Se miten ajattelet kumppanistasi määrittää sen kuinka kohtelet häntä
Se miten ajattelet kumppanistasi määrittää sen kuinka kohtelet häntä
Ei ole yllättävää, että se mitä ajattelet kumppanistasi, määrää usein sen kuinka kohtelet häntä. Tällä yksinkertaisella totuudella on suunnattomia seurauksia parisuhteelle. Olettamukset joita teet kumppanistasi ja parisuhteestasi voi vaikuttaa parisuhteesi terveellisyyteen.
Parisuhdeongelmat syntyvät helposti jos ajatuksesi ja tunteesi ovat vääristyneet. Se mitä mielessäsi ajattelet, voi vahvistaa kielteistä tai myönteistä kuvaa parisuhteestasi. Aina kannattaa etsiä myönteisiä selityksiä ongelmiin.
Mitä enemmän parisuhteen neljä apokalyptista ratsastajaa on tullut suhteeseesi, sitä kielteisemmän sävyn mielensisäinen käsikirjoituksesi parisuhteestasi saa.
Useimmat meistä luottavat tunteisiin ja intuitioon, eikä ole helppoa tunnistaa, että sisäinen käsikirjoitus on vääristynyt.
Ensimmäinen kohtaus: Mies tulee kotiin ja haukkuu sitä, kuinka sotkuista kotona on. Tiina miettii, että ” onpa hän huonolla tuulella. Se on todella raivostuttavaa. Toivon että se menee ohi, kun hän rauhoittuu. Mitähän on töissä menossa, mikä tekee hänet noin stressaantuneeksi”.
Toinen kohtaus: Mies tulee kotiin ja haukkuu sitä, kuinka sotkuista kotona on. Kirsi miettii, että ” olen todella raivoissani hänen huutamisestaan. Hän on ainainen nurisija. Ja mistä lähtien, siivoaminen on vain minun vastuullani? Hän on seksistinen sika. En usko että siedän tätä enää!”
Vaikka sekä Tiinan että Kirsin kumppanit käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla, niin Tiinan ja Kirsin mielensisäiset ajatukset johtavat ehkä hyvin erilaisiin jatkotilanteisiin. Molemmat naiset ovat ymmärrettävästi stressaantuneet kumppaniensa purkautumista, mutta pääasiallinen ero on siinä, miten he kanavoivat stressaavat tuntemuksensa. Sama koskee esimerkkien miehiä myös. Jos kotiin tullessa malttaa pitää ensimmäisen tunnin itsensä kurissa, niin suurin osa riidoista on vältetty, koska ne sattuvat ensimmäisen kotiintulotunnin aikana.
Tiina käytti miehensä purkausta vastaanottaessaan itsensä rauhoittavia ajatuksia ja Kirsi stressiä ylläpitäviä ajatuksia. Jälkimmäisessä tapauksessa saa helposti aikaan purkausten ketjureaktion. Esimerkin miehet olisivat myös voineet tuntea ärtymyksensä ja pidättyä tunteenpurkauksestaan.
Ihmiset tavallisesti päätyvät toimimaan sillä tavalla kuin he ajattelevat ja tuntevat. Ihmiset eivät yleensä kuule mitä heille sanotaan, vaan he reagoivat ajatuksiinsa ja tuntemuksiinsa.
Tutkimusten mukaan ihmiset eivät toimi kuten Tiina toimi, vaan niin kuin Kirsi toimi.
Meillä on taipumus omata stressaavia ajatuksia, kun tunnemme itsemme vihaiseksi, loukkaantuneeksi tai väärinymmärretyksi – erityisesti jos parisuhteen neljä apokalyptista ratsastajaa on tunkeutunut parisuhteemme.
Tutkimuksissa joissa tutkittiin kuinka ihmiset käyttäytyvät kun heillä on parisuhde-erimielisyyden aikana stressaavia ajatuksia, niin huomattiin kaksi eniten käytettyä muotoa: viaton uhrius ja oikeutettu närkästyminen.
Viaton uhrius
Jos parisuhteessasi on kolmas apokalyptinen ratsastaja, puolustuskannalla oleminen, niin on todennäköistä, että sinulla on viattoman uhrin ajatustapoja parisuhde-erimielisyyksien aikana.
Päätunne jota tunnet on ehkä pelko. Koet kumppanisi hyökkäävänä mörkönä ja itsesi epäreilusti syytettynä, väärinkohdeltuna ja ei-arvostettuna.
Puolustuskannalla olemisen tunnusmerkkejä ovat valittaminen, kyllä, mutta – lauseet, kumipallona pois syytöksistä – käyttäytyminen ja itsensätoistamis-oireyhtymä. Myös mykkäkoulussa oleminen voi saada käyttäytymään kuin viaton uhri.
Viattomana uhrina olemisessa on se ”hyöty”, että voi vapauttaa itsensä parantamasta parisuhdetta. Mutta jos sitä käyttää tekosyynä olla yrittämättä korjata suhdetta, niin todennäköisesti parisuhteen ongelmat eivät itsestään parane.
Oikeutettu närkästys
Tämä mielensisäinen käsikirjoitus on vähän samankaltainen kuin viaton uhrina oleminen, mutta oikeutettuun närkästykseen kuuluu vielä vihamielisyyttä ja halveksuntaa uhriuttamista yrittävää kumppania kohtaan.
Jos parisuhteessa on toinen apokalyptinen ratsastaja, halveksunta, niin oikeutettu närkästys on tavallinen parisuhdeongelmainen käyttäytyminen. Myös mykkäkoululainen voi ajatella näitä ajatuksia mykkyydessään.
Oikeutetussa närkästyksessä ihminen on loukkaantunut, vihainen ja haluaa kostaa. Kumppanin ongelma voidaan tunnistaa, vaikkapa mustasukkaisuus, mutta se ei loukkaantuneen ongelma. Loukkaantuneena, vihaisena ja kostonhaluisena pitäisi vielä yrittää saada mustasukkainen, joka tietoisesti loukkaa, tuntemaan itsensä turvallisemmaksi? Ja nähdä asia hänen näkökulmastaan? Oikeutettu närkästyjä ei edes halua, vaan pitää edes noita kahta viimeksi esitettyä ajatusta naurettavana. Häntä tässä on loukattu…
Viaton uhrius eikä oikeutettu närkästys johda parisuhteen parantumiseen. Ne eivät ole itse asiassa kovin aikuisia tapoja toimia, mutta harva meistä on aikuinen riidellessään. Se vaatii runsaasti rohkeutta ja itsetietoisuutta olla putoamasta viattoman uhrin tai oikeutetun närkästyksen ansaan.
Ensimmäinen askel on tunnistaa mielensisäinen käsikirjoitus ja onko se jompaakumpaa tyyppiä parisuhde-erimielisyyksien aikana. Julkaisut – kaavakkeet – osiossa on stressaavien ajatusten ylläpitäminen parisuhteessa -kysely, jossa voi selvittää käyttäytyykö kuin viaton uhri tai oikeutettu närkästyjä tai molemmilla tavoilla.
16.3.2014 Lappeenrannassa
Ei ole yllättävää, että se mitä ajattelet kumppanistasi, määrää usein sen kuinka kohtelet häntä. Tällä yksinkertaisella totuudella on suunnattomia seurauksia parisuhteelle. Olettamukset joita teet kumppanistasi ja parisuhteestasi voi vaikuttaa parisuhteesi terveellisyyteen.
Parisuhdeongelmat syntyvät helposti jos ajatuksesi ja tunteesi ovat vääristyneet. Se mitä mielessäsi ajattelet, voi vahvistaa kielteistä tai myönteistä kuvaa parisuhteestasi. Aina kannattaa etsiä myönteisiä selityksiä ongelmiin.
Mitä enemmän parisuhteen neljä apokalyptista ratsastajaa on tullut suhteeseesi, sitä kielteisemmän sävyn mielensisäinen käsikirjoituksesi parisuhteestasi saa.
Useimmat meistä luottavat tunteisiin ja intuitioon, eikä ole helppoa tunnistaa, että sisäinen käsikirjoitus on vääristynyt.
Ensimmäinen kohtaus: Mies tulee kotiin ja haukkuu sitä, kuinka sotkuista kotona on. Tiina miettii, että ” onpa hän huonolla tuulella. Se on todella raivostuttavaa. Toivon että se menee ohi, kun hän rauhoittuu. Mitähän on töissä menossa, mikä tekee hänet noin stressaantuneeksi”.
Toinen kohtaus: Mies tulee kotiin ja haukkuu sitä, kuinka sotkuista kotona on. Kirsi miettii, että ” olen todella raivoissani hänen huutamisestaan. Hän on ainainen nurisija. Ja mistä lähtien, siivoaminen on vain minun vastuullani? Hän on seksistinen sika. En usko että siedän tätä enää!”
Vaikka sekä Tiinan että Kirsin kumppanit käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla, niin Tiinan ja Kirsin mielensisäiset ajatukset johtavat ehkä hyvin erilaisiin jatkotilanteisiin. Molemmat naiset ovat ymmärrettävästi stressaantuneet kumppaniensa purkautumista, mutta pääasiallinen ero on siinä, miten he kanavoivat stressaavat tuntemuksensa. Sama koskee esimerkkien miehiä myös. Jos kotiin tullessa malttaa pitää ensimmäisen tunnin itsensä kurissa, niin suurin osa riidoista on vältetty, koska ne sattuvat ensimmäisen kotiintulotunnin aikana.
Tiina käytti miehensä purkausta vastaanottaessaan itsensä rauhoittavia ajatuksia ja Kirsi stressiä ylläpitäviä ajatuksia. Jälkimmäisessä tapauksessa saa helposti aikaan purkausten ketjureaktion. Esimerkin miehet olisivat myös voineet tuntea ärtymyksensä ja pidättyä tunteenpurkauksestaan.
Ihmiset tavallisesti päätyvät toimimaan sillä tavalla kuin he ajattelevat ja tuntevat. Ihmiset eivät yleensä kuule mitä heille sanotaan, vaan he reagoivat ajatuksiinsa ja tuntemuksiinsa.
Tutkimusten mukaan ihmiset eivät toimi kuten Tiina toimi, vaan niin kuin Kirsi toimi.
Meillä on taipumus omata stressaavia ajatuksia, kun tunnemme itsemme vihaiseksi, loukkaantuneeksi tai väärinymmärretyksi – erityisesti jos parisuhteen neljä apokalyptista ratsastajaa on tunkeutunut parisuhteemme.
Tutkimuksissa joissa tutkittiin kuinka ihmiset käyttäytyvät kun heillä on parisuhde-erimielisyyden aikana stressaavia ajatuksia, niin huomattiin kaksi eniten käytettyä muotoa: viaton uhrius ja oikeutettu närkästyminen.
Viaton uhrius
Jos parisuhteessasi on kolmas apokalyptinen ratsastaja, puolustuskannalla oleminen, niin on todennäköistä, että sinulla on viattoman uhrin ajatustapoja parisuhde-erimielisyyksien aikana.
Päätunne jota tunnet on ehkä pelko. Koet kumppanisi hyökkäävänä mörkönä ja itsesi epäreilusti syytettynä, väärinkohdeltuna ja ei-arvostettuna.
Puolustuskannalla olemisen tunnusmerkkejä ovat valittaminen, kyllä, mutta – lauseet, kumipallona pois syytöksistä – käyttäytyminen ja itsensätoistamis-oireyhtymä. Myös mykkäkoulussa oleminen voi saada käyttäytymään kuin viaton uhri.
Viattomana uhrina olemisessa on se ”hyöty”, että voi vapauttaa itsensä parantamasta parisuhdetta. Mutta jos sitä käyttää tekosyynä olla yrittämättä korjata suhdetta, niin todennäköisesti parisuhteen ongelmat eivät itsestään parane.
Oikeutettu närkästys
Tämä mielensisäinen käsikirjoitus on vähän samankaltainen kuin viaton uhrina oleminen, mutta oikeutettuun närkästykseen kuuluu vielä vihamielisyyttä ja halveksuntaa uhriuttamista yrittävää kumppania kohtaan.
Jos parisuhteessa on toinen apokalyptinen ratsastaja, halveksunta, niin oikeutettu närkästys on tavallinen parisuhdeongelmainen käyttäytyminen. Myös mykkäkoululainen voi ajatella näitä ajatuksia mykkyydessään.
Oikeutetussa närkästyksessä ihminen on loukkaantunut, vihainen ja haluaa kostaa. Kumppanin ongelma voidaan tunnistaa, vaikkapa mustasukkaisuus, mutta se ei loukkaantuneen ongelma. Loukkaantuneena, vihaisena ja kostonhaluisena pitäisi vielä yrittää saada mustasukkainen, joka tietoisesti loukkaa, tuntemaan itsensä turvallisemmaksi? Ja nähdä asia hänen näkökulmastaan? Oikeutettu närkästyjä ei edes halua, vaan pitää edes noita kahta viimeksi esitettyä ajatusta naurettavana. Häntä tässä on loukattu…
Viaton uhrius eikä oikeutettu närkästys johda parisuhteen parantumiseen. Ne eivät ole itse asiassa kovin aikuisia tapoja toimia, mutta harva meistä on aikuinen riidellessään. Se vaatii runsaasti rohkeutta ja itsetietoisuutta olla putoamasta viattoman uhrin tai oikeutetun närkästyksen ansaan.
Ensimmäinen askel on tunnistaa mielensisäinen käsikirjoitus ja onko se jompaakumpaa tyyppiä parisuhde-erimielisyyksien aikana. Julkaisut – kaavakkeet – osiossa on stressaavien ajatusten ylläpitäminen parisuhteessa -kysely, jossa voi selvittää käyttäytyykö kuin viaton uhri tai oikeutettu närkästyjä tai molemmilla tavoilla.
16.3.2014 Lappeenrannassa