Itsetunto ja alemmuuskompleksi
Itsetunto ja alemmuuskompleksi
Itsetunto liittyy yleiseen sopeutumiseen elämässä. Ihmisillä joilla on hyvä itsetunto sopeutuvat yleensä paremmin kaikkiin tapahtumiin elämässä. Ihmisillä joilla on hyvä itsetunto, kärsivät vähemmän ahdistuksesta eri tilanteissa, masennuskausista, ärtyisyydestä tai aggressiivisuudesta. Hyvä itsetuntoiset ihmiset eivät tunne niin usein kaunaa, itseään syrjityksi tai onnettomaksi. Ihmisillä joilla on hyvä itsetunto on myös vähemmän unettomuutta ja ruumiillisia, psykosomaattisia vaivoja.
Itsetunto näkyy helpoimmin suhteessamme toisiin ihmisiin. Ihmisillä joilla on mukava olo itsensä kanssa, pitävät helposti muista ihmisistä ja hyväksyvät toisten ihmisten epätäydellisyyksiä. Koska he ovat aidosti myönteisiä muita ihmisiä kohtaan ja hyväksyvät heidät, hyväitsetuntoisista ihmisistä huokuu hyvää oloa ympärilleen, minkä vuoksi muiden ihmisten on helppo olla heidän kanssaan tekemisissä.
Itsetunnosta keskusteltaessa on usein mainittu alemmuuskompleksi, mikä tarkoittaa mahdollisimman alhaista itsetuntoa. Psykologi Don Hamachek on kirjoittanut kirjan itsetunnosta, jossa hän hahmottelee seitsemän merkkiä alemmuuskompleksista.
1. Herkkyys arvostelulle: Ihmiset jotka tuntevat itsensä muita huonommiksi, ”tietävät”, että heillä on puutteensa, mutta he eivät pidä siitä, että muut osoittavat näitä. Itsensä huonommaksi tuntevat ihmiset tuntuvat havaitsevan minkä tahansa arvostelun, riippumatta siitä kuinka sensitiivisesti tai rakentavasti se on esitetty, hyökkäyksenä itseään kohtaan.
2. Sopimaton vaste imartelulle: Jotkut ihmiset epätoivoisesti haluavat kuulla mitä tahansa hyvää itsestään ja metsästävät jatkuvasti kohteliaisuuksia. Jotkut taas kieltäytyvät kuulemasta mitään myönteistä itsestään, koska se ei sovi heidän omiin tuntemuksiinsa.
3. Hyperkriittinen asenne: Ihmiset jotka eivät pidä itsestään, on vaikea pitää kenestäkään muustakaan. He tarkkailevat tarkasti muiden vikoja ja puutteita, millä he koettavat vakuuttaa itseään siitä, etteivät olekaan ”niin huonoja” loppujen lopuksi. Nämä ihmiset eivät voi tuntea itseään älykkääksi, viehättäväksi, päteväksi tms, elleivät ole KAIKISTA älykkäin, viehättävin tai pätevin, joka on paikalla.
4. Taipumus syyttää muita: Jotkut ihmiset heijastavat havaitut heikkoutensa muihin, jotta voisivat vähentää itsessään kokemaansa tuskaa alemmuudestaan. Tähän liittyy myös oman epäonnistumisten selittäminen syyttämällä muita epäonnistumisistaan.
5. Vainoamisen tunne: Muiden syyttämisen vieminen äärimmäisyyteen voi ulottua jopa uskomukseen, että muut aktiivisesti yrittävät tuhota minää. Jos on tehnyt jotain väärin, tai ei ole onnistunut toivomassaan asiassa, niin voi omaa vastuutaan paeta sillä, että epäonnistuminen ei ollut omaa syytä, vaan muiden vainoamisen tulosta.
6. Kielteiset asenteet kilpailuun: Ihmiset jotka tuntevat itsensä muita huonommiksi, haluavat voittaa yhtä paljon pelejä ja kilpailuja kuin muutkin, mutta he välttävät sellaisia tilanteita, koska he uskovat etteivät voi voittaa. Ja jos ei tule ensimmäiseksi, niin se on merkki täydellisestä epäonnistumisesta.
7. Taipumus eristäytymiseen ja arkuuteen: Ihmiset jotka ajattelevat olevansa muita huonompia, ajattelevat helposti, etteivät he ole yhtä kiinnostavia tai fiksuja kuin muut. Muidenkin mielestä. Siksi he välttävät sosiaalisia tilanteita tai jos ovat pakotettuja sosiaalisiin tilanteisiin, niin eivät puhu mitään, koska se tarjoaisi vain demonstraation siitä, kuinka tylsiä ja tyhmiä he ovat. Sanonta ” On parempi olla hiljaa ja tulla ajatelluksi tyhmänä, kuin puhua ja poistaa kaikki epäilyt siltä” kuvaa tätä asennetta.
Jotkut voivat näyttää omaavansa hyvän itsetunnon, mikä voi olla seurausta itseään puolustelevista havainnoista itsestään. Arroganssi, ylimielisyys ei ole hyvän itsetunnon merkki. Jotkut eivät voi sietää edes ajatusta, että heissä olisi jotain epätäydellistä, mikä saa heidät jäykästi takertumaan ajatukseen täydellisyydestään.
Itsetunnon kehittymisen kannalta ihmiselämässä on olemassa kausia, jolloin on herkempi noille kaikille edellisille merkeille alemmuudentunteesta. Murrosikä lienee ihmiselämän kaikkein haavoittavin aika, koska silloin vertailee eniten itseään muihin psyykkisen kivuliaasti. Vanhetessaan ihminen saa kokemuksia, joista oppii, ettei ehkä olekaan niin huono kuin ajattelee. Ja ehkei tarvitse verrata itseään toisiin, vaan voi elää ja nauttia omasta elämästään.
Alemmuuskompleksi-listan kohtiin voi kokeilla seuraavia keinoja:
Yleensä elämässä pääsee helpommalla, jos etsii asioille myönteisiä kuin kielteisiä selityksiä. Myönteisten selitysten myötä pääsee kohti tulevaisuutta, kielteisillä mennään kohti menneisyyttä.
Arvosteluherkkyydelle voi yrittää ensimmäiseksi sitä, että myöntää esitetyn tai kokemansa arvostelun oikeaksi. Ihmisillä on erilaisia syitä ja motiiveja arvostella muita ihmisiä, hyviä ja vähemmän hyviä.
Arvostelu ja arvostelun kohde eivät ole samoja. Ihmisen käyttäytymisen arvostelu ei tarkoita samalla tuon ihmisen arvostelua, osasipa arvostelija asettaa sanansa oikein tai ei. Yleisesti ottaen ihmisen käyttäytymistä saa arvostella, mutta ei hänen ominaisuuksia, piirteitä tai taipumuksia.
Joskus on arvostelun suhteen tilanteessa, jolloin on herkempi ( kuten auringon kipeäksi polttama iho on herkempi kuin terve iho) kaikelle kritiikille. Tilanne on siis ohimenevä, johtuu olosuhteista eikä se jää pysyväksi. Näin optimisti reagoi hänelle esitettyyn kritiikkiin.
Useimmat ihmiset reagoivat neuvoon, jota ei ole pyydetty, arvosteluna. Meitä ei loukkaa usein se, että käyttäytymistämme arvostellaan, vaan se mistä käyttäytymisemme ajatellaan johtuvan. Motiivitulkinta on vaarallista. Psykiatrinen ohje on se, ettei voi tietää ihmisen motiiveja, ellei ihminen ole hoitosuhteessasi. Toisen ihmisen tulkinta ilman hoitosuhdetta on yleensä kettuilua. Harvoin hoitosuhteessakaan tiedämme, miksi ihminen tekee niin kuin tekee, eli emme ehkä koskaan voi tietää toisen motiiveja teolleen.
Suhtaudu imarteluun kuin hajuveteen, vähä on hyväksi, liika on liikaa. Todennäköisesti kukaan ei liikaa kehu kanssaihmisiään. Harjoittele sitä päivittäin. Kehumisessa pitää ainakin osa olla totta, jotta siitä ei tule epätodellista. Kehu kumppanisi ainakin kerran päivässä. Yhtä kumppanin kielteistä arvostelua kohtaan tulee esittää viisi myönteistä kommenttia, jotta suhde-elämän tilit pysyvät tasapainossa. Jos pidättäytyy kumppanin tai lähimmäisen arvostelusta, ei jää suhdetilit helposti miinukselle.
Kauneinta ihmisessä on lopultakin hänen epätäydellisyytensä. Epätäydellisten bileet on paljon hauskemmat kuin täydellisten bileet. Tai ainakin täydellisten bileisiin kannattaa mennä tuntien itsensä onnellisen epätäydelliseksi. Renessanssin suuret taiteilijat tekivät loistaviin töihinsä lopulta yhden virheen, koska vain Jumala on täydellinen. Kysymys oli epätäydellisyydestä ja nöyryydestä, ei nöyristelystä.
Jos et ole porukan älykkäin, viehättävin etkä pätevin, niin olet itseäsi paremmassa seurassa. Sinulla on todennäköisesti mahdollisuus oppia jotain tärkeää tai sitten, ettei ainakaan ”noin älykäs, viehättävä eikä pätevä” kannata olla, jos ei aio olla yksin loppuelämäänsä. Yleisesti ihmiset eivät pidä siitä, että joku on heitä älykkäämpi, viehättävämpi tai pätevämpi.
Jos kykenet ihailemaan aidosti toisen älykkyyttä, viehättävyyttä tai pätevyyttä, niin et jää kateuden, kieroilun, pahansuopaisen juoruilun ja muiden kielteisten sosiaalisten pelien vangiksi – koska jos niihin osallistut, voit itse olla joku kerta niiden kohteena. Juuri kukaan ei pidä siitä, että hänestä ollaan kateellisia, hänen päänmenokseen kieroillaan tai pahansuopaisesti juoruillaan. Ennen kuin lausut kielteisen todistuksen lähimmäisestäsi, niin mieti itsesi tuon ihmisen paikalla. Kielteiset juorut lentävät nopeammin kuin sähkösanoma, myönteiset juorut hyvin hitaasti. Seuraavana esimerkki jälkimmäisestä.
Muistan kun ystäväni lähetti minulle Susan Boylen esiintymisen noissa laulukilpailuissa http://www.youtube.com/watch?v=RxPZh4AnWyk&noredirect=1. En vieläkään pysty katsomaan videota liikuttumatta siitä.
AA:laiset ovat opettaneet minulle muiden syyttämiseen liittyvän viisauden: kun yksi sormi osoittaa sitä, ketä syytät, niin ainakin kolme sormea osoittaa itseäsi ja peukalo kohti taivasta, Korkeinta Voimaa. Muiden syyttelyssä löydät itsestäsi ainakin kolme asiaa yhtä syyttämääsi asiaa kohtaan, mistä et pidä. Voit aloittaa maailman muuttamisen itsestäsi, jos et ole niin täynnä pyhää vihaa, pyhää oikeassa olemista, että se sokaisee sinut niin, ettet näe kuin syyttävän sormesi. Vihalla on taipumus sulkea aivojen hienoimmat osat pois päältä – myötätunnon, empatian ja välittämisen.
Jos sinulla on tunne että muut vainoavat sinua, niin yleensä olet joko todellisessa riskissä tai jo sairastumassa vaikeasti psyykkisesti. Etsi merkkejä siitä, miksi vainoamisen tunne ei pidä paikkaansa. Jos et löydä merkkejä miksi se ei pidä paikkaansa, niin voit joutua epäluuloisuuden tai hulluuden pyöriteltäväksi. Jos sinua oikeasti vainotaan, mikä ainakin Suomessa on vielä harvinaista, niin kerro asiasta poliisille, joka voi selvittää asian kanssasi.
Vanha psykiatrivitsi kertoo, että jos sinulla on enemmän kuin kaksi valitusta jostain asioista menossa jossakin, on melko todennäköistä, että kärsit paranoiasta eli epäluuloisuudesta.
Kilpailusta voi nauttia, vaikka sitä voittaisikaan. Useimmat pelit ovat hauskoja yhdessäolon hetkiä. Vain se joka osaa hävitä oikeasti, voi saavuttaa todellisen voiton ja mestaruuden joskus myöhemmin. Ja vaikka ei koskaan voittaisi suuria voittoja, niin mukana oleminen voi olla suuri kokemus. Psykologisesti noin 30 % yrityksistä pitää voittaa, jotta jaksaa jatkaa kilpailemista, jos ei ole muita kannustimia.
Eristäytymällä vahvistaa uskomustaan ”huonoudestaan” ja on vaikea saada palautetta, joka voisi muuttaa itsetuntoa paremmaksi. Maailmassamme on ihmisiä, jotka voivat niin huonosti itsensä kanssa, että heidän täytyy loukata, madaltaa ja manipuloida kanssaihmisiään selvitäkseen elämässään. Usein he itse eivät kykene näkemään, mitä he tekevät, vaikka sitä heille koettaisi kauniisti osoittaa. Kannattaa miettiä, että onko tarkoituksenmukaista uhrata energiaansa heidän kanssaan olemiseen. Hyvän ihmisen lähellä on hyvä olla – koko ajan. jos koko ajan tuntuu pahalta, voit olla väärässä seurassa.
Hyvän itsetunnon perusta on hyväksyä itsensä sellaisenaan ja se mitä tapahtuu osana suurempaa viisautta, joka voi avautua joskus myöhemmin.
Osin käytetty referenssinä kirjaa Louis Janda, The Psychologist´s Book Of Self-Tests, 1996, 67-76, New York: A Perigee Book
15.2.14 Lappeenrannassa
Itsetunto liittyy yleiseen sopeutumiseen elämässä. Ihmisillä joilla on hyvä itsetunto sopeutuvat yleensä paremmin kaikkiin tapahtumiin elämässä. Ihmisillä joilla on hyvä itsetunto, kärsivät vähemmän ahdistuksesta eri tilanteissa, masennuskausista, ärtyisyydestä tai aggressiivisuudesta. Hyvä itsetuntoiset ihmiset eivät tunne niin usein kaunaa, itseään syrjityksi tai onnettomaksi. Ihmisillä joilla on hyvä itsetunto on myös vähemmän unettomuutta ja ruumiillisia, psykosomaattisia vaivoja.
Itsetunto näkyy helpoimmin suhteessamme toisiin ihmisiin. Ihmisillä joilla on mukava olo itsensä kanssa, pitävät helposti muista ihmisistä ja hyväksyvät toisten ihmisten epätäydellisyyksiä. Koska he ovat aidosti myönteisiä muita ihmisiä kohtaan ja hyväksyvät heidät, hyväitsetuntoisista ihmisistä huokuu hyvää oloa ympärilleen, minkä vuoksi muiden ihmisten on helppo olla heidän kanssaan tekemisissä.
Itsetunnosta keskusteltaessa on usein mainittu alemmuuskompleksi, mikä tarkoittaa mahdollisimman alhaista itsetuntoa. Psykologi Don Hamachek on kirjoittanut kirjan itsetunnosta, jossa hän hahmottelee seitsemän merkkiä alemmuuskompleksista.
1. Herkkyys arvostelulle: Ihmiset jotka tuntevat itsensä muita huonommiksi, ”tietävät”, että heillä on puutteensa, mutta he eivät pidä siitä, että muut osoittavat näitä. Itsensä huonommaksi tuntevat ihmiset tuntuvat havaitsevan minkä tahansa arvostelun, riippumatta siitä kuinka sensitiivisesti tai rakentavasti se on esitetty, hyökkäyksenä itseään kohtaan.
2. Sopimaton vaste imartelulle: Jotkut ihmiset epätoivoisesti haluavat kuulla mitä tahansa hyvää itsestään ja metsästävät jatkuvasti kohteliaisuuksia. Jotkut taas kieltäytyvät kuulemasta mitään myönteistä itsestään, koska se ei sovi heidän omiin tuntemuksiinsa.
3. Hyperkriittinen asenne: Ihmiset jotka eivät pidä itsestään, on vaikea pitää kenestäkään muustakaan. He tarkkailevat tarkasti muiden vikoja ja puutteita, millä he koettavat vakuuttaa itseään siitä, etteivät olekaan ”niin huonoja” loppujen lopuksi. Nämä ihmiset eivät voi tuntea itseään älykkääksi, viehättäväksi, päteväksi tms, elleivät ole KAIKISTA älykkäin, viehättävin tai pätevin, joka on paikalla.
4. Taipumus syyttää muita: Jotkut ihmiset heijastavat havaitut heikkoutensa muihin, jotta voisivat vähentää itsessään kokemaansa tuskaa alemmuudestaan. Tähän liittyy myös oman epäonnistumisten selittäminen syyttämällä muita epäonnistumisistaan.
5. Vainoamisen tunne: Muiden syyttämisen vieminen äärimmäisyyteen voi ulottua jopa uskomukseen, että muut aktiivisesti yrittävät tuhota minää. Jos on tehnyt jotain väärin, tai ei ole onnistunut toivomassaan asiassa, niin voi omaa vastuutaan paeta sillä, että epäonnistuminen ei ollut omaa syytä, vaan muiden vainoamisen tulosta.
6. Kielteiset asenteet kilpailuun: Ihmiset jotka tuntevat itsensä muita huonommiksi, haluavat voittaa yhtä paljon pelejä ja kilpailuja kuin muutkin, mutta he välttävät sellaisia tilanteita, koska he uskovat etteivät voi voittaa. Ja jos ei tule ensimmäiseksi, niin se on merkki täydellisestä epäonnistumisesta.
7. Taipumus eristäytymiseen ja arkuuteen: Ihmiset jotka ajattelevat olevansa muita huonompia, ajattelevat helposti, etteivät he ole yhtä kiinnostavia tai fiksuja kuin muut. Muidenkin mielestä. Siksi he välttävät sosiaalisia tilanteita tai jos ovat pakotettuja sosiaalisiin tilanteisiin, niin eivät puhu mitään, koska se tarjoaisi vain demonstraation siitä, kuinka tylsiä ja tyhmiä he ovat. Sanonta ” On parempi olla hiljaa ja tulla ajatelluksi tyhmänä, kuin puhua ja poistaa kaikki epäilyt siltä” kuvaa tätä asennetta.
Jotkut voivat näyttää omaavansa hyvän itsetunnon, mikä voi olla seurausta itseään puolustelevista havainnoista itsestään. Arroganssi, ylimielisyys ei ole hyvän itsetunnon merkki. Jotkut eivät voi sietää edes ajatusta, että heissä olisi jotain epätäydellistä, mikä saa heidät jäykästi takertumaan ajatukseen täydellisyydestään.
Itsetunnon kehittymisen kannalta ihmiselämässä on olemassa kausia, jolloin on herkempi noille kaikille edellisille merkeille alemmuudentunteesta. Murrosikä lienee ihmiselämän kaikkein haavoittavin aika, koska silloin vertailee eniten itseään muihin psyykkisen kivuliaasti. Vanhetessaan ihminen saa kokemuksia, joista oppii, ettei ehkä olekaan niin huono kuin ajattelee. Ja ehkei tarvitse verrata itseään toisiin, vaan voi elää ja nauttia omasta elämästään.
Alemmuuskompleksi-listan kohtiin voi kokeilla seuraavia keinoja:
Yleensä elämässä pääsee helpommalla, jos etsii asioille myönteisiä kuin kielteisiä selityksiä. Myönteisten selitysten myötä pääsee kohti tulevaisuutta, kielteisillä mennään kohti menneisyyttä.
Arvosteluherkkyydelle voi yrittää ensimmäiseksi sitä, että myöntää esitetyn tai kokemansa arvostelun oikeaksi. Ihmisillä on erilaisia syitä ja motiiveja arvostella muita ihmisiä, hyviä ja vähemmän hyviä.
Arvostelu ja arvostelun kohde eivät ole samoja. Ihmisen käyttäytymisen arvostelu ei tarkoita samalla tuon ihmisen arvostelua, osasipa arvostelija asettaa sanansa oikein tai ei. Yleisesti ottaen ihmisen käyttäytymistä saa arvostella, mutta ei hänen ominaisuuksia, piirteitä tai taipumuksia.
Joskus on arvostelun suhteen tilanteessa, jolloin on herkempi ( kuten auringon kipeäksi polttama iho on herkempi kuin terve iho) kaikelle kritiikille. Tilanne on siis ohimenevä, johtuu olosuhteista eikä se jää pysyväksi. Näin optimisti reagoi hänelle esitettyyn kritiikkiin.
Useimmat ihmiset reagoivat neuvoon, jota ei ole pyydetty, arvosteluna. Meitä ei loukkaa usein se, että käyttäytymistämme arvostellaan, vaan se mistä käyttäytymisemme ajatellaan johtuvan. Motiivitulkinta on vaarallista. Psykiatrinen ohje on se, ettei voi tietää ihmisen motiiveja, ellei ihminen ole hoitosuhteessasi. Toisen ihmisen tulkinta ilman hoitosuhdetta on yleensä kettuilua. Harvoin hoitosuhteessakaan tiedämme, miksi ihminen tekee niin kuin tekee, eli emme ehkä koskaan voi tietää toisen motiiveja teolleen.
Suhtaudu imarteluun kuin hajuveteen, vähä on hyväksi, liika on liikaa. Todennäköisesti kukaan ei liikaa kehu kanssaihmisiään. Harjoittele sitä päivittäin. Kehumisessa pitää ainakin osa olla totta, jotta siitä ei tule epätodellista. Kehu kumppanisi ainakin kerran päivässä. Yhtä kumppanin kielteistä arvostelua kohtaan tulee esittää viisi myönteistä kommenttia, jotta suhde-elämän tilit pysyvät tasapainossa. Jos pidättäytyy kumppanin tai lähimmäisen arvostelusta, ei jää suhdetilit helposti miinukselle.
Kauneinta ihmisessä on lopultakin hänen epätäydellisyytensä. Epätäydellisten bileet on paljon hauskemmat kuin täydellisten bileet. Tai ainakin täydellisten bileisiin kannattaa mennä tuntien itsensä onnellisen epätäydelliseksi. Renessanssin suuret taiteilijat tekivät loistaviin töihinsä lopulta yhden virheen, koska vain Jumala on täydellinen. Kysymys oli epätäydellisyydestä ja nöyryydestä, ei nöyristelystä.
Jos et ole porukan älykkäin, viehättävin etkä pätevin, niin olet itseäsi paremmassa seurassa. Sinulla on todennäköisesti mahdollisuus oppia jotain tärkeää tai sitten, ettei ainakaan ”noin älykäs, viehättävä eikä pätevä” kannata olla, jos ei aio olla yksin loppuelämäänsä. Yleisesti ihmiset eivät pidä siitä, että joku on heitä älykkäämpi, viehättävämpi tai pätevämpi.
Jos kykenet ihailemaan aidosti toisen älykkyyttä, viehättävyyttä tai pätevyyttä, niin et jää kateuden, kieroilun, pahansuopaisen juoruilun ja muiden kielteisten sosiaalisten pelien vangiksi – koska jos niihin osallistut, voit itse olla joku kerta niiden kohteena. Juuri kukaan ei pidä siitä, että hänestä ollaan kateellisia, hänen päänmenokseen kieroillaan tai pahansuopaisesti juoruillaan. Ennen kuin lausut kielteisen todistuksen lähimmäisestäsi, niin mieti itsesi tuon ihmisen paikalla. Kielteiset juorut lentävät nopeammin kuin sähkösanoma, myönteiset juorut hyvin hitaasti. Seuraavana esimerkki jälkimmäisestä.
Muistan kun ystäväni lähetti minulle Susan Boylen esiintymisen noissa laulukilpailuissa http://www.youtube.com/watch?v=RxPZh4AnWyk&noredirect=1. En vieläkään pysty katsomaan videota liikuttumatta siitä.
AA:laiset ovat opettaneet minulle muiden syyttämiseen liittyvän viisauden: kun yksi sormi osoittaa sitä, ketä syytät, niin ainakin kolme sormea osoittaa itseäsi ja peukalo kohti taivasta, Korkeinta Voimaa. Muiden syyttelyssä löydät itsestäsi ainakin kolme asiaa yhtä syyttämääsi asiaa kohtaan, mistä et pidä. Voit aloittaa maailman muuttamisen itsestäsi, jos et ole niin täynnä pyhää vihaa, pyhää oikeassa olemista, että se sokaisee sinut niin, ettet näe kuin syyttävän sormesi. Vihalla on taipumus sulkea aivojen hienoimmat osat pois päältä – myötätunnon, empatian ja välittämisen.
Jos sinulla on tunne että muut vainoavat sinua, niin yleensä olet joko todellisessa riskissä tai jo sairastumassa vaikeasti psyykkisesti. Etsi merkkejä siitä, miksi vainoamisen tunne ei pidä paikkaansa. Jos et löydä merkkejä miksi se ei pidä paikkaansa, niin voit joutua epäluuloisuuden tai hulluuden pyöriteltäväksi. Jos sinua oikeasti vainotaan, mikä ainakin Suomessa on vielä harvinaista, niin kerro asiasta poliisille, joka voi selvittää asian kanssasi.
Vanha psykiatrivitsi kertoo, että jos sinulla on enemmän kuin kaksi valitusta jostain asioista menossa jossakin, on melko todennäköistä, että kärsit paranoiasta eli epäluuloisuudesta.
Kilpailusta voi nauttia, vaikka sitä voittaisikaan. Useimmat pelit ovat hauskoja yhdessäolon hetkiä. Vain se joka osaa hävitä oikeasti, voi saavuttaa todellisen voiton ja mestaruuden joskus myöhemmin. Ja vaikka ei koskaan voittaisi suuria voittoja, niin mukana oleminen voi olla suuri kokemus. Psykologisesti noin 30 % yrityksistä pitää voittaa, jotta jaksaa jatkaa kilpailemista, jos ei ole muita kannustimia.
Eristäytymällä vahvistaa uskomustaan ”huonoudestaan” ja on vaikea saada palautetta, joka voisi muuttaa itsetuntoa paremmaksi. Maailmassamme on ihmisiä, jotka voivat niin huonosti itsensä kanssa, että heidän täytyy loukata, madaltaa ja manipuloida kanssaihmisiään selvitäkseen elämässään. Usein he itse eivät kykene näkemään, mitä he tekevät, vaikka sitä heille koettaisi kauniisti osoittaa. Kannattaa miettiä, että onko tarkoituksenmukaista uhrata energiaansa heidän kanssaan olemiseen. Hyvän ihmisen lähellä on hyvä olla – koko ajan. jos koko ajan tuntuu pahalta, voit olla väärässä seurassa.
Hyvän itsetunnon perusta on hyväksyä itsensä sellaisenaan ja se mitä tapahtuu osana suurempaa viisautta, joka voi avautua joskus myöhemmin.
Osin käytetty referenssinä kirjaa Louis Janda, The Psychologist´s Book Of Self-Tests, 1996, 67-76, New York: A Perigee Book
15.2.14 Lappeenrannassa