Herman Hessen toinen romaani
Hessen toinen romaani
1906 ilmestynyt Unterm Rad ( Beneath the wheel, suomeksi Ratissa tai Myllykiven alla) kertoo lahjakkaasta nuoresta miehestä, joka kylänsä ainoana saa kutsun valtakunnalliseen koulukilpailuun, jossa pärjätessään saa ilmaisen koulutuksen Malbrunnin teologisessa seminaarissa. Teosta on kutsuttu Hessen ”henkiseksi omaelämänkerraksi”.
Hesse oli lähetyssaarnaajaperheen lapsi, joka pääsi kyseiseen oppilaitokseen, mutta uskonnollisen kriisin vuoksi jätti laitoksen.
Kirjan päähenkilö Hans Giebenrath asuu isänsä kanssa, äidittömänä. Menestyy koulussa niin hyvin, että koulun opettajat – rehtori ja muut- sparraavat Hansia kokeisiin. Latinassa, kreikassa ja matematiikassa. Hans tulee kansallisessa kokeessa toiseksi ja hänestä tulee paikallinen julkimo, jonka saavutusta paikallislehtikin ylistää.
Pienen kylän pojalle on auvoisa tulevaisuus edessä.
Hans lähtee teologiseen seminaariin, jossa aluksi loistaakin muiden lahjakkaiden poikien joukossa. Mutta sitten ystävystyy kaverin kanssa, jota ei kyseinen oppilaitos vähemmän voisi kiinnostaa ja kaveri saakin potkut kyseisestä oppilaitoksesta. Hansin akateeminen alamäki on alkanut rajuna. Lopulta voimakkaista päänsäryistä kärsivä pienen kylän lahjakas nuori joutuu palaamaan maitojunalla kotikyläänsä - psyykkisesti sairastuneena.
Häntä sparranneet opettajat eivät enää vapaa-aikaansa vietä hänen kanssaan. Surkuttelevat menetettyä lahjakkuutta.
Hansin lapsuuden duunarikaverit hyväksyvät hänet. Isä häpeilee poikansa epäonnistumista, mutta koettaa parhaansa mukaan saada Hansin tekemään jotain. Saakin oppisopimuskoulutukseen pajalle. Paikalliset irvuilevat, että akateeminen työmies.
Hans kärsii epäonnistuttuaan vaikeasta masennuksesta. Kirjassa on hyvä kuvaus masennuksesta ja itsemurhan hautomisesta masennuksessa. Lopulta yhteys ihmisiin parantaa Hansin masennuksesta.
Kirjassa on hieno kuvaus kuinka Emma, johon Hans tutustuu, antaa koetella rintojaan. Siihen kirjan seksiosuus sitten jääkin.
Lopulta Hans lähtee duunarikaverinsa kanssa naapurikylään ryyppäämään ja ryyppääkin rajusti. Lähtee kovassa humalassa kotia kohti, mutta syystä tai toisesta poikkeaa tieltä ja löytyy järvestä kuolleena. Lukijalle jätetään pohdittavaksi, oliko se sattuma, vahinko vai itsemurha. Ja hautajaisissa opettajat taas surkuttelevat kadotettua lahjakkuutta.
Katsoin samana iltana kuin luin kirjan, Netflixin kehutun Adolescence- minisarjan. Siinä nuori 13-vuotias mies puukottaa itseään vanhemman tytön, joka on pilkannut häntä somessa. Nuoruuden kasvukipuja sekin.
Hessen romaanissa kasvukivut suunnataan kuitenkin itseen ja omaan kasvuun, Adolesencessa on vika muissa. Hessen romaanissa on hienot kuvaukset luonnosta ja hienosti soljuva kerronta. Netflixin versiossa uhoen ja uhaten huutava 13-vuotias poika.
Netflixin versio on kuvottava, kun sitä vertaa Hessen toiseen romaaniin, mutta voi olla niin, etteivät ihmiset enää ymmärrä syviä tunteita muuten kuin huutamalla tai muuten ylilyövillä tunteilla.
Kirjan parissa vietetty aika oli huomattavasti mukavampi. Ja kuten edellisen kirjan kanssa, näin kirjan lukemisen jälkeen unia nuoruuteni henkilöistä kirjan innoittamana- Hansin kohtalo liipasi tarpeeksi läheltä nuoruuttani. Ja se aukaisi muistojeni lippaan, joista monet muistot olivat jo päätyneet unohduksiin.
Lappeenrannassa 14.1.2026
1906 ilmestynyt Unterm Rad ( Beneath the wheel, suomeksi Ratissa tai Myllykiven alla) kertoo lahjakkaasta nuoresta miehestä, joka kylänsä ainoana saa kutsun valtakunnalliseen koulukilpailuun, jossa pärjätessään saa ilmaisen koulutuksen Malbrunnin teologisessa seminaarissa. Teosta on kutsuttu Hessen ”henkiseksi omaelämänkerraksi”.
Hesse oli lähetyssaarnaajaperheen lapsi, joka pääsi kyseiseen oppilaitokseen, mutta uskonnollisen kriisin vuoksi jätti laitoksen.
Kirjan päähenkilö Hans Giebenrath asuu isänsä kanssa, äidittömänä. Menestyy koulussa niin hyvin, että koulun opettajat – rehtori ja muut- sparraavat Hansia kokeisiin. Latinassa, kreikassa ja matematiikassa. Hans tulee kansallisessa kokeessa toiseksi ja hänestä tulee paikallinen julkimo, jonka saavutusta paikallislehtikin ylistää.
Pienen kylän pojalle on auvoisa tulevaisuus edessä.
Hans lähtee teologiseen seminaariin, jossa aluksi loistaakin muiden lahjakkaiden poikien joukossa. Mutta sitten ystävystyy kaverin kanssa, jota ei kyseinen oppilaitos vähemmän voisi kiinnostaa ja kaveri saakin potkut kyseisestä oppilaitoksesta. Hansin akateeminen alamäki on alkanut rajuna. Lopulta voimakkaista päänsäryistä kärsivä pienen kylän lahjakas nuori joutuu palaamaan maitojunalla kotikyläänsä - psyykkisesti sairastuneena.
Häntä sparranneet opettajat eivät enää vapaa-aikaansa vietä hänen kanssaan. Surkuttelevat menetettyä lahjakkuutta.
Hansin lapsuuden duunarikaverit hyväksyvät hänet. Isä häpeilee poikansa epäonnistumista, mutta koettaa parhaansa mukaan saada Hansin tekemään jotain. Saakin oppisopimuskoulutukseen pajalle. Paikalliset irvuilevat, että akateeminen työmies.
Hans kärsii epäonnistuttuaan vaikeasta masennuksesta. Kirjassa on hyvä kuvaus masennuksesta ja itsemurhan hautomisesta masennuksessa. Lopulta yhteys ihmisiin parantaa Hansin masennuksesta.
Kirjassa on hieno kuvaus kuinka Emma, johon Hans tutustuu, antaa koetella rintojaan. Siihen kirjan seksiosuus sitten jääkin.
Lopulta Hans lähtee duunarikaverinsa kanssa naapurikylään ryyppäämään ja ryyppääkin rajusti. Lähtee kovassa humalassa kotia kohti, mutta syystä tai toisesta poikkeaa tieltä ja löytyy järvestä kuolleena. Lukijalle jätetään pohdittavaksi, oliko se sattuma, vahinko vai itsemurha. Ja hautajaisissa opettajat taas surkuttelevat kadotettua lahjakkuutta.
Katsoin samana iltana kuin luin kirjan, Netflixin kehutun Adolescence- minisarjan. Siinä nuori 13-vuotias mies puukottaa itseään vanhemman tytön, joka on pilkannut häntä somessa. Nuoruuden kasvukipuja sekin.
Hessen romaanissa kasvukivut suunnataan kuitenkin itseen ja omaan kasvuun, Adolesencessa on vika muissa. Hessen romaanissa on hienot kuvaukset luonnosta ja hienosti soljuva kerronta. Netflixin versiossa uhoen ja uhaten huutava 13-vuotias poika.
Netflixin versio on kuvottava, kun sitä vertaa Hessen toiseen romaaniin, mutta voi olla niin, etteivät ihmiset enää ymmärrä syviä tunteita muuten kuin huutamalla tai muuten ylilyövillä tunteilla.
Kirjan parissa vietetty aika oli huomattavasti mukavampi. Ja kuten edellisen kirjan kanssa, näin kirjan lukemisen jälkeen unia nuoruuteni henkilöistä kirjan innoittamana- Hansin kohtalo liipasi tarpeeksi läheltä nuoruuttani. Ja se aukaisi muistojeni lippaan, joista monet muistot olivat jo päätyneet unohduksiin.
Lappeenrannassa 14.1.2026