Neljä avainasiaa parantaa parisuhdetta- toinen taito on puhua ja kuunnella puolustelematta ja/tai provosoitumatta
Neljä avainasiaa parantaa parisuhdetta – toinen taito on puhua ja kuunnella puolustelematta ja/tai provosoitumatta
Kirjassa John Gottman with Nan Silver, Why marriages succeed or Fail… And How You Can Make Yours Last, 1994, New York: A Fireside Book kerrotaan, kuinka voi parantaa parisuhdettaan neljällä eri asialla. Ensimmäinen taito oli itsensä rauhoittaminen, toinen taito on puhua ja kuunnella puolustelematta ja provosoitumatta.
Se että osaa kuunnella puolustelematta ja/tai provosoitumatta torjuu monta hajottavaa tapaa parisuhteessa. Puolustelematta kuunteleminen helpottaa erityisen hyvin pinttynyttä puolustelua. Kielteisyyden kierre parisuhteessa ei synny niin helposti.
Puolustautumatta kuunteleminen helpottaa parisuhteessa ylikeittämisen tunteita sekä tarvetta mykkäkouluun – erityisesti miehillä. Puolustelemattomuus on kaksisuuntaista. Jos puhut ei-puolustelevasti, niin myös vastapuolella on vähemmän tarvetta puhua puolustelevasti, vain omaa näkökantaansa puolustellen.
Jos oppii kuuntelemaan ja puhumaan kumppanilleen ilman tarvetta puolustaa koko ajan itseään ja helposti mennä keskustelussa puolustelukannalle, niin sillä parantaa erityisesti parisuhdettaan ja yleensä suhdettaan muihin ihmisiin todella paljon. Puolustelu on yksi vaarallisimmista parisuhteen lopun neljästä ratsastajasta ja se helposti johtaa loputtomaan kielteisyyden kierteeseen.
Jos löytää itsessään rohkeutta olla puolustelematta itseään joka väittelyssä, tai ainakin vähentää sitä, niin parisuhde paranee kummasti. Puolustelematta kuuntelemista ja puhumista ei valitettavasti opeteta koulussa. Jos hyvä säkä käy vanhempien suhteen, niin sen voi oppia kotona, jos vanhemmat osaavat tämän taidon parisuhteessaan. Useimmat lapset eivät tietysti halua olla vanhempiensa kaltaisia, eivät edes heidän parhaiden piirteiden suhteen.
Kiittäminen ja kehuminen
Tärkein yksittäinen taktiikka puolustelevan kommunikaation lopettamiseksi on myönteinen mielentila, jossa kumppania kiitetään usein ja kehutaan häntä. Jos kumppanille tavallisesti sanotut sanat sisältävät vain puolusteluja, niin sellaisella tavalla kutsuu parisuhteen lopun neljää ratsastajaa suhteeseensa. Puolustelu johtaa arvosteluun, toisen sanalliseen kaltoinkohteluun tai mykkäkouluun, joita kohtaan myönteisen asenteen omaaminen ja ilmaiseminen ovat voimakkaita vastalääkkeitä.
Jopa vahvoissa parisuhteissa helposti keskittyy liikaa siihen, mikä parisuhteessa on kielteistä. Aivan kuin kielteisten kohtien parantaminen toisi paremman parisuhteen. Tämä ajatus perustuu vanhanaikaiseen keittiöpsykologiaan, joka ei toimi. Se että parisuhteen moskaa hämmentää yhä enemmän, ei tee moskasta parisuhteen eliksiiriä. Vikoihin, puutteisiin ja haittoihin keskittyvä kotipsykologia tekee parisuhteen ilmapiirin tunkkaiseksi. Vain parisuhteen kielteisiin asioihin keskittyminen hukkaa helposti sen, mikä parisuhteessa on kunnossa. Eniten parisuhdettaan analysoivilla on vähiten romantiikkaa suhteessaan.
Jos vain vikoja, puutteita ja haittoja etsii parisuhteestaan, niin kumppanin ihailu on ensimmäisiä joka lentää parisuhteen laivasta yli laidan. Kun etsii vain kumppanin huonoja puolia, niin ei enää näe niitä piirteitä, joihin ihastui ja joita arvosti. Kumppani itsekin voi unohtaa, kuinka kaunis, ihana ja loistava ihminen hän on, jos hän ei kuule sitä ulkopuoleltaan.
Se että kumppanilla on kieltämättä huonoja ominaisuuksia, ei välttämättä lakkauta hänen niitä ominaisuuksia, joihin ihastui tai rakastui kumppanissa. Eivätkä huonot ajat pyyhi pois hyvien aikojen muistoja. Kun parisuhteessa on vaikeaa, niin on erityisen tärkeää yrittää muistella hyviä, eikä huonoja aikoja. Joskus voi olla niin vaikeaa, että täytyy istua ja pakottaa itsensä muistamaan noita hyviä aikoja. Voi katsella valokuvia lomamatkoilta tai muita yhteisiä kuvia, joissa oli mukavaa. Mukava on siis mahdollista.
Sinä valitset mitä mielensisäinen käsikirjoituksesi sisältää
Jos tutkailet tai keskustelet kaverisi tai terapeuttisi kanssa vain siitä, mitä suhteestasi puuttuu tai suhteesi pettymyksistäsi, ärtymyksistäsi tai halveksunnastasi kumppaniasi kohtaan, niin ei ole ihme jos sinulla kurjaa. Tai sinulla on läheisempi suhde kaverisi tai terapeuttisi kanssa kuin kumppanisi kanssa. Se kenen kanssa on suurimmat salaisuudet, sen kanssa on läheisin suhde.
Kumppanin tekemiä arkisia asioita voi huomata ja niistä voi kiittää. Arjen pyörittämisessä on monia asioita, joista voi kumppania muistaa kiittämällä. Jos pystyy optimismiin ja myönteisyyteen, kielteisyyden sijaan arjen paineissa, niin sillä voi estää kielteisyyden kierteen tarttumista itseen. Tämän vuoksi myönteisten ihmisten seurassa on niin mukavaa olla.
Jos sinun on vaikeaa olla positiivinen, niin aloita pienillä askelilla. Kirjoita muistiin kumppanisi hyvät puolet, muistele niitä ja ajattele, miten paljon vaikeampaa elämä voisi olla jos kumppanillasi ei olisi näitä myönteisiä puolia. Kun haluat arvostella ja kritisoida kumppaniasi, keskeytä itsesi muistelemaan listalla olevia asioita. Jos otat vielä kumppanisi mukaan tähän prosessiin, niin huomaat suuremman hyödyn näistä myönteisyyden pienistä askelista.
Kaikista on mukavaa saada myönteistä palautetta. Opettele puhumaan myönteisistä ajatuksistasi, parisuhteen lopun neljän ratsastajan myötä useimmat osaavat hyvin vain kielteisen ajattelun. Koeta ajatella antavasi kumppanillesi myönteisen kommentin lahja, joka päivä niin kasvatat vastalääkettä parisuhteen hankaluuksille.
Aivan kuin entisen tytön kosintaretkellä, myönteisen palautteen aiheessa pitää ainakin osa olla totta. Myönteistä palautetta ei voi valehdella, jos sitä ei ole niin sitä ei ole. Melkein kaikista ihmistä löytyy elämän jokaisena hetkenä myönteisiä piirteitä.
Älä ylläty, jos pitkään jatkuneen vihanpidon jälkeen, kumppanisi suhtautuu kyynisesti positiivisuuteesi. Hän voi olla ehdollistunut odottamaan kielteisyyttä. Sitkeästi jatkettuna, vaikka vain kiittämällä erinäisistä asioista, kumppanisi huomaa, että ainakin yrität tai aiot muuttua asian suhteen.
Psykoterapeutit tietävät, että ihmisen on vaikea muuttua ilman hyväksynnän ilmapiiriä. Ihmiset eivät yleensä muutu, jos he eivät koe tulevansa hyväksytyiksi sellaisina kuin he ovat. Vaikka he valittaisivat itseään koskevina ongelmina ujoutta, huonoa itsetuntoa ja sitä että he määrittyvät toisten ihmisten huomion kautta.
Se mitä ihmiset kiittävät ja ihailevat kertoo siitä, mitä he yrittävät, mitä he arvostavat ja kunnioittavat. Kumppania voi kiittää siitä, että hän saa tuntemaan itsensä hyväksytyksi.
Ihailu on halveksunnan vastakohta. Halveksunta on ehkä kaikkein tuhoisin parisuhteen lopun neljästä ratsastajasta. Ihailu toimii vain jos se on aitoa. Tyhjillä sanoilla ei ole vaikutusta. Jos et osaa ihailla kumppaniasi, niin sitäkin voi oppia harjoittelemalla.
Jos vuorovaikutuksesi kumppanisi kanssa sisältää aitoa kiitosta ja ihailua vuorotellen, niin kumppanin puolustelu sulaa lopulta, jos hän on siihen valmis. Puolustelemisen tavasta on vaikea päästä eroon, kun siitä on tullut kuin toinen luonto.
Ihmiset jotka ovat kovia väittelemään, ovat huomanneet että muut vaikenevat heidän kanssaan. Kova väittelijä luulee voittaneensa tilanteen, eikä ehkä huomaa, kuinka ympärillä olevat ihmiset välttelevät häntä tai jopa inhoavat hänen tapaansa. Väittelijä luulee saaneensa muut vaikenemaan ja sitä kautta voittaneensa, mikä on loistava tie etsiä todellista ystävättömyyttä.
Kuuntelemisen taito
Kumppanin puolustelun lopettamisen avaintaitoja on kyetä kuuntelemaan häntä, hänen näkökulmastaan. Meillä kaikilla on korvat, mutta meitä kaikkia ei opeteta kuuntelemaan. Nykyisin kaikki elävät omien korvakuulokkeiden maailmassa, joten monet eivät edes harjoittele arjessaan keskustelemista. Ennen kahviloissa ja baareissa tuli juteltua ihmisten kanssa, nyt ihmiset ovat siellä yksin koneidensa kanssa yhdessä.
Kun kumppanisi puhuu, niin työsi on aidosti yrittää ymmärtää ja kuunnella näkökulmaa, jota hän yrittää kertoa. Tämä voi olla erityisen vaikeaa, jos kumppani vain nälvii, huutaa tai arvostelee sinua jatkuvasti.
Kuuntelemisen taidon keskeisimpiä piirteitä on opetella kuuntelemaan ottamatta sitä henkilökohtaisena loukkauksena. Se että kumppani huutaa naama punaisena, kuinka ruma, lihava tai laiska sinä olet, kertoo siitä kuinka paljon alleviivausta hän haluaa kommentilleen. Vastahyökkäykseen ryhtyminen ei ole paras taktiikka riitelyssä.
Epäluuloisen persoonallisuuden yksi keskeisimpiä piirteitä on kuitata heti takaisin itseään vastaan kuviteltu tai todellinen hyökkäys. Tällaisen ihmisen kanssa keskustelu on vaikeaa, koska hän ottaa jokaisesta lauseesta mitä vain, mitä hän kokee loukkaukseksi tai hyökkäykseksi itseään vastaan.
Jokainen yritys paikata epäluuloisen ihmisen väärintulkintaa, johtaa vain syvemmälle epätoivoiseen juupas-eipäs –väittelyyn. Ihminen joka jää paitsioon itselleen tärkeäksi kokemastaan, voi helposti tulla epäluuloiseksi ja alkaa käyttäytyä epäluuloisen tavoin. Epäluuloisen kanssa ainut keino on yrittää päästä ”samalla puolelle”, mikä on joskus mahdotonta sillä kertaa, mutta ehkä mahdollista seuraavalla kerralla.
Kumppanin kielteisyys on hänen tapansa alleviivata kuinka turhautunut ja pettynyt hän asiaan tai tilanteeseen. Älä ota sitä henkilökohtaisena loukkauksena. Vaikka kumppani yrittää loukata sinua, niin yritä siitä huolimatta miettiä, että hän vain alleviivaa näkemystään – koska hänellä ei ole parempaa taitoa selvitellä erimielisyyksiä, niin hän pyrkii loukkaamaan sinua henkilönä tai jotain sinun piirteitäsi.
Epätoivoisena ihminen yrittää tarrautua väittelyssä mihin tahansa, jonka kuvittelee auttavan – jopa rakkaimpansa henkilökohtaiseen loukkaamiseen. Epätoivo ja turhautuminen saavat ihmisen yrittämään vielä viimeistä loukkausta, vaikka edellinenkin oli jo onneton aivopieru.
Puolustelematta kuunteleminen ei tarkoita että hyväksyisi kumppanin näkemyksen
Tehtäväsi puolustelematta ja takaisin hyökkäämättä kuuntelemisessa on yrittää ymmärtää kumppanisi tunteita, hyväksyä ne hänen kannaltaan oikeina, legitiimeinä, vaikket olisi niistä samaa mieltä. Et ehkä näe asioita samalta kannalta, mutta joku voi nähdä ne tuolta kannalta. Jos tämän opit, niin vältyt monelta jatkuvalta taistelulta.
Joskus väittelyssä on paljon mielenkiintoisempaa yrittää nähdä ja empatisoida kumppanin tunteita ja näkökulmaa, kuin toistaa sama tyyppiriidan riitelyrituaali, joka pariskunnille kehittyy ajan myötä.
Ei-puolustelevassa kuuntelemassa on eri tasoja. Yksinkertaisin taso on sanoa: ” Uh-huh. Onpa rankkaa, jatka, minä kuuntelen”. Yleensä jos heti väittelyn, riidan tai huolen aiheen alussa pystyy kommunikoimaan, että yrittää ymmärtää toisen näkökulmaa, eikä vain yritä puolustella omaa näkökulmaansa, niin voi saada heti yhteyden toiseen aikaiseksi.
Jos yhteyttä toiseen ei saa, niin se tavallisimmin johtaa vain lisääntyvään toisensa ohipuhumiseen – kumpikin jatkaa omaa näkökulmaansa väittelyssä. Aivan kuin molemmat voisivat pitää yksinpuheen vaikkapa eri huoneissa, koska toisen kommenttia ei oteta vastaan ollenkaan, vaan vain omaa puolustellaan.
Se että heti aluksi hyväksyy toisen näkökulman, auttaa hyvän keskusteluhetken syntymisessä. Ja vaikkapa voi kysyä, kun on kuunnellut, että minusta tuntuu sinun asiasi tältä, olenko oikein ymmärtänyt sen mitä yrität sanoa.
Puolustelematta kuuntelemisen taitoa voi kehittää, jos pystyy oman vihansa pitämään aisoissa. Ihmiset ilmaisevat itsensä kiihkeästi sen vuoksi, että he ajattelevat, että äänensä korottaminen, asiansa julistuslauseeksi yksinkertaistaminen on ainut tapa saada toiset ihmiset kuuntelemaan itseään.
Mitä kovemmin huudan, mitä enemmän asiaani painotan, niin sen paremmin muut minua kuuntelevat. Jokainen joka rauhallisena lukee nuo lauseet, tajuaa, että ajatus on järjetön. Sehän tarkoittaisi sitä, että se joka huutaa kaikista kovimmin, on eniten oikeassa. Se joka aina huutaa asiansa, saa loistavan uuden näkökulman, kun alkaa sanoa samat asiat rauhallisesti ja katsoo, kuinka kanssaihmiset sitten reagoivat.
Viha ja loukkaus on siis vain sanoman korostusta, ei henkilökohtainen loukkausta. Jos vihaan ja loukkaukseen vastaa puolustuksellisesti, niin ihminen tavallisesti vain lisää volyymia, koska hän luulee, että lisää samaa loukkausta on vielä tulossa enemmän oman näkökulman korostusta.
Jos riidassa vain puolustautuu tai aloittaa mykkäkoulun, niin tuhoaa yleensä mahdollisuuden ymmärtää, mitä kumppani yrittää sanoa.
Ne jotka valitsevat mykkäkoulun riitelyssä, yrittävät yleensä välttää tulemasta loukatuksi tai kiihtymättä liiaksi. Mykkäkoulussa ja vetäytymisessä on mahdotonta olla osallistuva kuuntelija. Mykkäkoulussa lähetetään kumppanille viesti, etten kuuntele sinua, mikä riidan toista osapuolta yleensä vain kiihdyttää lisää ”alleviivaamaan” omaa kantaansa. Etsimään kumppanista jotain henkilökohtaisesti loukkaavaa, koska muuten ei oma näkökanta tunnu menevän perille.
Mykkäkoululainenkin voi lähettää pieniä viestejä toiselle siitä, että kuuntelee: pieni nyökkäys tai pieni ääni tai kommentti ” vai niin”, ”ahaa” voi viestiä toiselle, että kuuntelen, niin vaikeaa kuin se onkin.
Kasvojenilmeet kertovat kuuntelee toinen vai ei
Monilla ihmisillä on sellainen harhaluulo, että jos he ajatuksissaan ovat kuuntelevansa, niin toinen ei tajua heidän teeskentelevän. Ilmeet ja eleet kertovat sen, että kuunteletko vai et. Silmillä voi kuunnella lähes yhtä paljon kuin korvilla, kun toinen keskustelee tai riitelee kanssasi. Kasvojen ilmeiden lukeminen on kuitenkin vaikeaa, ellei tunne ihmistä aikaisemmin.
Kasvoista suu on se osa, joka viestii eniten tunneinformaatiota. Aidossa hymyssä suupielet kääntyvät ylöspäin, posket kohoavat ja silmät rypistyvät. Vilpillisessä hymyssä, mikä voi maskeerata vihamielisyyttä, vain suu muuttuu, eivät silmät. Vihaisessa suussa molemmat huulet tai vain ylähuuli melkein häviää näkyvistä, kun huulia puristetaan yhteen. Halveksivassa suussa huulet ovat yhdessä ja toinen suupieli on vedetty sivulle hymykuopaksi. Inhoavassa suussa ylähuuli on koholla, symmetrisesti tai toisesta puolesta tai suu ei liiku, nenänvarsi rypistyy.
Kulmakarvat ja otsa ovat myös merkitseviä kasvojen ilmeille. Huolestunut rypistää kulmakarvansa kohti nenää muodostaen vertikaalisen uurroksen. Surullinen nostaa kulmakarvansa keskeltä, jos kulmakarvat vetäytyvät vielä toisiaan kohti, niin kyseinen ihminen saattaa puida huoliaan mielessään.
Kehonkielellään voi paljastaa sen, ettei kuuntele, vaikka toista väittäisi. Älä pyörittele silmiäsi, purista huuliasi yhteen tai väännä niitä sarkastiseen hymyyn. Ihminen uskoo evoluutionsa vuoksi enemmän kehoa kuin kieltä,ja jos kieli ja kehonilmeet ovat ristiriidassa, niin kehonilmeisiin luotetaan enemmän, koska se on ollut turvallisempaa ihmisen historian kuluessa.
Puolustelematon puhe
Ennen kuin puhut, sinulla on mahdollisuus valita, mitä sanot. Voit puhuessasi valittaa tai arvostella tai halveksia ( julkaisut-kaavakkeet –osiossa voit testata erotatko ne toisistaan).
Valitus on rajoittunut erityiseen , yhteen tilanteeseen. Se kertoo, mitä tunnet. Arvostelu on yleisempi ja syyttää kumppaniasi. Se ilmaistaan usein lauseissa sanoilla aina ja ei koskaan. Halveksunta lisää loukkauksen arvosteluun. Se on sanallinen luonteen salamurha, jossa syytät kumppaniasi typeräksi, pätemättömäksi jne.
Jos sinun on vieläkin vaikeaa erottaa arvostelu ja halveksinta puheestasi, niin seuraavat yleiset ohjeet pätevät:
1. poista syytös kommenteistasi
2. kerro kuinka sinä itse tunnet
3. älä arvostele kumppanisi persoonallisuutta
4. älä loukkaa, puhu alentavasti tai sarkastisesti kumppanistasi
5. ole suora
6. pysyttäydy kyseessä olevassa tilanteessa
7. älä yritä analysoida kumppanisi persoonallisuutta
8. älä ole ajatustenlukija
Yritä siis olla niin erityinen, spesifi kuin vain voit valittaessasi – vain kyseinen tilanne ja se mitä itse tunnet. Mitä konkreettisempi huolenaihe, niin sen helpompi kumppanin on sitä ymmärtää. Ajattele valitusta kuin ohjeiden antamista. Mitä selvemmät ja yksinkohtaisemmat ( eksplisiittisemmat) ohjeet, niin sitä helpompi ne on ymmärtää. Epäselvä valitus on helppo ymmärtää väärin.
Eli XYZ-muotoon valituksesi: ” Kun sinä teit (tai et tehnyt) X:n tilanteessa Y, niin minä tunsin Z”. Tämä sallii sinun yksinkertaisesti ilmaista, kuinka kumppanin käyttäytyminen vaikutti tunteisiisi ja sitä kautta reaktioosi.
Kumppanit ovat yleensä epämääräisiä keskustellessaan seksistä, koska aihe on luonnostaan arka ja herkkä ja siksi altis puolustautumiselle. Seksistäkin on parempi puhua siten, että kertoo mistä itse pitää kuin siitä mitä kumppani ei muka saa tuntemaan.
Jos keskustelee oikein hallitsevasti ja hyökkäävästi, niin saa puolustuksellisuutta aikaiseksi muissa kuin refleksinomaisesti kun he puolustavat itseään.
Puolusteluun lankeaa itse helposti kumppanin kanssa riitatilanteessa, jos
1. kieltää vastuunsa käsiteltävästä ongelmasta
2. keksii tekosyitä
3. käyttää fraaseja, kuten ” Kyllä, kyllä, mutta…”
4. uikuttaa
5. reagoi kielteisesti omaan toisen ajatusten ajatustenlukuunsa
6. valittaa takaisin
7. käyttää kumipallo-taktiikkaa keskustelussa
8. jämähtää ”mitä minä sanoin” –syndroomaan ( toistelemaan omaa kantaansa)
Puolustelulta välttyy, jos heti alusta koettaa ymmärtää keskustelukumppanin näkökulman, oli se oman näkökulman kanssa samanmielinen tai ei. Jos jo ensimmäisestä sananvaihdosta pystyy kumppaniltaan kysymään ei-puolustelevasti ”Sano, olenko ymmärtänyt sinut oikein? Sinua ärsyttää/suututtaa /muu verbi se, että siinä tilanteessa toimin niin, enkä huomioinut sinua/sinun tunteitasi, mikä sai sinut reagoimaan sillä tavalla? Anteeksi, en todellakaan …
Parisuhteen ylläpitämisen toinen taito on puhua ja kuunnella kumppania puolustelematta ja/tai provosoitumatta.
10.5.14 Lappeenrannassa
Kirjassa John Gottman with Nan Silver, Why marriages succeed or Fail… And How You Can Make Yours Last, 1994, New York: A Fireside Book kerrotaan, kuinka voi parantaa parisuhdettaan neljällä eri asialla. Ensimmäinen taito oli itsensä rauhoittaminen, toinen taito on puhua ja kuunnella puolustelematta ja provosoitumatta.
Se että osaa kuunnella puolustelematta ja/tai provosoitumatta torjuu monta hajottavaa tapaa parisuhteessa. Puolustelematta kuunteleminen helpottaa erityisen hyvin pinttynyttä puolustelua. Kielteisyyden kierre parisuhteessa ei synny niin helposti.
Puolustautumatta kuunteleminen helpottaa parisuhteessa ylikeittämisen tunteita sekä tarvetta mykkäkouluun – erityisesti miehillä. Puolustelemattomuus on kaksisuuntaista. Jos puhut ei-puolustelevasti, niin myös vastapuolella on vähemmän tarvetta puhua puolustelevasti, vain omaa näkökantaansa puolustellen.
Jos oppii kuuntelemaan ja puhumaan kumppanilleen ilman tarvetta puolustaa koko ajan itseään ja helposti mennä keskustelussa puolustelukannalle, niin sillä parantaa erityisesti parisuhdettaan ja yleensä suhdettaan muihin ihmisiin todella paljon. Puolustelu on yksi vaarallisimmista parisuhteen lopun neljästä ratsastajasta ja se helposti johtaa loputtomaan kielteisyyden kierteeseen.
Jos löytää itsessään rohkeutta olla puolustelematta itseään joka väittelyssä, tai ainakin vähentää sitä, niin parisuhde paranee kummasti. Puolustelematta kuuntelemista ja puhumista ei valitettavasti opeteta koulussa. Jos hyvä säkä käy vanhempien suhteen, niin sen voi oppia kotona, jos vanhemmat osaavat tämän taidon parisuhteessaan. Useimmat lapset eivät tietysti halua olla vanhempiensa kaltaisia, eivät edes heidän parhaiden piirteiden suhteen.
Kiittäminen ja kehuminen
Tärkein yksittäinen taktiikka puolustelevan kommunikaation lopettamiseksi on myönteinen mielentila, jossa kumppania kiitetään usein ja kehutaan häntä. Jos kumppanille tavallisesti sanotut sanat sisältävät vain puolusteluja, niin sellaisella tavalla kutsuu parisuhteen lopun neljää ratsastajaa suhteeseensa. Puolustelu johtaa arvosteluun, toisen sanalliseen kaltoinkohteluun tai mykkäkouluun, joita kohtaan myönteisen asenteen omaaminen ja ilmaiseminen ovat voimakkaita vastalääkkeitä.
Jopa vahvoissa parisuhteissa helposti keskittyy liikaa siihen, mikä parisuhteessa on kielteistä. Aivan kuin kielteisten kohtien parantaminen toisi paremman parisuhteen. Tämä ajatus perustuu vanhanaikaiseen keittiöpsykologiaan, joka ei toimi. Se että parisuhteen moskaa hämmentää yhä enemmän, ei tee moskasta parisuhteen eliksiiriä. Vikoihin, puutteisiin ja haittoihin keskittyvä kotipsykologia tekee parisuhteen ilmapiirin tunkkaiseksi. Vain parisuhteen kielteisiin asioihin keskittyminen hukkaa helposti sen, mikä parisuhteessa on kunnossa. Eniten parisuhdettaan analysoivilla on vähiten romantiikkaa suhteessaan.
Jos vain vikoja, puutteita ja haittoja etsii parisuhteestaan, niin kumppanin ihailu on ensimmäisiä joka lentää parisuhteen laivasta yli laidan. Kun etsii vain kumppanin huonoja puolia, niin ei enää näe niitä piirteitä, joihin ihastui ja joita arvosti. Kumppani itsekin voi unohtaa, kuinka kaunis, ihana ja loistava ihminen hän on, jos hän ei kuule sitä ulkopuoleltaan.
Se että kumppanilla on kieltämättä huonoja ominaisuuksia, ei välttämättä lakkauta hänen niitä ominaisuuksia, joihin ihastui tai rakastui kumppanissa. Eivätkä huonot ajat pyyhi pois hyvien aikojen muistoja. Kun parisuhteessa on vaikeaa, niin on erityisen tärkeää yrittää muistella hyviä, eikä huonoja aikoja. Joskus voi olla niin vaikeaa, että täytyy istua ja pakottaa itsensä muistamaan noita hyviä aikoja. Voi katsella valokuvia lomamatkoilta tai muita yhteisiä kuvia, joissa oli mukavaa. Mukava on siis mahdollista.
Sinä valitset mitä mielensisäinen käsikirjoituksesi sisältää
Jos tutkailet tai keskustelet kaverisi tai terapeuttisi kanssa vain siitä, mitä suhteestasi puuttuu tai suhteesi pettymyksistäsi, ärtymyksistäsi tai halveksunnastasi kumppaniasi kohtaan, niin ei ole ihme jos sinulla kurjaa. Tai sinulla on läheisempi suhde kaverisi tai terapeuttisi kanssa kuin kumppanisi kanssa. Se kenen kanssa on suurimmat salaisuudet, sen kanssa on läheisin suhde.
Kumppanin tekemiä arkisia asioita voi huomata ja niistä voi kiittää. Arjen pyörittämisessä on monia asioita, joista voi kumppania muistaa kiittämällä. Jos pystyy optimismiin ja myönteisyyteen, kielteisyyden sijaan arjen paineissa, niin sillä voi estää kielteisyyden kierteen tarttumista itseen. Tämän vuoksi myönteisten ihmisten seurassa on niin mukavaa olla.
Jos sinun on vaikeaa olla positiivinen, niin aloita pienillä askelilla. Kirjoita muistiin kumppanisi hyvät puolet, muistele niitä ja ajattele, miten paljon vaikeampaa elämä voisi olla jos kumppanillasi ei olisi näitä myönteisiä puolia. Kun haluat arvostella ja kritisoida kumppaniasi, keskeytä itsesi muistelemaan listalla olevia asioita. Jos otat vielä kumppanisi mukaan tähän prosessiin, niin huomaat suuremman hyödyn näistä myönteisyyden pienistä askelista.
Kaikista on mukavaa saada myönteistä palautetta. Opettele puhumaan myönteisistä ajatuksistasi, parisuhteen lopun neljän ratsastajan myötä useimmat osaavat hyvin vain kielteisen ajattelun. Koeta ajatella antavasi kumppanillesi myönteisen kommentin lahja, joka päivä niin kasvatat vastalääkettä parisuhteen hankaluuksille.
Aivan kuin entisen tytön kosintaretkellä, myönteisen palautteen aiheessa pitää ainakin osa olla totta. Myönteistä palautetta ei voi valehdella, jos sitä ei ole niin sitä ei ole. Melkein kaikista ihmistä löytyy elämän jokaisena hetkenä myönteisiä piirteitä.
Älä ylläty, jos pitkään jatkuneen vihanpidon jälkeen, kumppanisi suhtautuu kyynisesti positiivisuuteesi. Hän voi olla ehdollistunut odottamaan kielteisyyttä. Sitkeästi jatkettuna, vaikka vain kiittämällä erinäisistä asioista, kumppanisi huomaa, että ainakin yrität tai aiot muuttua asian suhteen.
Psykoterapeutit tietävät, että ihmisen on vaikea muuttua ilman hyväksynnän ilmapiiriä. Ihmiset eivät yleensä muutu, jos he eivät koe tulevansa hyväksytyiksi sellaisina kuin he ovat. Vaikka he valittaisivat itseään koskevina ongelmina ujoutta, huonoa itsetuntoa ja sitä että he määrittyvät toisten ihmisten huomion kautta.
Se mitä ihmiset kiittävät ja ihailevat kertoo siitä, mitä he yrittävät, mitä he arvostavat ja kunnioittavat. Kumppania voi kiittää siitä, että hän saa tuntemaan itsensä hyväksytyksi.
Ihailu on halveksunnan vastakohta. Halveksunta on ehkä kaikkein tuhoisin parisuhteen lopun neljästä ratsastajasta. Ihailu toimii vain jos se on aitoa. Tyhjillä sanoilla ei ole vaikutusta. Jos et osaa ihailla kumppaniasi, niin sitäkin voi oppia harjoittelemalla.
Jos vuorovaikutuksesi kumppanisi kanssa sisältää aitoa kiitosta ja ihailua vuorotellen, niin kumppanin puolustelu sulaa lopulta, jos hän on siihen valmis. Puolustelemisen tavasta on vaikea päästä eroon, kun siitä on tullut kuin toinen luonto.
Ihmiset jotka ovat kovia väittelemään, ovat huomanneet että muut vaikenevat heidän kanssaan. Kova väittelijä luulee voittaneensa tilanteen, eikä ehkä huomaa, kuinka ympärillä olevat ihmiset välttelevät häntä tai jopa inhoavat hänen tapaansa. Väittelijä luulee saaneensa muut vaikenemaan ja sitä kautta voittaneensa, mikä on loistava tie etsiä todellista ystävättömyyttä.
Kuuntelemisen taito
Kumppanin puolustelun lopettamisen avaintaitoja on kyetä kuuntelemaan häntä, hänen näkökulmastaan. Meillä kaikilla on korvat, mutta meitä kaikkia ei opeteta kuuntelemaan. Nykyisin kaikki elävät omien korvakuulokkeiden maailmassa, joten monet eivät edes harjoittele arjessaan keskustelemista. Ennen kahviloissa ja baareissa tuli juteltua ihmisten kanssa, nyt ihmiset ovat siellä yksin koneidensa kanssa yhdessä.
Kun kumppanisi puhuu, niin työsi on aidosti yrittää ymmärtää ja kuunnella näkökulmaa, jota hän yrittää kertoa. Tämä voi olla erityisen vaikeaa, jos kumppani vain nälvii, huutaa tai arvostelee sinua jatkuvasti.
Kuuntelemisen taidon keskeisimpiä piirteitä on opetella kuuntelemaan ottamatta sitä henkilökohtaisena loukkauksena. Se että kumppani huutaa naama punaisena, kuinka ruma, lihava tai laiska sinä olet, kertoo siitä kuinka paljon alleviivausta hän haluaa kommentilleen. Vastahyökkäykseen ryhtyminen ei ole paras taktiikka riitelyssä.
Epäluuloisen persoonallisuuden yksi keskeisimpiä piirteitä on kuitata heti takaisin itseään vastaan kuviteltu tai todellinen hyökkäys. Tällaisen ihmisen kanssa keskustelu on vaikeaa, koska hän ottaa jokaisesta lauseesta mitä vain, mitä hän kokee loukkaukseksi tai hyökkäykseksi itseään vastaan.
Jokainen yritys paikata epäluuloisen ihmisen väärintulkintaa, johtaa vain syvemmälle epätoivoiseen juupas-eipäs –väittelyyn. Ihminen joka jää paitsioon itselleen tärkeäksi kokemastaan, voi helposti tulla epäluuloiseksi ja alkaa käyttäytyä epäluuloisen tavoin. Epäluuloisen kanssa ainut keino on yrittää päästä ”samalla puolelle”, mikä on joskus mahdotonta sillä kertaa, mutta ehkä mahdollista seuraavalla kerralla.
Kumppanin kielteisyys on hänen tapansa alleviivata kuinka turhautunut ja pettynyt hän asiaan tai tilanteeseen. Älä ota sitä henkilökohtaisena loukkauksena. Vaikka kumppani yrittää loukata sinua, niin yritä siitä huolimatta miettiä, että hän vain alleviivaa näkemystään – koska hänellä ei ole parempaa taitoa selvitellä erimielisyyksiä, niin hän pyrkii loukkaamaan sinua henkilönä tai jotain sinun piirteitäsi.
Epätoivoisena ihminen yrittää tarrautua väittelyssä mihin tahansa, jonka kuvittelee auttavan – jopa rakkaimpansa henkilökohtaiseen loukkaamiseen. Epätoivo ja turhautuminen saavat ihmisen yrittämään vielä viimeistä loukkausta, vaikka edellinenkin oli jo onneton aivopieru.
Puolustelematta kuunteleminen ei tarkoita että hyväksyisi kumppanin näkemyksen
Tehtäväsi puolustelematta ja takaisin hyökkäämättä kuuntelemisessa on yrittää ymmärtää kumppanisi tunteita, hyväksyä ne hänen kannaltaan oikeina, legitiimeinä, vaikket olisi niistä samaa mieltä. Et ehkä näe asioita samalta kannalta, mutta joku voi nähdä ne tuolta kannalta. Jos tämän opit, niin vältyt monelta jatkuvalta taistelulta.
Joskus väittelyssä on paljon mielenkiintoisempaa yrittää nähdä ja empatisoida kumppanin tunteita ja näkökulmaa, kuin toistaa sama tyyppiriidan riitelyrituaali, joka pariskunnille kehittyy ajan myötä.
Ei-puolustelevassa kuuntelemassa on eri tasoja. Yksinkertaisin taso on sanoa: ” Uh-huh. Onpa rankkaa, jatka, minä kuuntelen”. Yleensä jos heti väittelyn, riidan tai huolen aiheen alussa pystyy kommunikoimaan, että yrittää ymmärtää toisen näkökulmaa, eikä vain yritä puolustella omaa näkökulmaansa, niin voi saada heti yhteyden toiseen aikaiseksi.
Jos yhteyttä toiseen ei saa, niin se tavallisimmin johtaa vain lisääntyvään toisensa ohipuhumiseen – kumpikin jatkaa omaa näkökulmaansa väittelyssä. Aivan kuin molemmat voisivat pitää yksinpuheen vaikkapa eri huoneissa, koska toisen kommenttia ei oteta vastaan ollenkaan, vaan vain omaa puolustellaan.
Se että heti aluksi hyväksyy toisen näkökulman, auttaa hyvän keskusteluhetken syntymisessä. Ja vaikkapa voi kysyä, kun on kuunnellut, että minusta tuntuu sinun asiasi tältä, olenko oikein ymmärtänyt sen mitä yrität sanoa.
Puolustelematta kuuntelemisen taitoa voi kehittää, jos pystyy oman vihansa pitämään aisoissa. Ihmiset ilmaisevat itsensä kiihkeästi sen vuoksi, että he ajattelevat, että äänensä korottaminen, asiansa julistuslauseeksi yksinkertaistaminen on ainut tapa saada toiset ihmiset kuuntelemaan itseään.
Mitä kovemmin huudan, mitä enemmän asiaani painotan, niin sen paremmin muut minua kuuntelevat. Jokainen joka rauhallisena lukee nuo lauseet, tajuaa, että ajatus on järjetön. Sehän tarkoittaisi sitä, että se joka huutaa kaikista kovimmin, on eniten oikeassa. Se joka aina huutaa asiansa, saa loistavan uuden näkökulman, kun alkaa sanoa samat asiat rauhallisesti ja katsoo, kuinka kanssaihmiset sitten reagoivat.
Viha ja loukkaus on siis vain sanoman korostusta, ei henkilökohtainen loukkausta. Jos vihaan ja loukkaukseen vastaa puolustuksellisesti, niin ihminen tavallisesti vain lisää volyymia, koska hän luulee, että lisää samaa loukkausta on vielä tulossa enemmän oman näkökulman korostusta.
Jos riidassa vain puolustautuu tai aloittaa mykkäkoulun, niin tuhoaa yleensä mahdollisuuden ymmärtää, mitä kumppani yrittää sanoa.
Ne jotka valitsevat mykkäkoulun riitelyssä, yrittävät yleensä välttää tulemasta loukatuksi tai kiihtymättä liiaksi. Mykkäkoulussa ja vetäytymisessä on mahdotonta olla osallistuva kuuntelija. Mykkäkoulussa lähetetään kumppanille viesti, etten kuuntele sinua, mikä riidan toista osapuolta yleensä vain kiihdyttää lisää ”alleviivaamaan” omaa kantaansa. Etsimään kumppanista jotain henkilökohtaisesti loukkaavaa, koska muuten ei oma näkökanta tunnu menevän perille.
Mykkäkoululainenkin voi lähettää pieniä viestejä toiselle siitä, että kuuntelee: pieni nyökkäys tai pieni ääni tai kommentti ” vai niin”, ”ahaa” voi viestiä toiselle, että kuuntelen, niin vaikeaa kuin se onkin.
Kasvojenilmeet kertovat kuuntelee toinen vai ei
Monilla ihmisillä on sellainen harhaluulo, että jos he ajatuksissaan ovat kuuntelevansa, niin toinen ei tajua heidän teeskentelevän. Ilmeet ja eleet kertovat sen, että kuunteletko vai et. Silmillä voi kuunnella lähes yhtä paljon kuin korvilla, kun toinen keskustelee tai riitelee kanssasi. Kasvojen ilmeiden lukeminen on kuitenkin vaikeaa, ellei tunne ihmistä aikaisemmin.
Kasvoista suu on se osa, joka viestii eniten tunneinformaatiota. Aidossa hymyssä suupielet kääntyvät ylöspäin, posket kohoavat ja silmät rypistyvät. Vilpillisessä hymyssä, mikä voi maskeerata vihamielisyyttä, vain suu muuttuu, eivät silmät. Vihaisessa suussa molemmat huulet tai vain ylähuuli melkein häviää näkyvistä, kun huulia puristetaan yhteen. Halveksivassa suussa huulet ovat yhdessä ja toinen suupieli on vedetty sivulle hymykuopaksi. Inhoavassa suussa ylähuuli on koholla, symmetrisesti tai toisesta puolesta tai suu ei liiku, nenänvarsi rypistyy.
Kulmakarvat ja otsa ovat myös merkitseviä kasvojen ilmeille. Huolestunut rypistää kulmakarvansa kohti nenää muodostaen vertikaalisen uurroksen. Surullinen nostaa kulmakarvansa keskeltä, jos kulmakarvat vetäytyvät vielä toisiaan kohti, niin kyseinen ihminen saattaa puida huoliaan mielessään.
Kehonkielellään voi paljastaa sen, ettei kuuntele, vaikka toista väittäisi. Älä pyörittele silmiäsi, purista huuliasi yhteen tai väännä niitä sarkastiseen hymyyn. Ihminen uskoo evoluutionsa vuoksi enemmän kehoa kuin kieltä,ja jos kieli ja kehonilmeet ovat ristiriidassa, niin kehonilmeisiin luotetaan enemmän, koska se on ollut turvallisempaa ihmisen historian kuluessa.
Puolustelematon puhe
Ennen kuin puhut, sinulla on mahdollisuus valita, mitä sanot. Voit puhuessasi valittaa tai arvostella tai halveksia ( julkaisut-kaavakkeet –osiossa voit testata erotatko ne toisistaan).
Valitus on rajoittunut erityiseen , yhteen tilanteeseen. Se kertoo, mitä tunnet. Arvostelu on yleisempi ja syyttää kumppaniasi. Se ilmaistaan usein lauseissa sanoilla aina ja ei koskaan. Halveksunta lisää loukkauksen arvosteluun. Se on sanallinen luonteen salamurha, jossa syytät kumppaniasi typeräksi, pätemättömäksi jne.
Jos sinun on vieläkin vaikeaa erottaa arvostelu ja halveksinta puheestasi, niin seuraavat yleiset ohjeet pätevät:
1. poista syytös kommenteistasi
2. kerro kuinka sinä itse tunnet
3. älä arvostele kumppanisi persoonallisuutta
4. älä loukkaa, puhu alentavasti tai sarkastisesti kumppanistasi
5. ole suora
6. pysyttäydy kyseessä olevassa tilanteessa
7. älä yritä analysoida kumppanisi persoonallisuutta
8. älä ole ajatustenlukija
Yritä siis olla niin erityinen, spesifi kuin vain voit valittaessasi – vain kyseinen tilanne ja se mitä itse tunnet. Mitä konkreettisempi huolenaihe, niin sen helpompi kumppanin on sitä ymmärtää. Ajattele valitusta kuin ohjeiden antamista. Mitä selvemmät ja yksinkohtaisemmat ( eksplisiittisemmat) ohjeet, niin sitä helpompi ne on ymmärtää. Epäselvä valitus on helppo ymmärtää väärin.
Eli XYZ-muotoon valituksesi: ” Kun sinä teit (tai et tehnyt) X:n tilanteessa Y, niin minä tunsin Z”. Tämä sallii sinun yksinkertaisesti ilmaista, kuinka kumppanin käyttäytyminen vaikutti tunteisiisi ja sitä kautta reaktioosi.
Kumppanit ovat yleensä epämääräisiä keskustellessaan seksistä, koska aihe on luonnostaan arka ja herkkä ja siksi altis puolustautumiselle. Seksistäkin on parempi puhua siten, että kertoo mistä itse pitää kuin siitä mitä kumppani ei muka saa tuntemaan.
Jos keskustelee oikein hallitsevasti ja hyökkäävästi, niin saa puolustuksellisuutta aikaiseksi muissa kuin refleksinomaisesti kun he puolustavat itseään.
Puolusteluun lankeaa itse helposti kumppanin kanssa riitatilanteessa, jos
1. kieltää vastuunsa käsiteltävästä ongelmasta
2. keksii tekosyitä
3. käyttää fraaseja, kuten ” Kyllä, kyllä, mutta…”
4. uikuttaa
5. reagoi kielteisesti omaan toisen ajatusten ajatustenlukuunsa
6. valittaa takaisin
7. käyttää kumipallo-taktiikkaa keskustelussa
8. jämähtää ”mitä minä sanoin” –syndroomaan ( toistelemaan omaa kantaansa)
Puolustelulta välttyy, jos heti alusta koettaa ymmärtää keskustelukumppanin näkökulman, oli se oman näkökulman kanssa samanmielinen tai ei. Jos jo ensimmäisestä sananvaihdosta pystyy kumppaniltaan kysymään ei-puolustelevasti ”Sano, olenko ymmärtänyt sinut oikein? Sinua ärsyttää/suututtaa /muu verbi se, että siinä tilanteessa toimin niin, enkä huomioinut sinua/sinun tunteitasi, mikä sai sinut reagoimaan sillä tavalla? Anteeksi, en todellakaan …
Parisuhteen ylläpitämisen toinen taito on puhua ja kuunnella kumppania puolustelematta ja/tai provosoitumatta.
10.5.14 Lappeenrannassa