Ohjeita pahan mielialan ylläpitämiseksi
Varmoja tapoja pilata päivänsä
Kun heräät aamulla, niin kannattaa heti aluksi muistuttaa itseään siitä, miten huonosti on nukkunut. Ja sen jälkeen luetella ne kaikki muista johtuvat syyt, joihin on osaton uhri, mitkä tekivät kuluneen yön huonoksi. Vielä kannattaa muistaa kuinka kauan näin on ollut ja voimasanoilla vahvistaa, ettei mikään koskaan muutu. Tämä on pessimistin henkinen aamiainen, josta varmasti tulee otsa rypyille – ja voi katseellaan ryhtyä hakemaan puolisoa, lapsia tai kuka nyt siinä lähistöllä onkaan, jotta heille pystyy valituksensa latelemaan. Näin vahvistuu ensin ajatukset ja sitten sielu, että tästä tulee huono päivä. Tällä näkökannalla voi jo hyvin mennä pieleen koko päivä.
Sitten kun joutuu menemään työpaikalle, jos valitettavasti joutuu sellaiseen menemään, niin kannattaa arvostella kaikkien kanssaihmisten ulkonäköä, käyttäytymistä ja ryhtyä arvailemaan heidän motiivejaan siitä, miksi he käyttäytyvät noin huonosti. Yleensä kannattaa mumista itsekseen ääneen, että ennen kaikki oli paremmin, jolloin tulee lausuttua marisijoiden veljeskunnan pyhät sanat, joilla saa suoran yhteyden jo manan majalle menneisiin valittajiin.
Työpaikalla kannattaa aloittaa aamu juoruamalla jotakin ilkeää työkaverista, joka ei ole paikalla. Esimiehen haukkuminen on suositeltavampaa, koska sillä on selkeä ”connecting people” – vaikutus, eli saa yhtä paljon ystävällisiä keskustelukumppaneita kuin koiraa ulkoiluttaessa. Kaikilla on sanottavaa.
Tässä vaiheessa päivää on voinut jo törmätä ihmisiin, jotka hymyilevät, joilla näyttää olevan mukavaa ja he vaikuttavat iloisilta. Heitä kannattaa kohdata mahdollisimman paljon, jotta heillekin voi tartuttaa pahan olonsa – ja jos siinä ei onnistu, niin voi ammentaa lisää voimaa heidän pinnallisesta asenteestaan, maailmastaan, liikakiloista, väärän värisestä paidasta tai väriltään sopimattomasta kaulaliinasta tai mistä tahansa, jolla voi säilyttää oman pahantuulisuutensa.
Jos työtehtäviin kuuluu tavata ihmisiä, niin kannattaa ottaa nyrpeä ja muuttumaton ilme kasvoilleen, koska se kyllä hyydyttää iloisimmankin ihmisen tai saa hänet ainakin pohtimaan iloisuutensa syytä tarkemmin. Analysointi paljastaa aina lopulta sen, ettei syytä iloon ole.
Jos vielä pystyy lisäämään ylemmyyttä ja ainakin pienen, ihan miten tahansa pienen vallankäytön osasen, niin pystyy herättämään pelkoa, jota useimpien ihmisten on vaikea käsitellä ilman että elimistössä tuntuu epämiellyttävältä. Jos stressivasteen pystyy saamaan ihmisessä aikaiseksi, niin on mahdollisuus, että ihmisen ilo haihtuu vaikka ihmisten välttelyyn, oman itsensä lisääntyvään tarkkailuun ja jopa paniikkikohtaukseen.
On tärkeätä puida päivän mittaan kaikki kuluvan päivän epäonnet, koska asioilla on taipumus unohtua, mikäli niitä ei märehdi koko ajan mielessään. Jos tänään ei ole sattunut mitään, mistä voi murehtia, niin sinulle on varmasti elämäsi aikana sattunut jotain jota voi murehtia.
Jos lopultakaan ei tunnu jäävän jäljelle mitään, niin kannattaa ryhtyä pohtimaan äiti- tai isäsuhdettaan, se on loputon kaivo kaikille mahdollisille onnettomuuksille ja epäonnenkokemuksille, jota sinun elämässäsi on sattunut. Et olisi muuten törmännyt narsistiin, jos äiti ja/tai isä olisivat rakastaneet sinua enemmän. Jos et löydä vanhemmistasi mitään muuta mitä puutteita nyt muillakin epätäydellisillä vanhemmilla on, niin kannattaa suunnata tarmonsa sisaruksiin, jos niitä on. Sisarussuhteissa riittää kaiveltavaa, jos ei muuten, niin ainakin perunkirjoituksen aikaan.
Jos oikein haluaa pilata päivänsä, niin töistä kotiin paluumatkalla voi tavata kaikkea mihin voi yhteiskuntakritiikkinsä osoittaa: alkoholistit ja muut loiseläjät, jonoissa etuilevat eläkeläiset, venäläiset yleensä, kaiken kalleus, kaiken epäoikeudenmukaisuus ( kun on itse ainut universiumissa joka käyttäytyy oikein ja oikeudenmukaisesti) ja jos tuntuu, ettei keksi mitään ei kannata huolestua, pienellä odottelulla mieleen tulee väkisin joku epäoikeudenmukaisuus, jonka on kohdannut. Jos saa itsensä pahalle tuulelle, niin mieli automaattisesti etsii kaikkea kamalaa. Tärkeätä on pitää itsensä oikeassa mielentilassa, sillä pieninkin ilonaihe tai nykyhetkessä vaatimatta eläminen voi romahduttaa koko pahan tuulen romahduksen.
Kotiintullessa kannattaa heti sanoa perheenjäsenilleen jotain hieman ilkeätä tai ojennuttavaa, sillä tutkimusten mukaan, jos esimerkiksi aviopuolisot pidättäytyvät 30 minuuttia ikävistä kommenteista, niin lähes 80 % riidoista tulee estetyksi.
Parhaita kotiintulemisrituaalihuutoja ovat: Eikö täällä ole kukaan siivonnut? Kuka tämän hirvittävän sotkun saanut aikaiseksi? Eikö täällä kukaan ole tehnyt ruokaa? Eikö täällä kukaan kunnioita minua edes sen verran, että ( keksi sopivat jatko). Näillä kommenteilla saa varmasti aikaiseksi jos ei riitaa, niin kunnon kyräilyn ainakin. Ja jos on alkoholin suurkuluttaja tai alkoholisti, niin näillä toimilla voi jo oikeuttaa itselleen pullon tai pari.
Parin pullon jälkeen perheenhaukkuminen jo sujuukin kuin itsestään. Useimmilla alkoholi vapauttaa kädetkin ristitsemisasennosta esimerkiksi puolison läpsimiseen tai vaikka hakkaamiseen, jolloin pahoittaa mielet pysyvästi. Ne jotka eivät ole väkivaltaisia fyysisesti, voivat lohduttautua sillä, että lähimmäisen tarpeeksi loukkaavat sanat oikealla hetkellä sanottuna ovat riittävän satuttavia.
Sanoilla loukkaamiseen kannattaa valita sanoja, jotka kuvaavat haukuttavan olemusta, minkä voi väittää olevan pysyvästi pielessä. Aina on parempi jos tässä vaiheessa voi lisätä haukuttavan omaisia mukaan, erityisesti niitä, joita haukuttava pitää arvossa, niin heitä tulee haukkua säälimättä. Tässä vaiheessa on jo suuri ihme, jos jollakulla on vielä hyvä tuuli tai vaikuttaa iloiselta.
Nukkumaanmennessä kannattaa manata sitä, ettei koskaan saa nukutuksi, eikä ole ikinä saanutkaan. Kannattaa mainita, etteivät muut ole koko päivänä laittaneet rikkaa ristiin, jota olisi päässyt pahasta tuulestaan.
Tämä kaikki mikä on edellä mainittu, niin kannattaa toistaa heti seuraavasta aamusta alkaen. Kun tätä toistaa tarpeeksi kauan, niin jo on ihme, jos joku vielä hymyilee vieressä. Yleensä jos nämä toimenpiteet tekee säännöllisesti, eikä niistä poikkea esimerkiksi anteeksipyytämiseen huonosta käyttäytymisestään tai kuuntele toisten huolia niitä kommentoimatta ja arvostelematta tai kannusta ja kehu kanssaihmisiään, niin päätyy sen ainoan oikean ihmisen kanssa tekemisiin. Eli oman itsensä.
Tässä vaiheessa kannattaa eristäytyä muista ihmisistä ja kannattaa lakata huolehtimasta omasta ulkonäöstään, sillä mikään ei vapauta elämään omaa kamalaa elämää niin paljon kuin se että haisee hoitamattomalle. Hajuaisti on erityisen herkkä ihmisillä, tosin hajuaisti tottuu nopeasti, minkä vuoksi ihminen ei pian haista mitään. Tässä vaiheessa pesemättömiä vaatteita kannattaa heilutella, koska niistä varmasti jonkin verran hajua aina irtoaa.
Sitten vielä varoituksen sana, moni historian merkkihenkilö on kokenut valaistumisen tällaisessa tilassa – kaikkien hylkäämänä, kodittomana, haisevana, rahattomana – voi yhtäkkiä ja varoittamatta tajuta, miten paljon rakastaakaan kanssaihmisiään. Jos vain uskaltaisi sanoa vaikka kerran, kuinka kaunis, tärkeä, ihana, turvallinen ja hieno ihminen oletkaan. Tätä valaistumista kannattaa varoa, koska sen jälkeen on mahdollista, että on koko loppuelämän onnellinen. Ja alkaa rakastaa jokaista aamua, jonka Luoja suo ja jokaista hetkeä jonka saa toisten kanssa viettää. Mutta seuraamalla edellä mainittuja ohjeita ei yleensä tätä valaistumisen riskiä tule.
Kannattaa muistaa, että jos peilikuva ei miellytä, niin vika on aina peilissä.
25.8.13 Kuopio-Lappeenranta välillä
Kun heräät aamulla, niin kannattaa heti aluksi muistuttaa itseään siitä, miten huonosti on nukkunut. Ja sen jälkeen luetella ne kaikki muista johtuvat syyt, joihin on osaton uhri, mitkä tekivät kuluneen yön huonoksi. Vielä kannattaa muistaa kuinka kauan näin on ollut ja voimasanoilla vahvistaa, ettei mikään koskaan muutu. Tämä on pessimistin henkinen aamiainen, josta varmasti tulee otsa rypyille – ja voi katseellaan ryhtyä hakemaan puolisoa, lapsia tai kuka nyt siinä lähistöllä onkaan, jotta heille pystyy valituksensa latelemaan. Näin vahvistuu ensin ajatukset ja sitten sielu, että tästä tulee huono päivä. Tällä näkökannalla voi jo hyvin mennä pieleen koko päivä.
Sitten kun joutuu menemään työpaikalle, jos valitettavasti joutuu sellaiseen menemään, niin kannattaa arvostella kaikkien kanssaihmisten ulkonäköä, käyttäytymistä ja ryhtyä arvailemaan heidän motiivejaan siitä, miksi he käyttäytyvät noin huonosti. Yleensä kannattaa mumista itsekseen ääneen, että ennen kaikki oli paremmin, jolloin tulee lausuttua marisijoiden veljeskunnan pyhät sanat, joilla saa suoran yhteyden jo manan majalle menneisiin valittajiin.
Työpaikalla kannattaa aloittaa aamu juoruamalla jotakin ilkeää työkaverista, joka ei ole paikalla. Esimiehen haukkuminen on suositeltavampaa, koska sillä on selkeä ”connecting people” – vaikutus, eli saa yhtä paljon ystävällisiä keskustelukumppaneita kuin koiraa ulkoiluttaessa. Kaikilla on sanottavaa.
Tässä vaiheessa päivää on voinut jo törmätä ihmisiin, jotka hymyilevät, joilla näyttää olevan mukavaa ja he vaikuttavat iloisilta. Heitä kannattaa kohdata mahdollisimman paljon, jotta heillekin voi tartuttaa pahan olonsa – ja jos siinä ei onnistu, niin voi ammentaa lisää voimaa heidän pinnallisesta asenteestaan, maailmastaan, liikakiloista, väärän värisestä paidasta tai väriltään sopimattomasta kaulaliinasta tai mistä tahansa, jolla voi säilyttää oman pahantuulisuutensa.
Jos työtehtäviin kuuluu tavata ihmisiä, niin kannattaa ottaa nyrpeä ja muuttumaton ilme kasvoilleen, koska se kyllä hyydyttää iloisimmankin ihmisen tai saa hänet ainakin pohtimaan iloisuutensa syytä tarkemmin. Analysointi paljastaa aina lopulta sen, ettei syytä iloon ole.
Jos vielä pystyy lisäämään ylemmyyttä ja ainakin pienen, ihan miten tahansa pienen vallankäytön osasen, niin pystyy herättämään pelkoa, jota useimpien ihmisten on vaikea käsitellä ilman että elimistössä tuntuu epämiellyttävältä. Jos stressivasteen pystyy saamaan ihmisessä aikaiseksi, niin on mahdollisuus, että ihmisen ilo haihtuu vaikka ihmisten välttelyyn, oman itsensä lisääntyvään tarkkailuun ja jopa paniikkikohtaukseen.
On tärkeätä puida päivän mittaan kaikki kuluvan päivän epäonnet, koska asioilla on taipumus unohtua, mikäli niitä ei märehdi koko ajan mielessään. Jos tänään ei ole sattunut mitään, mistä voi murehtia, niin sinulle on varmasti elämäsi aikana sattunut jotain jota voi murehtia.
Jos lopultakaan ei tunnu jäävän jäljelle mitään, niin kannattaa ryhtyä pohtimaan äiti- tai isäsuhdettaan, se on loputon kaivo kaikille mahdollisille onnettomuuksille ja epäonnenkokemuksille, jota sinun elämässäsi on sattunut. Et olisi muuten törmännyt narsistiin, jos äiti ja/tai isä olisivat rakastaneet sinua enemmän. Jos et löydä vanhemmistasi mitään muuta mitä puutteita nyt muillakin epätäydellisillä vanhemmilla on, niin kannattaa suunnata tarmonsa sisaruksiin, jos niitä on. Sisarussuhteissa riittää kaiveltavaa, jos ei muuten, niin ainakin perunkirjoituksen aikaan.
Jos oikein haluaa pilata päivänsä, niin töistä kotiin paluumatkalla voi tavata kaikkea mihin voi yhteiskuntakritiikkinsä osoittaa: alkoholistit ja muut loiseläjät, jonoissa etuilevat eläkeläiset, venäläiset yleensä, kaiken kalleus, kaiken epäoikeudenmukaisuus ( kun on itse ainut universiumissa joka käyttäytyy oikein ja oikeudenmukaisesti) ja jos tuntuu, ettei keksi mitään ei kannata huolestua, pienellä odottelulla mieleen tulee väkisin joku epäoikeudenmukaisuus, jonka on kohdannut. Jos saa itsensä pahalle tuulelle, niin mieli automaattisesti etsii kaikkea kamalaa. Tärkeätä on pitää itsensä oikeassa mielentilassa, sillä pieninkin ilonaihe tai nykyhetkessä vaatimatta eläminen voi romahduttaa koko pahan tuulen romahduksen.
Kotiintullessa kannattaa heti sanoa perheenjäsenilleen jotain hieman ilkeätä tai ojennuttavaa, sillä tutkimusten mukaan, jos esimerkiksi aviopuolisot pidättäytyvät 30 minuuttia ikävistä kommenteista, niin lähes 80 % riidoista tulee estetyksi.
Parhaita kotiintulemisrituaalihuutoja ovat: Eikö täällä ole kukaan siivonnut? Kuka tämän hirvittävän sotkun saanut aikaiseksi? Eikö täällä kukaan ole tehnyt ruokaa? Eikö täällä kukaan kunnioita minua edes sen verran, että ( keksi sopivat jatko). Näillä kommenteilla saa varmasti aikaiseksi jos ei riitaa, niin kunnon kyräilyn ainakin. Ja jos on alkoholin suurkuluttaja tai alkoholisti, niin näillä toimilla voi jo oikeuttaa itselleen pullon tai pari.
Parin pullon jälkeen perheenhaukkuminen jo sujuukin kuin itsestään. Useimmilla alkoholi vapauttaa kädetkin ristitsemisasennosta esimerkiksi puolison läpsimiseen tai vaikka hakkaamiseen, jolloin pahoittaa mielet pysyvästi. Ne jotka eivät ole väkivaltaisia fyysisesti, voivat lohduttautua sillä, että lähimmäisen tarpeeksi loukkaavat sanat oikealla hetkellä sanottuna ovat riittävän satuttavia.
Sanoilla loukkaamiseen kannattaa valita sanoja, jotka kuvaavat haukuttavan olemusta, minkä voi väittää olevan pysyvästi pielessä. Aina on parempi jos tässä vaiheessa voi lisätä haukuttavan omaisia mukaan, erityisesti niitä, joita haukuttava pitää arvossa, niin heitä tulee haukkua säälimättä. Tässä vaiheessa on jo suuri ihme, jos jollakulla on vielä hyvä tuuli tai vaikuttaa iloiselta.
Nukkumaanmennessä kannattaa manata sitä, ettei koskaan saa nukutuksi, eikä ole ikinä saanutkaan. Kannattaa mainita, etteivät muut ole koko päivänä laittaneet rikkaa ristiin, jota olisi päässyt pahasta tuulestaan.
Tämä kaikki mikä on edellä mainittu, niin kannattaa toistaa heti seuraavasta aamusta alkaen. Kun tätä toistaa tarpeeksi kauan, niin jo on ihme, jos joku vielä hymyilee vieressä. Yleensä jos nämä toimenpiteet tekee säännöllisesti, eikä niistä poikkea esimerkiksi anteeksipyytämiseen huonosta käyttäytymisestään tai kuuntele toisten huolia niitä kommentoimatta ja arvostelematta tai kannusta ja kehu kanssaihmisiään, niin päätyy sen ainoan oikean ihmisen kanssa tekemisiin. Eli oman itsensä.
Tässä vaiheessa kannattaa eristäytyä muista ihmisistä ja kannattaa lakata huolehtimasta omasta ulkonäöstään, sillä mikään ei vapauta elämään omaa kamalaa elämää niin paljon kuin se että haisee hoitamattomalle. Hajuaisti on erityisen herkkä ihmisillä, tosin hajuaisti tottuu nopeasti, minkä vuoksi ihminen ei pian haista mitään. Tässä vaiheessa pesemättömiä vaatteita kannattaa heilutella, koska niistä varmasti jonkin verran hajua aina irtoaa.
Sitten vielä varoituksen sana, moni historian merkkihenkilö on kokenut valaistumisen tällaisessa tilassa – kaikkien hylkäämänä, kodittomana, haisevana, rahattomana – voi yhtäkkiä ja varoittamatta tajuta, miten paljon rakastaakaan kanssaihmisiään. Jos vain uskaltaisi sanoa vaikka kerran, kuinka kaunis, tärkeä, ihana, turvallinen ja hieno ihminen oletkaan. Tätä valaistumista kannattaa varoa, koska sen jälkeen on mahdollista, että on koko loppuelämän onnellinen. Ja alkaa rakastaa jokaista aamua, jonka Luoja suo ja jokaista hetkeä jonka saa toisten kanssa viettää. Mutta seuraamalla edellä mainittuja ohjeita ei yleensä tätä valaistumisen riskiä tule.
Kannattaa muistaa, että jos peilikuva ei miellytä, niin vika on aina peilissä.
25.8.13 Kuopio-Lappeenranta välillä