Loma Roomassa - matkakertomus IV
Loma Roomassa - matkakertomus IV
Tänään Jeesus ristiinnaulitaan! Mitä jos näkisit tuollaisen ilmoituksen tänään? Menisitkö katsomaan?
Kukaan muu kuin media ei enää kykene ristiinnaulitsemaan. Puolustusministeri Wallinilla on varmaan tunne, että hänet on ristiinnaulittu. Silti hän ei voi sovitella itseään keskimmäiseen ristiin, ehkä jommallekummalle puolelle sittenkin.
Pilatus pesi kätensä, kun ei löytänyt Jeesuksesta mitään vikaa, ja ristiinnaulitsi Jeesuksen papiston mieliksi. Miksi Jeesuksen ei vain voinut antaa mennä? Olisiko kristikunnan tarinasta tullut toinen, jos Jeesus olisi vapautettu?
Pietarinkirkko valmistui 1616, vihitiin käyttöön 1626, Wikipedian mukaan. Pietarinkirkkoon mahtuu yli 60 000 ihmistä. Tänään pitkänäperjantaina Pietarinkirkon aukiolla on paljon ihmisiä, Ristisaatto, on taas näyteltävänä muistuttamassa siitä, mitä tapahtui yli 2000 vuotta sitten.
Eilen kävimme katolisessa iltamessussa Piazza Navonalla, kirkon mystisestä ilmapiiristä saattoi kävellä suoraan markkinahumuun. Totta puhuen, markkinahumu oli tavallista laimeampaa. Pilapiirtäjä, joka teki minusta pilapiirroksen, sanoi, että koko päivän on luvattu vesisadetta, mutta sitä ei ole vain tullut. Pilapiirtäjä, joka oli vanha ja rauhallinen mies, sanoi, että lauantaina sataa.
Siirtymä tunnetilasta toiseen on Italiassa luonnollinen, kirkosta markkinahumuun, meillä Suomessa se vaatisi, jonkun pilkun, välimerkin tai välitilan, jonka jälkeen voitaisiin siirtyä toiseen tunnetilaan.
Pilapiirtäjä sanoi pitävänsä suomalaisista, koska heillä on ilo sisällään. Kaunista, eikö totta? Mutta onko se totta? Riippuu siitä, mihin uskoo. Pilapiirtäjä, hän sanoi nimekseen Georgio, muisti vielä kehua nuorinta tytärtäni, kun kysyi tuleeko hänkin malliksi. " Ymmärrän", Georgio sanoi, " kun on noin kaunis, haluaa itsestään näköiskuvan."
Patheonin lähellä on ravintola, jossa käymme joka kerta Roomassa käydessämme syömässä, siellä on sama vanha miestarjoilija, joka on aina yhtä huomaavainen, palvelee sinua ja tekee olosi mukavaksi. Hänellä on palvelemisen lahja, kun armolahjoista puhutaan.
Marja-Riitta Ollila puhuu kirjassaan armolahjoista myös. Lähihoitajalla ja pääjohtajalla voi olla yhtä tärkeä armolahja, toisten auttamisen ja johtamisen armolahjat. Toinen on ns. matalan tuottavuuden armolahja, toinen korkean. Työvoiman uusintamisen kannalta voi tietysti kysyä, kumpi uusintaa työvoimaa paremmin.
Linkeln-palvelussa terveysalan juristi ja futuristi ennustivat sairaaloiden lakkauttamisen olevan edessä. Kolmasosa Amerikan sairaaloista suljetaan vuoteen 2020 mennessä. Tai ainakin entisenkaltaisen sairaalakonseptin olevan tiensä päässä - sairaalassa kuolee enemmän ihmisiä kuin liikenteessä. Sairaalassa kuolee 100000 ja liikenteessä 34000 ihmistä. " Kuoli sairaalassa saamiin vammoihinsa" - kuolinilmoitus tekstinä voi lisääntyä, sillä kirjoittajien mukaan 80000 kuolemista sairaaloissa liittyy sairaalabakteereihin. 200 747 lentokonetta pitäisi vuosittain pudota, jotta päästäisiin lento-onnettomuuksissa samoihin lukuihin.
Sairaalat ovat kirjoittajien mukaan vaarallisia paikkoja, joka 370. potilas kuolee Amerikassa lääketieteellisen virheen seurauksena.
Joka kymmenes amerikkalainen joutuu sairaalaan vuosittain. Ainut paikka, missä amerikkalainen odottaa nurisematta 4 tuntia päästäkseen hoitoon. Kustannukset nousevat 10 % vuodessa, mikä tekee jo laskuyhtälönä mahdottomaksi kustannusten nousun.
Aloitin lukemaan kotona myös kirjaa End of Medicine, jossa juristi kirjoittaa, miksi lääketiede on tullut tiensä päähän. Mahdottomuuden logiikan perusteluksi kirjoittaja tarjoaa tietotekniikan kehittymistä.
Pertti Kekin väitöskirjassa, muistaakseni vuodelta 1983 ( en tarkista netistä nykyväittelyjen tapaan) kirjoitettiin kai niin, että Suomen sairaalat voitaisiin sulkea vuodeksi, ilman että erityistä kuolleisuuden nousua tapahtuisi. Voi olla, että nyt demografiset luvut olisivat toisenlaiset.
Tuomiopäivän julistusta myös Marja-Riitta Ollila tarjoaa kirjassaan Persoonan valta (2005), jos ihmiset heräisivät yhtenä aamuna riittävän hyvinä ( termi herättää epäilyjä Ollilan lukemasta kirjallisuudesta tai kokemasta terapiasta): " ... Lohtua tarvitaan jatkuvasti laastaroimaan ihmisten riittämättömyyden haavaa. Ihmisen riittämättömyys on loistava bisness. Kokonaisia teollisuudenaloja lakkautettaisiin siihen paikkaan, jos ihmiset yhtenä maanantaiaamuna heräisivät riittävän hyvinä. Kaikki olisivat riittävän kauniita, laihoja, rypyttömiä, kouluuntuneita, nuorekkaita."
Mitkä kaikki teollisuudenalat lakkaisivat, jos ihminen aamulla herätessään tuntisi itsensä riittävän hyväksi? Olisiko niin, että silloin Jeesus olisi meidät ristinkuolemalla omakseen lunastanut?
M-R Ollila kirjoittaa:" Lohduttajille riittää markkinoita, koska aina vain vähäisemmät elämän vaikeudet ovat terapian paikka. Medikalisaatio etenee... Medikalisaatio on osaltaan juuri tätä: mitkä tahansa normaalin elämän ilmiöt - tai yhtä lailla elämän vaikeudet - julistetaan terapoitaviksi tapahtumiksi. Paradoksi huipentuu, kun liiallinen terveyden tavoittelukin on määritelty sairaudeksi.
Terveen elämän reseptiksi tarjotaan TONTÖN-elämää. " Päihteetön, ylipäätään riippuvuudeton elämä on Ollilan mielestä iankaikkista Keskitietä.
www.ort.fi- sivustolla on Suuresta Perjantaista:
Suuri perjantai on Herramme ja Vapahtajamme pyhien ja eläväksitekevien kärsimysten muistopäivä.
Päivän aamupalveluksessa luetaan 12 evankeliumia Kristuksen kärsimyksistä (Joh. 13:31–18:1; Joh. 18:1–28; Matt. 26:57–75; Joh. 18:28–19:16; Matt. 27:3–32; Mark. 15:16–32; Matt. 27:33–54; Luuk. 23:32–49; Joh. 19:25–37; Mark. 15:43–47; Joh. 19:38–42; Matt. 27:62–66).
Ehtoopalveluksessa muistellaan Kristuksen ristiltä alas ottamista ja päivän viimeisessä jumalanpalveluksessa luetaan Jumalansynnnyttäjän itkuvirsi Jeesuksen haudalla.
Arkkipiispa Leon saarna suuren perjantain ehtoopalveluksessa
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Olemme aloittamassa kolmipäiväisen matkan kohti pääsiäistä. Alkukirkon perinteen mukaan suuresta perjantaista pääsiäisyön ylösnousemusjuhlaan kestävää aikaa kutsutaan nimellä Tridium Pascal – kolmipäiväinen pääsiäinen.
Kolmipäiväinen pääsiäinen alkaa ehtoollisen asettamisen ja kärsimyksien muistolla ja jatkuu sitten Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja hautaamisen sekä tuonelassa käynnin jälkeen koittavaan pääsiäisjuhlaan.
Suurena perjantaina me olemme kuitenkin ristin äärellä. Päivään kuuluu monta kaunista jumalanpalvelusta, joissa käydään hetki hetkeltä läpi Vapahtajamme ristintietä.
Aamupalveluksessa ja hetkipalveluksessa luetaan 12 evankeliumia Jeesuksen kärsimyksistä, ehtoopalveluksessa muistellaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja hänen ristiltä ottamistaan ja ehtoonjälkeisessä palveluksessa kuullaan Jumalansynnyttäjän itkuvirreksi kutsuttava äidin meditaatio poikansa ristin äärellä.
Ylihuomenna koittaa ylösnousemusjuhla. Olkaamme ennen sitä kuitenkin hetki Kristuksen ja Hänen äitinsä kanssa. Jakakaamme Kristuksen yksinäisyys ja Jumalansynnyttäjän murhe, että voisimme pääsiäisenä olla lohduttamassa yksinäisiä lähimmäisiämme ja poistamassa heidän murheitaan.
Nyt – Kristuksen ristin äärellä – voimme kaikki yhtyä suuren perjantain ehtoonjälkeisessä palveluksessa luettavassa Jumalansynnyttäjän itkuvirsikanonissa ilmaisemaan lohduttomaan rukoukseen:
”Minne menet, Lapseni? Minkä tähden niin kiireesti kuljet? Ovat taas toiset häät Galilean Kaanassa, ja kiiruhdatko sinne tehdäksesi heille vedestä viinin? Lähtisinkö mukaasi, Lapseni, vai jäisinkö vielä Sinua odottamaan? Oi Sana, joka minut puhtaana säilytit, lausu minulle sana, älä ääneti ohitseni kulje, sillä Sinä olet minun Poikani ja Jumalani.”
OT 5.4.2012
Tuossa kristinuskon viestissä voi olla pysyvämpikin lohdun sanoma, jota ei tarvitse aina uudistaa "terapiamarkkinoilla", uskonsa joutuu tietysti aina uudistamaan, koska ilman uudistamista sielu ja mieli hämärtyvät ehkä medikalisaationkin alttarille.
Marja-Riitta Ollila kritisoi medikalisaatiota, mutta toistaiseksi en löydä sitä, mitä hän tarjoaa ratkaisuksi. Simsalampim, ole riittävän hyvä, ei tehoa psykiatrisessa päivystyksessä, kun huolestuneet vanhemmat tuovat huumemaailmaan hurmaantunutta nuortaan, josta ovat huolissaan. Riippuen mitä aineita nuori käyttää, niin hän on ylimielinen, valehteleva, aneleva tai epäuskoinen.
Ollila kirjoittaa kirjassaan, että hän kävelee mielummin lujuuslaskelman hallitsevan työryhmälle inhottavan insinöörin rakentaman sillan, kuin mukavan insinöörin, joka ei lujuuslaskelmia hallitse, rakentaman sillan yli. Ollilan mukaan on vielä ammatteja, joissa on osattava, pelkkä mukavuus ei riitä - lääkärin Ollila luettelee niihin ammatteihin, ennen valelääkärikohuja.
Jeesuksen ristiinnaulitsemista voi lähestyä monella eri tavalla. Kuka oikein ristiinnaulittiin, kun Jeesus ristiinnaulittiin? Pelkkä ajatus ristiinnaulita on nykyaikana kauhistuttava, 2000 vuotta sitten se ei ollut.
Olisko jotain mitä pitäisi ristiinnaulita tänään? Seitsemän kuolemansyntiä? Vai odotella hiljaisena, kun ylösnousemuksen ilo koettaa?
On oikeastaan aika mukava mennä kävelemään Rooman kaduille ja katsomaan, miten Suuren Perjantain tapahtumat siellä ilmenevät vai ilmenevätkö mitenkään? Tai vaikka Valamossa viettäisi tämän päivän vuodesta? Jos joskus viettäisi tämän päivän jopa Athos-vuorella?
Voisiko tämä päivä olla se päivä, jolloin ei ristiinnaulitsisi mitään eikä ketään?
6.4.2012 Roomassa
Tänään Jeesus ristiinnaulitaan! Mitä jos näkisit tuollaisen ilmoituksen tänään? Menisitkö katsomaan?
Kukaan muu kuin media ei enää kykene ristiinnaulitsemaan. Puolustusministeri Wallinilla on varmaan tunne, että hänet on ristiinnaulittu. Silti hän ei voi sovitella itseään keskimmäiseen ristiin, ehkä jommallekummalle puolelle sittenkin.
Pilatus pesi kätensä, kun ei löytänyt Jeesuksesta mitään vikaa, ja ristiinnaulitsi Jeesuksen papiston mieliksi. Miksi Jeesuksen ei vain voinut antaa mennä? Olisiko kristikunnan tarinasta tullut toinen, jos Jeesus olisi vapautettu?
Pietarinkirkko valmistui 1616, vihitiin käyttöön 1626, Wikipedian mukaan. Pietarinkirkkoon mahtuu yli 60 000 ihmistä. Tänään pitkänäperjantaina Pietarinkirkon aukiolla on paljon ihmisiä, Ristisaatto, on taas näyteltävänä muistuttamassa siitä, mitä tapahtui yli 2000 vuotta sitten.
Eilen kävimme katolisessa iltamessussa Piazza Navonalla, kirkon mystisestä ilmapiiristä saattoi kävellä suoraan markkinahumuun. Totta puhuen, markkinahumu oli tavallista laimeampaa. Pilapiirtäjä, joka teki minusta pilapiirroksen, sanoi, että koko päivän on luvattu vesisadetta, mutta sitä ei ole vain tullut. Pilapiirtäjä, joka oli vanha ja rauhallinen mies, sanoi, että lauantaina sataa.
Siirtymä tunnetilasta toiseen on Italiassa luonnollinen, kirkosta markkinahumuun, meillä Suomessa se vaatisi, jonkun pilkun, välimerkin tai välitilan, jonka jälkeen voitaisiin siirtyä toiseen tunnetilaan.
Pilapiirtäjä sanoi pitävänsä suomalaisista, koska heillä on ilo sisällään. Kaunista, eikö totta? Mutta onko se totta? Riippuu siitä, mihin uskoo. Pilapiirtäjä, hän sanoi nimekseen Georgio, muisti vielä kehua nuorinta tytärtäni, kun kysyi tuleeko hänkin malliksi. " Ymmärrän", Georgio sanoi, " kun on noin kaunis, haluaa itsestään näköiskuvan."
Patheonin lähellä on ravintola, jossa käymme joka kerta Roomassa käydessämme syömässä, siellä on sama vanha miestarjoilija, joka on aina yhtä huomaavainen, palvelee sinua ja tekee olosi mukavaksi. Hänellä on palvelemisen lahja, kun armolahjoista puhutaan.
Marja-Riitta Ollila puhuu kirjassaan armolahjoista myös. Lähihoitajalla ja pääjohtajalla voi olla yhtä tärkeä armolahja, toisten auttamisen ja johtamisen armolahjat. Toinen on ns. matalan tuottavuuden armolahja, toinen korkean. Työvoiman uusintamisen kannalta voi tietysti kysyä, kumpi uusintaa työvoimaa paremmin.
Linkeln-palvelussa terveysalan juristi ja futuristi ennustivat sairaaloiden lakkauttamisen olevan edessä. Kolmasosa Amerikan sairaaloista suljetaan vuoteen 2020 mennessä. Tai ainakin entisenkaltaisen sairaalakonseptin olevan tiensä päässä - sairaalassa kuolee enemmän ihmisiä kuin liikenteessä. Sairaalassa kuolee 100000 ja liikenteessä 34000 ihmistä. " Kuoli sairaalassa saamiin vammoihinsa" - kuolinilmoitus tekstinä voi lisääntyä, sillä kirjoittajien mukaan 80000 kuolemista sairaaloissa liittyy sairaalabakteereihin. 200 747 lentokonetta pitäisi vuosittain pudota, jotta päästäisiin lento-onnettomuuksissa samoihin lukuihin.
Sairaalat ovat kirjoittajien mukaan vaarallisia paikkoja, joka 370. potilas kuolee Amerikassa lääketieteellisen virheen seurauksena.
Joka kymmenes amerikkalainen joutuu sairaalaan vuosittain. Ainut paikka, missä amerikkalainen odottaa nurisematta 4 tuntia päästäkseen hoitoon. Kustannukset nousevat 10 % vuodessa, mikä tekee jo laskuyhtälönä mahdottomaksi kustannusten nousun.
Aloitin lukemaan kotona myös kirjaa End of Medicine, jossa juristi kirjoittaa, miksi lääketiede on tullut tiensä päähän. Mahdottomuuden logiikan perusteluksi kirjoittaja tarjoaa tietotekniikan kehittymistä.
Pertti Kekin väitöskirjassa, muistaakseni vuodelta 1983 ( en tarkista netistä nykyväittelyjen tapaan) kirjoitettiin kai niin, että Suomen sairaalat voitaisiin sulkea vuodeksi, ilman että erityistä kuolleisuuden nousua tapahtuisi. Voi olla, että nyt demografiset luvut olisivat toisenlaiset.
Tuomiopäivän julistusta myös Marja-Riitta Ollila tarjoaa kirjassaan Persoonan valta (2005), jos ihmiset heräisivät yhtenä aamuna riittävän hyvinä ( termi herättää epäilyjä Ollilan lukemasta kirjallisuudesta tai kokemasta terapiasta): " ... Lohtua tarvitaan jatkuvasti laastaroimaan ihmisten riittämättömyyden haavaa. Ihmisen riittämättömyys on loistava bisness. Kokonaisia teollisuudenaloja lakkautettaisiin siihen paikkaan, jos ihmiset yhtenä maanantaiaamuna heräisivät riittävän hyvinä. Kaikki olisivat riittävän kauniita, laihoja, rypyttömiä, kouluuntuneita, nuorekkaita."
Mitkä kaikki teollisuudenalat lakkaisivat, jos ihminen aamulla herätessään tuntisi itsensä riittävän hyväksi? Olisiko niin, että silloin Jeesus olisi meidät ristinkuolemalla omakseen lunastanut?
M-R Ollila kirjoittaa:" Lohduttajille riittää markkinoita, koska aina vain vähäisemmät elämän vaikeudet ovat terapian paikka. Medikalisaatio etenee... Medikalisaatio on osaltaan juuri tätä: mitkä tahansa normaalin elämän ilmiöt - tai yhtä lailla elämän vaikeudet - julistetaan terapoitaviksi tapahtumiksi. Paradoksi huipentuu, kun liiallinen terveyden tavoittelukin on määritelty sairaudeksi.
Terveen elämän reseptiksi tarjotaan TONTÖN-elämää. " Päihteetön, ylipäätään riippuvuudeton elämä on Ollilan mielestä iankaikkista Keskitietä.
www.ort.fi- sivustolla on Suuresta Perjantaista:
Suuri perjantai on Herramme ja Vapahtajamme pyhien ja eläväksitekevien kärsimysten muistopäivä.
Päivän aamupalveluksessa luetaan 12 evankeliumia Kristuksen kärsimyksistä (Joh. 13:31–18:1; Joh. 18:1–28; Matt. 26:57–75; Joh. 18:28–19:16; Matt. 27:3–32; Mark. 15:16–32; Matt. 27:33–54; Luuk. 23:32–49; Joh. 19:25–37; Mark. 15:43–47; Joh. 19:38–42; Matt. 27:62–66).
Ehtoopalveluksessa muistellaan Kristuksen ristiltä alas ottamista ja päivän viimeisessä jumalanpalveluksessa luetaan Jumalansynnnyttäjän itkuvirsi Jeesuksen haudalla.
Arkkipiispa Leon saarna suuren perjantain ehtoopalveluksessa
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Olemme aloittamassa kolmipäiväisen matkan kohti pääsiäistä. Alkukirkon perinteen mukaan suuresta perjantaista pääsiäisyön ylösnousemusjuhlaan kestävää aikaa kutsutaan nimellä Tridium Pascal – kolmipäiväinen pääsiäinen.
Kolmipäiväinen pääsiäinen alkaa ehtoollisen asettamisen ja kärsimyksien muistolla ja jatkuu sitten Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja hautaamisen sekä tuonelassa käynnin jälkeen koittavaan pääsiäisjuhlaan.
Suurena perjantaina me olemme kuitenkin ristin äärellä. Päivään kuuluu monta kaunista jumalanpalvelusta, joissa käydään hetki hetkeltä läpi Vapahtajamme ristintietä.
Aamupalveluksessa ja hetkipalveluksessa luetaan 12 evankeliumia Jeesuksen kärsimyksistä, ehtoopalveluksessa muistellaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja hänen ristiltä ottamistaan ja ehtoonjälkeisessä palveluksessa kuullaan Jumalansynnyttäjän itkuvirreksi kutsuttava äidin meditaatio poikansa ristin äärellä.
Ylihuomenna koittaa ylösnousemusjuhla. Olkaamme ennen sitä kuitenkin hetki Kristuksen ja Hänen äitinsä kanssa. Jakakaamme Kristuksen yksinäisyys ja Jumalansynnyttäjän murhe, että voisimme pääsiäisenä olla lohduttamassa yksinäisiä lähimmäisiämme ja poistamassa heidän murheitaan.
Nyt – Kristuksen ristin äärellä – voimme kaikki yhtyä suuren perjantain ehtoonjälkeisessä palveluksessa luettavassa Jumalansynnyttäjän itkuvirsikanonissa ilmaisemaan lohduttomaan rukoukseen:
”Minne menet, Lapseni? Minkä tähden niin kiireesti kuljet? Ovat taas toiset häät Galilean Kaanassa, ja kiiruhdatko sinne tehdäksesi heille vedestä viinin? Lähtisinkö mukaasi, Lapseni, vai jäisinkö vielä Sinua odottamaan? Oi Sana, joka minut puhtaana säilytit, lausu minulle sana, älä ääneti ohitseni kulje, sillä Sinä olet minun Poikani ja Jumalani.”
OT 5.4.2012
Tuossa kristinuskon viestissä voi olla pysyvämpikin lohdun sanoma, jota ei tarvitse aina uudistaa "terapiamarkkinoilla", uskonsa joutuu tietysti aina uudistamaan, koska ilman uudistamista sielu ja mieli hämärtyvät ehkä medikalisaationkin alttarille.
Marja-Riitta Ollila kritisoi medikalisaatiota, mutta toistaiseksi en löydä sitä, mitä hän tarjoaa ratkaisuksi. Simsalampim, ole riittävän hyvä, ei tehoa psykiatrisessa päivystyksessä, kun huolestuneet vanhemmat tuovat huumemaailmaan hurmaantunutta nuortaan, josta ovat huolissaan. Riippuen mitä aineita nuori käyttää, niin hän on ylimielinen, valehteleva, aneleva tai epäuskoinen.
Ollila kirjoittaa kirjassaan, että hän kävelee mielummin lujuuslaskelman hallitsevan työryhmälle inhottavan insinöörin rakentaman sillan, kuin mukavan insinöörin, joka ei lujuuslaskelmia hallitse, rakentaman sillan yli. Ollilan mukaan on vielä ammatteja, joissa on osattava, pelkkä mukavuus ei riitä - lääkärin Ollila luettelee niihin ammatteihin, ennen valelääkärikohuja.
Jeesuksen ristiinnaulitsemista voi lähestyä monella eri tavalla. Kuka oikein ristiinnaulittiin, kun Jeesus ristiinnaulittiin? Pelkkä ajatus ristiinnaulita on nykyaikana kauhistuttava, 2000 vuotta sitten se ei ollut.
Olisko jotain mitä pitäisi ristiinnaulita tänään? Seitsemän kuolemansyntiä? Vai odotella hiljaisena, kun ylösnousemuksen ilo koettaa?
On oikeastaan aika mukava mennä kävelemään Rooman kaduille ja katsomaan, miten Suuren Perjantain tapahtumat siellä ilmenevät vai ilmenevätkö mitenkään? Tai vaikka Valamossa viettäisi tämän päivän vuodesta? Jos joskus viettäisi tämän päivän jopa Athos-vuorella?
Voisiko tämä päivä olla se päivä, jolloin ei ristiinnaulitsisi mitään eikä ketään?
6.4.2012 Roomassa
