtaa vaikka itsemurhaan, kuten kaikki vanhat itsensäkehittämisperinteet varoittavat yksinetsijää. Voi joutua sielun pimeään yöhön.
Kirjan tunnelma epämääräisine symboleineen tuo mieleen Castanedan kirjat, jälkimmäisen eduksi. Itsensä etsimiseen, kirjan Abraxas-jumalan palvomiseen, minun mielestä parempi kirja Sheldon Koppin If you meet Buddha on the road, kill him ( Jos tapaat Buddhan, tapa hänet). Koppin kirja tarjoaa paremman kuvan siitä, miltä itsensä etsiminen tuntuu, kun on jumala ja peto samanaikaisesti.
Kirja oli ensimmäisen maailmansodan jälkeisen nuorison kirja. Siinä kuvastuu pettymys ihmisiin ja ihmiskuntaan yleensä – pako massoihin, kuten kirjassa kuvataan. Ja kuinka ihmiset ”paranevat”, kun sota syttyy, heistä tulee idealisteja ja isänmaanuskovaisia. Martti Hela kirjoitti toisen maailmansodan jälkeen kirjan Luonteenkasvatuksen etiikka (1948), jossa on samanlainen pettymys toisen maailmansodan jälkeen, mutta usko, että opettajat voivat tuoda muutoksen.
Niinpä, jo Platon uhrasi ison pohdinnan kasvatuksen pohtimiseksi. Kasvatus oli Platonin filosofian yksi ydinaiheista, ei vain koulunkäynti, vaan miten sielu ohjataan kohti hyvää ja totuutta (chatGPT 19.1.2026).
Demianissa ”… hänen riekaleisen sielunsa, joka tahtoi raivota ja tappaa, tuhota ja kuolla voidakseen kokea uudestisyntymisen. (Mt, 205). Näin vanhempana tuo enää vetoa, ehkä nuorempana siinä on tarvittavaa ehdottomuutta. Sielun riekaleisuus etsii vanhempana ehkä enemmän sulautumista, kuin tuhoutumisen kautta uudelleensyntymistä.
Kirjassa päähenkilö tutustuu urkuri Pistoriukseen, jonka kanssa käy filosofisia keskusteluja. Pistorius ehdottaa päähenkilölle Emil Sinclairille hienoa urkukappaletta. Nykyaikana voi helposti kuunnella Buxtenhuden Passacaglian. Urkumusiikkikappale on äärimmäisen hieno.
Romaani koettaa herätellä ihmiset unestaan kuin Yrjö Kallisen tavoin, mutta vasta sota saa ihmiset hereille.
Lappeenrannassa 19.1.2026
Demian on Hessen viides (tai kuudes kirja, jos Herman Lauscher lasketaan, en löytänyt sitä englanniksi). Demian on Hessen ns. Läpimurtoromaani. Kirjan alkuun on suomenkielisessä ja englanninkielisessä versiossa ilmaantunut esipuheet. Thomas Mannin englanninkielisessä (en jaksanut lukea, oli tylsä) ja Teppo Kulmala suomenkielisessä versiossa). Minusta ne voisivat olla jälkikirjoituksia, jos olisivat ollenkaan. Netistä jokainen voi löytää riittävästi taustatietoa, vaikka wikipediasta, jos tarvitsee.
Kirjoitettu on ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se on aivan erilainen, kun Hessen aikaisemmmat kirjat. Tietyllä tavalla on paljon skitsoidisempi kuin aikaisemmat kirjat. Siihen on tullut symboliikkaa, epämääräistä itsensä etsiskelyä, epäselvää kirjoittelua aikaisempaan verrattuna. Kirja pyörittelee itsensä etsimisen teemalla, kunnes yhtäkkiä kirja loppuu siihen, että sota syttyy.
Kirjassa on teemana jälleen yksinäisyys, vaikea löytää yhteys toisiin ihmisiin, ihastumiset, jotka eivät päädy mihinkään. Puberteettinen seksuaalisuuden herääminen, joka ei johda muuhun kuin vanhan ( verrattuna nuoreen mieheen) naisen suuteluun.
Kirjassa tuodaan esille sitä, että on etsittävä omaa totuutta. Tulee selvästi esille, että yksin se etsiminen voi johtaa vaikka itsemurhaan, kuten kaikki vanhat itsensäkehittämisperinteet varoittavat yksinetsijää. Voi joutua sielun pimeään yöhön.
Kirjan tunnelma epämääräisine symboleineen tuo mieleen Castanedan kirjat, jälkimmäisen eduksi. Itsensä etsimiseen, kirjan Abraxas-jumalan palvomiseen, minun mielestä parempi kirja Sheldon Koppin If you meet Buddha on the road, kill him ( Jos tapaat Buddhan, tapa hänet). Koppin kirja tarjoaa paremman kuvan siitä, miltä itsensä etsiminen tuntuu, kun on jumala ja peto samanaikaisesti.
Kirja oli ensimmäisen maailmansodan jälkeisen nuorison kirja. Siinä kuvastuu pettymys ihmisiin ja ihmiskuntaan yleensä – pako massoihin, kuten kirjassa kuvataan. Ja kuinka ihmiset ”paranevat”, kun sota syttyy, heistä tulee idealisteja ja isänmaanuskovaisia. Martti Hela kirjoitti toisen maailmansodan jälkeen kirjan Luonteenkasvatuksen etiikka (1948), jossa on samanlainen pettymys toisen maailmansodan jälkeen, mutta usko, että opettajat voivat tuoda muutoksen.
Niinpä, jo Platon uhrasi ison pohdinnan kasvatuksen pohtimiseksi. Kasvatus oli Platonin filosofian yksi ydinaiheista, ei vain koulunkäynti, vaan miten sielu ohjataan kohti hyvää ja totuutta (chatGPT 19.1.2026).
Demianissa ”… hänen riekaleisen sielunsa, joka tahtoi raivota ja tappaa, tuhota ja kuolla voidakseen kokea uudestisyntymisen. (Mt, 205). Näin vanhempana tuo enää vetoa, ehkä nuorempana siinä on tarvittavaa ehdottomuutta. Sielun riekaleisuus etsii vanhempana ehkä enemmän sulautumista, kuin tuhoutumisen kautta uudelleensyntymistä.
Kirjassa päähenkilö tutustuu urkuri Pistoriukseen, jonka kanssa käy filosofisia keskusteluja. Pistorius ehdottaa päähenkilölle Emil Sinclairille hienoa urkukappaletta. Nykyaikana voi helposti kuunnella Buxtenhuden Passacaglian. Urkumusiikkikappale on äärimmäisen hieno.
Romaani koettaa herätellä ihmiset unestaan kuin Yrjö Kallisen tavoin, mutta vasta sota saa ihmiset hereille.
Lappeenrannassa 19.1.2026