Mikä on Valviran rangaistus valelääkärijupakassa?
Mikä rangaistus tulee valelääkärijupasta Valviran vastuuhenkilöille?
Entinen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) muuttui Valviraksi[1] , jonka tehtävänä on valvoa sosiaali- ja terveydenhoidon työntekijöitä, mm. lääkäreitä.
Potilailla on ollut oikeus kannella saamastaan hoidosta lääkärin tekemisistä tekemällä muistutuksen kyseisen lääkärin esimiehelle. Epäasiallisesta kohtelusta voi valittaa myös paikkakunnan potilasasiamiehelle, tai vaikka Valviraan, joka on ottanut kyseisen lääkärin tekemiset selvittelyn alle. Myös eduskunnan oikeusasiamies on voinut käsitellä asioita, jos ne kuuluvat hänen toimialakseen. Sitkeimmät valittajat ovat valittaneet vielä Euroopankin tasolle.
Vuorovaikutuksessa kohdatut loukkaantumiset ovat potilaan tavallisin syy valittaa saamastaan hoidosta. Valviran mukaan suurin osa valituksista koskee epäasiallista kohtelua, varsinaisia hoidon virheitä käsitellään harvoin. Eli valittaja on loukkaantunut saamastaan kohtelusta.
Kestovalittajilla (esim. kaksi valitusta yhtä aikaa) on yleensä persoonallisuushäiriö (tavallisimmin epäluuloinen persoonallisuus) tai sitä vakavampi epäluuloisuusoireileva mielenterveyden häiriö. Eniten valituksia tehdään päihdeongelmaisista lääkäreistä. Päihdeongelmaiset keksivät hyvin pian, kuka lääkäri yksityisvastaanotoltaan määrää elantonsa saadakseen esimerkiksi hyvin löyhäkätisesti rauhoittavia lääkkeitä, sana kiirii nopeasti. Lääkäreiden määrään nähden valitukset ovat olleet kuitenkin melko vähäisiä.
Ensisijaisesti valittajan tulisi tietenkin ottaa yhteys siihen, kuka häntä kohteli hänen käsityksensä mukaan huonosti. Se on tapa jolla aikuiset ihmiset tavallisesti asioitaan selvittelevät. Sitten tulisi edetä potilasasiamiehen ja kyseisen lääkärin esimiehen puheille tai tehdä muistutus sinne. Jos ei ole tyytyväinen tähän, niin valittamista voi jatkaa eteenpäin.
Jos kantelu on edennyt aina Valviraan saakka, niin siinä vaiheessa on erilaisia lausuntoja valitetusta tapahtumasta kirjoitelleet valittaja, valituksen kohteena oleva lääkäri ja valitetun lääkärin esimies sekä kyseisen hoitopaikan johtaja. Lääkäreiltä on pyydetty tietoa siitä, mitä on tapahtunut. Valviralla on ollut asiantuntijaprofessoreita, jotka ovat antaneet lausuntoja tapahtuneen perusteella. Yleensä perusteluissa on katsottu onko hoito Käypä Hoito-suositusten mukaista. Hoitopaikalla pitää olla myös omaa ohjeistusta toiminnastaan, mieluiten kirjallisessa muodossa.
Valvira kertoo sivuillaan[2] :
”Muistutuksen tekeminen on kuitenkin potilaan lakisääteinen oikeus, ja hänellä on myös oikeus saada siihen vastaus. Muistutus tehdään juuri siihen hoitopaikkaan, jossa moitittu toiminta on tapahtunut, ja asian selvittäminen hoitoyksikössä on varmasti järkevämpää kuin odottaa mahdollista kantelua.
Kantelupäätöksissä annetaan terveydenhuollon ammattihenkilöille ja toimintayksiköille ohjausta jälkikäteen, silloin kun virhe on jo tapahtunut… Kantelupäätöksiä, joissa on annettu hallinnollista ohjausta, kirjallinen varoitus tai puututtu ammatinharjoittamisoikeuksiin…
Kuitenkin kantelupäätöksillä on, tai ainakin pitäisi olla, myös ennaltaehkäisevää merkitystä…
Monilla työpaikoilla kantelupäätökset ymmärretäänkin työkaluiksi, joiden avulla toimintaa voidaan parantaa ja virheitä ehkäistä… Päätökset sisältävät usein myös terveydenhuollon toimiyksikölle suunnattua ohjausta. Ne pitäisikin aina käsitellä työyhteisössä, analysoida, mistä virhe johtui ja miten sen voisi ehkäistä tulevaisuudessa.
Seuraamuksen saanutta työntekijää helpottaa, kun tapahtunutta pohditaan yhdessä ja nähdään, että vika ei ollut yksin hänen, vaan myös työpaikan käytännöillä tai poikkeuksellisella tilanteella, esimerkiksi vajaamiehityksestä johtuneella kiireellä, on voinut olla osuutta tapahtumien kulkuun.
Kanteluratkaisuissa toteutetaan tärkeää jälkikäteistä valvontaa ja ohjausta. Kantelupäätösten käsitteleminen ja toiminnan ohjaaminen niiden mukaisesti on ennaltaehkäisevää informaatio-ohjausta, jota korostetaan niin lääninhallitusten kuin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksenkin työssä. Jukka Männistö, Ylijohtaja”.
Nyt ministeri (SDP) on nimittänyt selvitysmiehen (SDP) asiaa selvittämään. En tiedä, onko Valviran johtopaikat tietyn puolueen mandaattipaikkoja. On mielenkiintoista seurata selvityksen lopputulosta: hallinnollinen ohjaus, kirjallinen varoitus vai ammatinharjoittamisoikeuksiin puuttuminenko on lopputuloksena, kun Valviran omaa mittatikkua käytetään.
Jossakin toisessa sivistysvaltiossa Valviran johtaja olisi jo varmaan tehnyt omat johtopäätöksensä ja eronnut. Japanissa varmaan olisi jo käynyt näin. Mutta katsotaan, mitä tapahtuu, kun on löytynyt ”valevalvontaa” valvovalla viranomaisella, niin mihin se johtaa demokraattisessa Suomessa.
Lappeenrannassa 19.11.11
[1] www.valvira.fi/
[2] www.valvira.fi/files/ratkaisulyhennelmat/lyhennelmia_th_kanteluista_2006.pdf
Entinen Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) muuttui Valviraksi[1] , jonka tehtävänä on valvoa sosiaali- ja terveydenhoidon työntekijöitä, mm. lääkäreitä.
Potilailla on ollut oikeus kannella saamastaan hoidosta lääkärin tekemisistä tekemällä muistutuksen kyseisen lääkärin esimiehelle. Epäasiallisesta kohtelusta voi valittaa myös paikkakunnan potilasasiamiehelle, tai vaikka Valviraan, joka on ottanut kyseisen lääkärin tekemiset selvittelyn alle. Myös eduskunnan oikeusasiamies on voinut käsitellä asioita, jos ne kuuluvat hänen toimialakseen. Sitkeimmät valittajat ovat valittaneet vielä Euroopankin tasolle.
Vuorovaikutuksessa kohdatut loukkaantumiset ovat potilaan tavallisin syy valittaa saamastaan hoidosta. Valviran mukaan suurin osa valituksista koskee epäasiallista kohtelua, varsinaisia hoidon virheitä käsitellään harvoin. Eli valittaja on loukkaantunut saamastaan kohtelusta.
Kestovalittajilla (esim. kaksi valitusta yhtä aikaa) on yleensä persoonallisuushäiriö (tavallisimmin epäluuloinen persoonallisuus) tai sitä vakavampi epäluuloisuusoireileva mielenterveyden häiriö. Eniten valituksia tehdään päihdeongelmaisista lääkäreistä. Päihdeongelmaiset keksivät hyvin pian, kuka lääkäri yksityisvastaanotoltaan määrää elantonsa saadakseen esimerkiksi hyvin löyhäkätisesti rauhoittavia lääkkeitä, sana kiirii nopeasti. Lääkäreiden määrään nähden valitukset ovat olleet kuitenkin melko vähäisiä.
Ensisijaisesti valittajan tulisi tietenkin ottaa yhteys siihen, kuka häntä kohteli hänen käsityksensä mukaan huonosti. Se on tapa jolla aikuiset ihmiset tavallisesti asioitaan selvittelevät. Sitten tulisi edetä potilasasiamiehen ja kyseisen lääkärin esimiehen puheille tai tehdä muistutus sinne. Jos ei ole tyytyväinen tähän, niin valittamista voi jatkaa eteenpäin.
Jos kantelu on edennyt aina Valviraan saakka, niin siinä vaiheessa on erilaisia lausuntoja valitetusta tapahtumasta kirjoitelleet valittaja, valituksen kohteena oleva lääkäri ja valitetun lääkärin esimies sekä kyseisen hoitopaikan johtaja. Lääkäreiltä on pyydetty tietoa siitä, mitä on tapahtunut. Valviralla on ollut asiantuntijaprofessoreita, jotka ovat antaneet lausuntoja tapahtuneen perusteella. Yleensä perusteluissa on katsottu onko hoito Käypä Hoito-suositusten mukaista. Hoitopaikalla pitää olla myös omaa ohjeistusta toiminnastaan, mieluiten kirjallisessa muodossa.
Valvira kertoo sivuillaan[2] :
”Muistutuksen tekeminen on kuitenkin potilaan lakisääteinen oikeus, ja hänellä on myös oikeus saada siihen vastaus. Muistutus tehdään juuri siihen hoitopaikkaan, jossa moitittu toiminta on tapahtunut, ja asian selvittäminen hoitoyksikössä on varmasti järkevämpää kuin odottaa mahdollista kantelua.
Kantelupäätöksissä annetaan terveydenhuollon ammattihenkilöille ja toimintayksiköille ohjausta jälkikäteen, silloin kun virhe on jo tapahtunut… Kantelupäätöksiä, joissa on annettu hallinnollista ohjausta, kirjallinen varoitus tai puututtu ammatinharjoittamisoikeuksiin…
Kuitenkin kantelupäätöksillä on, tai ainakin pitäisi olla, myös ennaltaehkäisevää merkitystä…
Monilla työpaikoilla kantelupäätökset ymmärretäänkin työkaluiksi, joiden avulla toimintaa voidaan parantaa ja virheitä ehkäistä… Päätökset sisältävät usein myös terveydenhuollon toimiyksikölle suunnattua ohjausta. Ne pitäisikin aina käsitellä työyhteisössä, analysoida, mistä virhe johtui ja miten sen voisi ehkäistä tulevaisuudessa.
Seuraamuksen saanutta työntekijää helpottaa, kun tapahtunutta pohditaan yhdessä ja nähdään, että vika ei ollut yksin hänen, vaan myös työpaikan käytännöillä tai poikkeuksellisella tilanteella, esimerkiksi vajaamiehityksestä johtuneella kiireellä, on voinut olla osuutta tapahtumien kulkuun.
Kanteluratkaisuissa toteutetaan tärkeää jälkikäteistä valvontaa ja ohjausta. Kantelupäätösten käsitteleminen ja toiminnan ohjaaminen niiden mukaisesti on ennaltaehkäisevää informaatio-ohjausta, jota korostetaan niin lääninhallitusten kuin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksenkin työssä. Jukka Männistö, Ylijohtaja”.
Nyt ministeri (SDP) on nimittänyt selvitysmiehen (SDP) asiaa selvittämään. En tiedä, onko Valviran johtopaikat tietyn puolueen mandaattipaikkoja. On mielenkiintoista seurata selvityksen lopputulosta: hallinnollinen ohjaus, kirjallinen varoitus vai ammatinharjoittamisoikeuksiin puuttuminenko on lopputuloksena, kun Valviran omaa mittatikkua käytetään.
Jossakin toisessa sivistysvaltiossa Valviran johtaja olisi jo varmaan tehnyt omat johtopäätöksensä ja eronnut. Japanissa varmaan olisi jo käynyt näin. Mutta katsotaan, mitä tapahtuu, kun on löytynyt ”valevalvontaa” valvovalla viranomaisella, niin mihin se johtaa demokraattisessa Suomessa.
Lappeenrannassa 19.11.11
[1] www.valvira.fi/
[2] www.valvira.fi/files/ratkaisulyhennelmat/lyhennelmia_th_kanteluista_2006.pdf