Päin prinkkalaa Suomi menee- oletko valmis?
Päin prinkkalaa Suomi menee – oletko valmis?
Suomessa kerätään veroja yli 100 miljardia vuodessa (Ville Valkonen, Nykypäivä nro 7 heinäkuu 2020, 15). Tuloverot yhteensä 35.5 (kunnallisvero 19.4,valtion ansio- ja pääomatulovero, yle-vero 1, yhteisövero 0.6 miljardia) , kulutusverot 33.9 (alv 21.9, energiavero 0.43 ja muut kulutusverot 0.78 miljardia), pakolliset sote-maksut 28( työnantajan tel-maksut 15.5, vakuutettujen tel-maksut 0.32, muut työnantajan sote-maksut 0.2 miljardia) ja omaisuusverot 0.35 miljardia ( perintö- ja lahjavero 0.075, varainsiirtovero 0.086 ja kiinteistövero 0.19 miljardia). Kokonaisveroaste on Suomessa kansainvälisesti hyvin korkea, 42.1 prosenttia. Valkonen jatkaa että suuri osa verorasitteesta kohdistuu työhön, yrittämiseen tai omistamiseen. Tuloverot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut muodostavat yli 63 prosenttia verokertymästä.
Verokiilasta Valkonen kirjoittaa esimerkin: 3000 euroa kuukaudessa palkkaa ansaitseva, käteen jää 2270 euroa. Verojen ja maksujen kokonaismäärä on 1530 euroa. 3000 euron kuukausipalkkaa saavasta työntekijästä yritys maksaa yhteensä noin 3800 euroa kuukaudessa.
Työntekijän halutessa 100 euron palkankorotuksen, ”vappusatasesta”, palkankorotuksesta käteen jää vain 51 euroa. Sama 100 euron palkankorotus maksaa työnantajalle 120 euroa. Yrittäjien työllistämiseen uskotaan työllisyysasteen nostamisessa 75 %. Pitäisi saada enemmän ihmisiä töihin , sairaat, vaikeasti työllistettävät jne. Sama työn tuottavuuden nosto on paljon helpommin saavutettavissa monesta eri rakenteellisesta syystä johtuen, 10 % työnlisäyksellä työssä käyvillä. Ne kikytunnit, 6 minuuttia päivässä...
Valkonen Osmo Soininvaaran ( 2010 Sata-komitea- miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa?) tavoin haluaisi siirtää verotusta kuluttamisen ja haittojen verotukseen. Valkonen kertoo Kunnallisalan kehittämiskeskuksen tutkimuksesta, jonka mukaan vain 54 prosenttia kansasta on samaa mieltä, 31 prosenttia ei vastusta ajatusta kulutuksen verottamisesta. 53 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että hänen verotus on liian kireää. Siis lähes puolet on iloisia veronmaksajia, tai kuten useimmat ystäväni sanovat - heitä ei asia syvällisemmin edes kiinnosta. Tällä velanottotahdilla ryhtyy varmasti kiinnostamaan, koska nykyhallitus suunnittelee maksavansa (siis sälyttää seuraaville hallituksille) ottamansa velat veroja rutkasti korottamalla.
Kannustinloukut voivat edelleen hyvin
Jaana Kurjensalo kirjoitti 15 vuotta sitten kannustinloukuista www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12001/kak12001kurjenoja.pdf.
Eli siitä, ettei työtä kannattanut pienipalkkaisen ottaa vastaan, koska menettää saamansa edut. Eikä menetetylle vapaa-ajalle saanut kunnon vastinetta. Sekä asioiden hoitaminen, esim lasten päivähoitoon vieminen tms vielä tilannetta huonontamaan. Tai kuten Veronmaksajain lehdessä kirjoitetussa jutussa hän kirjoitti, että kuukausipalkan piti olla todella suuri (jota maksetaan erityisosaajille), että kaksilapsisen perheen kannattaisi ottaa työtä vastaan silloisten etujen, joita myös kannustinloukuiksi kutsuttiin, vuoksi. Soininvaara ja Vartiainen (2013) ovat ehdottaneet, miten pienipalkkaisen kannattaisi ottaa työtä vastaan www.soininvaara.fi/julkaisut/lisaa-matalapalkkatyota/. Soininvaara (2010) kertoo kirjassaan, kuinka pienipalkkaiset maksavat asumisensa itse, mutta toimeentulotuella oleva saa asumistukea.
Soininvaara kuvaa tuossa mielenkiintoisessa Sata-Komitea kirjassaan (2010) viimeisen työnantajan vastuuta eläkekertymästä: työnantajan ei kannata ottaa töihin vajaakuntoista, sairastelevaa, eikä varsinkaan mielenterveyskuntoutujaa. Kuntouttavaa työtoimintaa ja tempputyöllistä hän arvostelee jyrkästi. Päihdepsykiatri, joka on kirjoittanut päivittäin B-todistuksia tämän työ- ja kuntoutusketjun loppupäässä tietää oikein hyvin tämän kuvion. Turhaan yli 50-vuotiaat valittavat, etteivät pääse töihin – lainsäädäntö ehkäisee heidän työmarkkinoille ottamista todella tehokkaasti. Ihminen, jonka työkunto on epävarma, ei oikein työhistoriaa ja on yli 50-vuotias ei juuri kukaan työantaja uskalla palkata ”viimeisen työnantajan” eläkevastuun vuoksi. Lisäksi kun verotusjärjestelmä ja etuusviidakko on niin sekava, ettei sitä ymmärrä asiantuntijatkaan, niin on parempi olla tekemättä mitään. Kaikkien. Ja puhua kaikenlaista lämpimikseen. Poliittinen vastuu, you know.
Soininvaara (2010) esittelee hyvin, miten perusturvan varassa elävien asema on huonontunut ja miksi sitä ei ole voitu parantaa viimeisten vuosikymmenten aikana. On pelätty, että jos sitä korotetaan niin vilpit, lusmuilut ja siivelläelämiset lisääntyvät - Soininvaaran mukaan se liittyy paljon suoremmin työmarkkinajärjesteöjen etujensa suojeluun, ansiotulojen sekä ansiosidonnaisten etuuksien pelätään heikentyvän. Ay-liike on halunnut pitää omia puoliaan silloin ja nyt kuten Soininvaara 13.7.2020 blogissaan kirjoittaa www.soininvaara.fi/2020/07/13/kassaan-kuuluminen-ja-oikeus-tyottomyysvakuutukseen/.
Soininvaara on yhdessä Heikki Hiilamon, Elina Lepomäen, Tuomas Pöystin ja Juhana Vartiaisen kanssa kirjoittanut 23.1.2015 ansioturvareformin, jossa he esittelevät toisenlaisen tavan järjestää asiat. Ansioturvareformi – Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva, jonka ehdotuksen kirjoittajat väittävät ”Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva”. media.sitra.fi/julkaisut/Muut/Ansioturvareformi.pdf. En ole nähnyt siitä paljon keskusteltavan. Nykyuutisvälitys onkin niin kallellaan, että on parempi katsoa myös englannin ja ruotsinkielisiä uutisia saadakseen tolkkua nykymenosta.
Soininvaara kuvaa kirjassaan(2010) myös vanhusongelmaa, jonka sanoo pahenevan 2020. Hän toteaa, että sille pitäisi tehdä jotain, kuuluisa sote-syndrooma. Hän mainitsee esimerkin siitä, ettei kuntaa voi vaihtaa tai jos vaihtaa esim lasten luokse pääkaupunkiseudulle, niin lähtökunta esim Rautavaara ,maksoi 45 000 euroa vuodessa vanhuksesta pääkaupunkiseudun kunnille. Jos kolme rautavaaralaista halusi lastensa luokse, niin se olisi jo 135 000 euroa, mikä on jo tuntuva summa. Jos 15 vanhusta haluaisi muuttaa pois paikkakunnalta parempien palvelujen piiriin, niin summa olisi suuri. Valtio maksaa kunnille rahaa ja terveet ikä-ihmiset ovat pelkkää tuloa kunnalle. 15 vuotta dementiaosastolla makaava vanhus tulee kalliimmaksi kuin mitä valtiolta saatu tuki on. Ihmisten eliniän pidentyessä dementikkojen määrä väistämättä lisääntyy.
Soininvaara kirjoittaa myös kalliista päivähoidosta (yli 10 000 euroa per lapsi per vuosi, vuoropäivähoito maksaa runsaasti enemmän), joka kuulemma herättää kaikissa intohimoja ja on vastuussa paljolti naisen pienemmästä eurosta mieheen verrattuna. Ja jo tuolloin Italiassa ilmenneestä ongelmasta, etteivät koulutetut naiset synnytä. Jos perheeseen syntyy keskimäärin 1.8 lasta. Esim Italiassa 1.2, mikä yhdessä lähes sukupolvessa puolittaa lasten määrän. Italian eteläpuolinen Afrikka on nykyään täynnä alle 25-vuotiaita, joita on eniten koko väestöpyramidissa – ei ihme, että pyrkivät Afrikasta Italiaan ja Eurooppaan.
Velastako ei tarvitse välittää?
Ville Valkonen kirjoittaa artikkelissaan ( Nykypäivä, Heinäkuu 2020), että vuonna 2020 Suomen valtio ottaa velkaa 18 817 311 000 euroa. Siis enemmän kuin koko vuoden yli 15 miljardin verokertymä. Eikä Suomen hallituksella ole minkäänlaisia kunnollisia suunnitelmia, miten se maksetaan takaisin. Valkonen mainitsee, etteivät Kansallisteatterin korjaus ja maakunnalliset siltarumpuprojektit ole kovin tuottavia.
Kansanedustaja Juhana Vartiainen blogissaan 27.6.2020 (https://juhanavartiainen.fi/2020/elvytysvaihe-ja-kipuvaihe-talouspolitiikan-asetelmat-kesalla-2020/) ei ole kovin luottavainen Suomen hallituksen kykyyn selvitä koronan jälkeisestä ajasta. Hän kertoo vasemmiston odottavan, että Euroopan keskuspankki hoitaa meidän velan ”eteläeurooppalaiseen” tapaan. Tässä kohtaa puheet ilman numeroita ja kunnollisia suunnitelmia ärsyttävät kaikista eniten. Se kuulostaa kuin ottaisi pikavippejä tietämättä miten maksaa takaisin. Velkakellosta voi tarkistaa paljonko meillä on Suomena velkaa http://www.velkakello.fi, 15.7.2020 klo 850 sitä oli vajaa 20 000 per suomalainen. 107 miljardia, siis koko aikaisempi velka on viidesosa siitä, mitä nykyhallitus on tänä vuonna ottanut velkaa.
Valkonen kirjoittaa vielä, että julkiset investoinnit ovat parasta elvytystä, jos ne lisäävät samalla talouden tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Mikä tahansa menoelvytys ei täytä kriteereitä.
Valkonen ehdottaa veronalennuksia toiseksi elvytyskeinoksi. Ne piristäisivät kotimaista kulutusta laajemmalla ja markkinaehtoisemmalla tavalla kuin julkiset menot.
Soininvaara (2010) ehdotti perustuloa ( jonka kertoo tulleen suuresti väärinymmärretyksi, hän ei tarkoittanut että laiskottelusta maksetaan) ja negatiivista tuloveroa ( alle 10 000 euron tuloista ei mene veroa ollenkaan). Lisäksi Soinivaara ehdottaa verotukseen muutoksia, niin jokainen ymmärtäisi mitä verot tarkoittavat, eikä tarvitsisi erillistä selittäjää. Ehdottoman kannatettavaa on verotuksen uudistaminen yksinkertaiseksi. Se on yhtä tärkeä yhteiskunnallinen uudistus kuin sote-uudistus. Ehkä tärkeämpikin hyvinvointivaltion hengissä säilymisen kannalta.
Nyt rahaa syydetään kuin tuuleen – paras esimerkki oli Business Finlandin jakamat rahat. Katsoin erään yrityksen, joka sai 100 000 euroa ”kehittämisrahaa” – heillä ei ollut mitään tuloja tai tekivät tappioita, ei mitään liikevaihtoa, varmaan ainut oli hyvin kirjoitettu hakemus ja sen kyvytön hyväksyjä. Tässä saa helposti omaa rahaa lisäämällä 60 000 euroa itselleen. Loppuraportissa voidaan todeta, ettei meidän yritysidea oikein toiminut. Yrittäjäystäväni ovat kertoneet, että liikevaihto, tulos ja maksetut verot olisi helppo tarkistaa. Siitä saisi varmaan korona-appien tapaan apin tehtyä hyvä ohjelmoija parissa tunnissa…
Uusi sote-ehdotus lupaa lisää byrokratiaa, kun asia olisi yksinkertaisesti kuntia yhdistämällä helposti ratkaistavissa. Kuntien taloudellinen tilanne oli surkea jo ennen koronaa. Etelä-Karjalassa riittäisi yksi tai korkeintaan kaksi kuntaa. Loppuun asti epätoivoisesti itsenäistä kuntaa säilyttäessään kunnat velkaantuvat ja putoavat lopulta velkaisena alueen suurimman kunnan syliin velkoineen. 200 kilometria pitkän ja 100 kilometriä leveä Etelä-Karjalan kuntaa olisi helppo hallinnollisesti hallita, eikä ylimääräisiä organisaatiohimmeleitä eikä hallintotemppuja tarvitsisi tehdä. Eksote laajenisi yhdeksi Etelä-Karjalan kunnaksi. Nimestä voitaisiin sitten taistella tosissaan.
Niin että aurinkoista kesää itse kullekin. Koronan toista aaltoa odotellessa.
15.7.2020
Suomessa kerätään veroja yli 100 miljardia vuodessa (Ville Valkonen, Nykypäivä nro 7 heinäkuu 2020, 15). Tuloverot yhteensä 35.5 (kunnallisvero 19.4,valtion ansio- ja pääomatulovero, yle-vero 1, yhteisövero 0.6 miljardia) , kulutusverot 33.9 (alv 21.9, energiavero 0.43 ja muut kulutusverot 0.78 miljardia), pakolliset sote-maksut 28( työnantajan tel-maksut 15.5, vakuutettujen tel-maksut 0.32, muut työnantajan sote-maksut 0.2 miljardia) ja omaisuusverot 0.35 miljardia ( perintö- ja lahjavero 0.075, varainsiirtovero 0.086 ja kiinteistövero 0.19 miljardia). Kokonaisveroaste on Suomessa kansainvälisesti hyvin korkea, 42.1 prosenttia. Valkonen jatkaa että suuri osa verorasitteesta kohdistuu työhön, yrittämiseen tai omistamiseen. Tuloverot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut muodostavat yli 63 prosenttia verokertymästä.
Verokiilasta Valkonen kirjoittaa esimerkin: 3000 euroa kuukaudessa palkkaa ansaitseva, käteen jää 2270 euroa. Verojen ja maksujen kokonaismäärä on 1530 euroa. 3000 euron kuukausipalkkaa saavasta työntekijästä yritys maksaa yhteensä noin 3800 euroa kuukaudessa.
Työntekijän halutessa 100 euron palkankorotuksen, ”vappusatasesta”, palkankorotuksesta käteen jää vain 51 euroa. Sama 100 euron palkankorotus maksaa työnantajalle 120 euroa. Yrittäjien työllistämiseen uskotaan työllisyysasteen nostamisessa 75 %. Pitäisi saada enemmän ihmisiä töihin , sairaat, vaikeasti työllistettävät jne. Sama työn tuottavuuden nosto on paljon helpommin saavutettavissa monesta eri rakenteellisesta syystä johtuen, 10 % työnlisäyksellä työssä käyvillä. Ne kikytunnit, 6 minuuttia päivässä...
Valkonen Osmo Soininvaaran ( 2010 Sata-komitea- miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa?) tavoin haluaisi siirtää verotusta kuluttamisen ja haittojen verotukseen. Valkonen kertoo Kunnallisalan kehittämiskeskuksen tutkimuksesta, jonka mukaan vain 54 prosenttia kansasta on samaa mieltä, 31 prosenttia ei vastusta ajatusta kulutuksen verottamisesta. 53 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että hänen verotus on liian kireää. Siis lähes puolet on iloisia veronmaksajia, tai kuten useimmat ystäväni sanovat - heitä ei asia syvällisemmin edes kiinnosta. Tällä velanottotahdilla ryhtyy varmasti kiinnostamaan, koska nykyhallitus suunnittelee maksavansa (siis sälyttää seuraaville hallituksille) ottamansa velat veroja rutkasti korottamalla.
Kannustinloukut voivat edelleen hyvin
Jaana Kurjensalo kirjoitti 15 vuotta sitten kannustinloukuista www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12001/kak12001kurjenoja.pdf.
Eli siitä, ettei työtä kannattanut pienipalkkaisen ottaa vastaan, koska menettää saamansa edut. Eikä menetetylle vapaa-ajalle saanut kunnon vastinetta. Sekä asioiden hoitaminen, esim lasten päivähoitoon vieminen tms vielä tilannetta huonontamaan. Tai kuten Veronmaksajain lehdessä kirjoitetussa jutussa hän kirjoitti, että kuukausipalkan piti olla todella suuri (jota maksetaan erityisosaajille), että kaksilapsisen perheen kannattaisi ottaa työtä vastaan silloisten etujen, joita myös kannustinloukuiksi kutsuttiin, vuoksi. Soininvaara ja Vartiainen (2013) ovat ehdottaneet, miten pienipalkkaisen kannattaisi ottaa työtä vastaan www.soininvaara.fi/julkaisut/lisaa-matalapalkkatyota/. Soininvaara (2010) kertoo kirjassaan, kuinka pienipalkkaiset maksavat asumisensa itse, mutta toimeentulotuella oleva saa asumistukea.
Soininvaara kuvaa tuossa mielenkiintoisessa Sata-Komitea kirjassaan (2010) viimeisen työnantajan vastuuta eläkekertymästä: työnantajan ei kannata ottaa töihin vajaakuntoista, sairastelevaa, eikä varsinkaan mielenterveyskuntoutujaa. Kuntouttavaa työtoimintaa ja tempputyöllistä hän arvostelee jyrkästi. Päihdepsykiatri, joka on kirjoittanut päivittäin B-todistuksia tämän työ- ja kuntoutusketjun loppupäässä tietää oikein hyvin tämän kuvion. Turhaan yli 50-vuotiaat valittavat, etteivät pääse töihin – lainsäädäntö ehkäisee heidän työmarkkinoille ottamista todella tehokkaasti. Ihminen, jonka työkunto on epävarma, ei oikein työhistoriaa ja on yli 50-vuotias ei juuri kukaan työantaja uskalla palkata ”viimeisen työnantajan” eläkevastuun vuoksi. Lisäksi kun verotusjärjestelmä ja etuusviidakko on niin sekava, ettei sitä ymmärrä asiantuntijatkaan, niin on parempi olla tekemättä mitään. Kaikkien. Ja puhua kaikenlaista lämpimikseen. Poliittinen vastuu, you know.
Soininvaara (2010) esittelee hyvin, miten perusturvan varassa elävien asema on huonontunut ja miksi sitä ei ole voitu parantaa viimeisten vuosikymmenten aikana. On pelätty, että jos sitä korotetaan niin vilpit, lusmuilut ja siivelläelämiset lisääntyvät - Soininvaaran mukaan se liittyy paljon suoremmin työmarkkinajärjesteöjen etujensa suojeluun, ansiotulojen sekä ansiosidonnaisten etuuksien pelätään heikentyvän. Ay-liike on halunnut pitää omia puoliaan silloin ja nyt kuten Soininvaara 13.7.2020 blogissaan kirjoittaa www.soininvaara.fi/2020/07/13/kassaan-kuuluminen-ja-oikeus-tyottomyysvakuutukseen/.
Soininvaara on yhdessä Heikki Hiilamon, Elina Lepomäen, Tuomas Pöystin ja Juhana Vartiaisen kanssa kirjoittanut 23.1.2015 ansioturvareformin, jossa he esittelevät toisenlaisen tavan järjestää asiat. Ansioturvareformi – Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva, jonka ehdotuksen kirjoittajat väittävät ”Yhtäläinen, oikeudenmukainen ja kannustava työttömyysturva”. media.sitra.fi/julkaisut/Muut/Ansioturvareformi.pdf. En ole nähnyt siitä paljon keskusteltavan. Nykyuutisvälitys onkin niin kallellaan, että on parempi katsoa myös englannin ja ruotsinkielisiä uutisia saadakseen tolkkua nykymenosta.
Soininvaara kuvaa kirjassaan(2010) myös vanhusongelmaa, jonka sanoo pahenevan 2020. Hän toteaa, että sille pitäisi tehdä jotain, kuuluisa sote-syndrooma. Hän mainitsee esimerkin siitä, ettei kuntaa voi vaihtaa tai jos vaihtaa esim lasten luokse pääkaupunkiseudulle, niin lähtökunta esim Rautavaara ,maksoi 45 000 euroa vuodessa vanhuksesta pääkaupunkiseudun kunnille. Jos kolme rautavaaralaista halusi lastensa luokse, niin se olisi jo 135 000 euroa, mikä on jo tuntuva summa. Jos 15 vanhusta haluaisi muuttaa pois paikkakunnalta parempien palvelujen piiriin, niin summa olisi suuri. Valtio maksaa kunnille rahaa ja terveet ikä-ihmiset ovat pelkkää tuloa kunnalle. 15 vuotta dementiaosastolla makaava vanhus tulee kalliimmaksi kuin mitä valtiolta saatu tuki on. Ihmisten eliniän pidentyessä dementikkojen määrä väistämättä lisääntyy.
Soininvaara kirjoittaa myös kalliista päivähoidosta (yli 10 000 euroa per lapsi per vuosi, vuoropäivähoito maksaa runsaasti enemmän), joka kuulemma herättää kaikissa intohimoja ja on vastuussa paljolti naisen pienemmästä eurosta mieheen verrattuna. Ja jo tuolloin Italiassa ilmenneestä ongelmasta, etteivät koulutetut naiset synnytä. Jos perheeseen syntyy keskimäärin 1.8 lasta. Esim Italiassa 1.2, mikä yhdessä lähes sukupolvessa puolittaa lasten määrän. Italian eteläpuolinen Afrikka on nykyään täynnä alle 25-vuotiaita, joita on eniten koko väestöpyramidissa – ei ihme, että pyrkivät Afrikasta Italiaan ja Eurooppaan.
Velastako ei tarvitse välittää?
Ville Valkonen kirjoittaa artikkelissaan ( Nykypäivä, Heinäkuu 2020), että vuonna 2020 Suomen valtio ottaa velkaa 18 817 311 000 euroa. Siis enemmän kuin koko vuoden yli 15 miljardin verokertymä. Eikä Suomen hallituksella ole minkäänlaisia kunnollisia suunnitelmia, miten se maksetaan takaisin. Valkonen mainitsee, etteivät Kansallisteatterin korjaus ja maakunnalliset siltarumpuprojektit ole kovin tuottavia.
Kansanedustaja Juhana Vartiainen blogissaan 27.6.2020 (https://juhanavartiainen.fi/2020/elvytysvaihe-ja-kipuvaihe-talouspolitiikan-asetelmat-kesalla-2020/) ei ole kovin luottavainen Suomen hallituksen kykyyn selvitä koronan jälkeisestä ajasta. Hän kertoo vasemmiston odottavan, että Euroopan keskuspankki hoitaa meidän velan ”eteläeurooppalaiseen” tapaan. Tässä kohtaa puheet ilman numeroita ja kunnollisia suunnitelmia ärsyttävät kaikista eniten. Se kuulostaa kuin ottaisi pikavippejä tietämättä miten maksaa takaisin. Velkakellosta voi tarkistaa paljonko meillä on Suomena velkaa http://www.velkakello.fi, 15.7.2020 klo 850 sitä oli vajaa 20 000 per suomalainen. 107 miljardia, siis koko aikaisempi velka on viidesosa siitä, mitä nykyhallitus on tänä vuonna ottanut velkaa.
Valkonen kirjoittaa vielä, että julkiset investoinnit ovat parasta elvytystä, jos ne lisäävät samalla talouden tuottavuutta pitkällä aikavälillä. Mikä tahansa menoelvytys ei täytä kriteereitä.
Valkonen ehdottaa veronalennuksia toiseksi elvytyskeinoksi. Ne piristäisivät kotimaista kulutusta laajemmalla ja markkinaehtoisemmalla tavalla kuin julkiset menot.
Soininvaara (2010) ehdotti perustuloa ( jonka kertoo tulleen suuresti väärinymmärretyksi, hän ei tarkoittanut että laiskottelusta maksetaan) ja negatiivista tuloveroa ( alle 10 000 euron tuloista ei mene veroa ollenkaan). Lisäksi Soinivaara ehdottaa verotukseen muutoksia, niin jokainen ymmärtäisi mitä verot tarkoittavat, eikä tarvitsisi erillistä selittäjää. Ehdottoman kannatettavaa on verotuksen uudistaminen yksinkertaiseksi. Se on yhtä tärkeä yhteiskunnallinen uudistus kuin sote-uudistus. Ehkä tärkeämpikin hyvinvointivaltion hengissä säilymisen kannalta.
Nyt rahaa syydetään kuin tuuleen – paras esimerkki oli Business Finlandin jakamat rahat. Katsoin erään yrityksen, joka sai 100 000 euroa ”kehittämisrahaa” – heillä ei ollut mitään tuloja tai tekivät tappioita, ei mitään liikevaihtoa, varmaan ainut oli hyvin kirjoitettu hakemus ja sen kyvytön hyväksyjä. Tässä saa helposti omaa rahaa lisäämällä 60 000 euroa itselleen. Loppuraportissa voidaan todeta, ettei meidän yritysidea oikein toiminut. Yrittäjäystäväni ovat kertoneet, että liikevaihto, tulos ja maksetut verot olisi helppo tarkistaa. Siitä saisi varmaan korona-appien tapaan apin tehtyä hyvä ohjelmoija parissa tunnissa…
Uusi sote-ehdotus lupaa lisää byrokratiaa, kun asia olisi yksinkertaisesti kuntia yhdistämällä helposti ratkaistavissa. Kuntien taloudellinen tilanne oli surkea jo ennen koronaa. Etelä-Karjalassa riittäisi yksi tai korkeintaan kaksi kuntaa. Loppuun asti epätoivoisesti itsenäistä kuntaa säilyttäessään kunnat velkaantuvat ja putoavat lopulta velkaisena alueen suurimman kunnan syliin velkoineen. 200 kilometria pitkän ja 100 kilometriä leveä Etelä-Karjalan kuntaa olisi helppo hallinnollisesti hallita, eikä ylimääräisiä organisaatiohimmeleitä eikä hallintotemppuja tarvitsisi tehdä. Eksote laajenisi yhdeksi Etelä-Karjalan kunnaksi. Nimestä voitaisiin sitten taistella tosissaan.
Niin että aurinkoista kesää itse kullekin. Koronan toista aaltoa odotellessa.
15.7.2020