Suomen Lääkärilehden pääkirjoitus 10.9.21
Pääkirjoitus 10.9.2021 36/2021 vsk 76 s. 1852 - 1853 Suomen Lääkärilehti
Lääkärilehdet vetoavat maailman päättäjiin: ilmastokriisi vaatii hätätoimia
Maailman lääkärilehdet vaativat tällä yhteisellä pääkirjoituksella rikkailta mailta hätätoimia ilmastokriisin voittamiseksi. Myös luonnon monimuotoisuutta pitää palauttaa, jottei terveys vaarannu.
YK:n yleiskokous kokoontuu syyskuussa 2021 hoitamaan maailmanlaajuista ympäristökriisiä. Päättäjät tapaavat lähiaikoina myös luonnon monimuotoisuutta käsittelevässä kokouksessa Kiinan Kunmingissa sekä ilmastokokouksessa (COP26) Britannian Glasgow’ssa.
Me voimme ja meidän pitää tehdä enemmän juuri nyt Glasgow’ssa sekä Kunmingissa.
Keskeisten kokousten alla me – maailman lääketieteen ja terveysalan lehtien päätoimittajat – kehotamme ryhtymään kiireesti toimiin, joilla maapallon keskilämpötilan nousu jää alle 1,5 asteen, luonnon tuhoutuminen pysähtyy ja terveyttä pystytään suojelemaan.
Ilmaston lämpeneminen ja luonnon tuhoutuminen vahingoittavat terveyttä jo nyt, ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat kiinnittäneet siihen huomiota kymmeniä vuosia (1).
Tieteen näkemys on yksiselitteinen: ilmaston lämpeneminen 1,5 astetta esiteollisen ajan keskiarvosta sekä luonnon monimuotoisuuden jatkuva köyhtyminen vahingoittavat terveyttä tuhoisasti ja peruuttamattomasti (2,3).
Riskit ovat selvät
Koska tilanne on vakava, tämä pääkirjoitus ilmestyy lääketieteen ja terveysalan lehdissä ympäri maailman. Olemme yhtä mieltä siitä, että tarvitaan perustavanlaatuisia ja oikeudenmukaisia yhteiskunnallisia muutoksia.
Riskit ovat selvät (2). 20 vuoden aikana kuumuuteen liittyvä yli 65-vuotiaiden kuolevuus on lisääntynyt yli 50 prosenttia. Olemme nähneet kuivumisia, munuaisten vajaatoimintaa, ihon pahanlaatuisia sairauksia, trooppisia infektioita, mielenterveyden häiriöitä, raskauskomplikaatioita, allergioita sekä sydän-, verisuoni- ja keuhkosairauksia ja niistä johtuvaa kuolleisuutta (5,6).
Haitat kohdistuvat haavoittuvimpiin ryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin, etnisiin vähemmistöihin, köyhiin ja perussairaisiin (2,4,).
Lämpeneminen leikkaa myös tärkeimpien viljelykasvien satopotentiaalia. Se on laskenut vuodesta 1981 lähtien 1,8–5,6 prosenttia. Yhdessä äärimmäisten säätilojen ja maan väsymisen kanssa tämä lisää aliravitsemusta (4).
Koskettaa kaikkia
Hyvinvoivat ekosysteemit ovat ihmisen terveydelle välttämättömiä. Luonnon, kuten elinympäristöjen ja lajien, laajamittainen tuhoutuminen heikentää vesi- ja elintarviketurvallisuutta ja lisää pandemioiden vaaraa (3,7,8). Seuraukset kohdistuvat suhteettomasti maihin ja yhteisöihin, jotka ovat ympäristökriisiä vähiten aiheuttaneet ja kykenevät sitä vähiten lievittämään.
Mikään maa ei kuitenkaan ole suojassa. Seurausten kohdistuminen haavoittuvimpiin osapuoliin lisää konflikteja, ruokaturvattomuutta, pakolaisuutta ja zoonooseja.
Kuten COVID-19-pandemiassa, maailma on yhtä vahva kuin sen heikoin osa.
Yli 1,5 asteen lämpeneminen lisää riskiä maapallon joutumisesta akuutisti epävakaaseen tilaan. Kykymme lievittää haittoja ja estää tuhoisia, hillitsemättömiä ympäristön muutoksia heikkenisi ratkaisevasti (9,10).
Tavoitteet eivät riitä
Rohkaisevaa on, että useat hallitukset, rahalaitokset ja yritykset tavoittelevat nollatason nettopäästöjä vuodelle 2030. Uusiutuva energia halpenee. Vähintään 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista pyritään suojelemaan vuoteen 2030 mennessä (11).
Tavoitteita on helppo asettaa mutta vaikea saavuttaa.
Tarvitaan uskottavia lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmia edistämään säästäviä tekniikoita ja yhteiskunnallisia muutoksia.
Päästövähennyksissä terveyttä ei ole otettu riittävästi huomioon (12). Näyttää yhä pahemmin siltä, että maailmanyhteisön vaikutusvaltaiset jäsenet alkavat pitää yli 1,5 asteen lämpenemistä väistämättömänä (13). Nettopäästöjen nollaaminen vuoteen 2050 mennessä perustuu nimittäin oletukseen, että syntyy suuren mittakaavan keinoja poistaa kasvihuonekaasuja ilmakehästä (14,15).
Oletus on epäuskottava.
Ilmasto lämpenee siksi todennäköisesti enemmän kuin 2 astetta (16).
Tärkeää on myös huomata, että joka ainoa maailmanlaajuinen tavoite monimuotoisuuden palauttamisesta vuoteen 2020 mennessä jäi toteutumatta (17).
Kriisi on siis kaiken kattava ympäristökriisi (18).
Lopputulos vältettävissä
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat samaa mieltä kuin ympäristötieteilijät, yritykset ja monet muut siitä, ettei kriisin lopputulos ole väistämätön. Me voimme ja meidän pitää tehdä enemmän juuri nyt Glasgow’ssa sekä Kunmingissa.
Yhdymme maailman terveydenhuollon ammattilaisten vaatimukseen, että tarvitaan nopeita toimenpiteitä.
Maailman reaktion pitää olla ennen muuta oikeudenmukainen. Rikkaiden maiden pitää vähentää päästöjä muita nopeammin, vuoteen 2030 mennessä enemmän kuin nyt on esitetty (20,21) ja laskea nettopäästöt nollaan ennen vuotta 2050.
Vastaavia tavoitteita ja hätätoimenpiteitä tarvitaan estämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä sekä luonnon tuhoutumista.
Perustavia muutoksia
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallitusten on tehtävä perustavanlaatuisia muutoksia yhteiskuntiin ja elämäntapaamme.
Ei riitä, että markkinoita kannustetaan vaihtamaan likaiset teknologiat puhtaampiin. Hallitusten on tuettava kuljetusjärjestelmien, kaupunkien, elintarviketuotannon, finanssimarkkinoiden, terveysjärjestelmien ja monien muiden järjestelmien uudistuksia. Maailmanlaajuinen koordinaatio on tarpeen.
Moni hallitus vastasi COVID-19-pandemiaan jakamalla ennennäkemättömästi lisää rahaa.
Ympäristökriisi vaatii samaa. Tarvitaan valtavia investointeja. Niillä voidaan luoda laadukkaita työpaikkoja, vähentää ilmansaasteita ja parantaa asumista sekä ravitsemusta.
Yksin ilman laadun paranemisen terveyshyödyt kattaisivat päästöjen vähentämisen maailmanlaajuiset kustannukset (22).
Terveyteen liittyvä sosiaalinen ja taloudellinen haavoittuvuus myös pienenisi. Samoin haavoittuvuus pandemioiden edessä (23).
Rikkaiden tehtävä enemmän
Muutoksia ei voi saavuttaa jatkamalla vaurauden ja vaikutusvallan epätasa-arvoa.
Kriisin syntyä suhteellisesti eniten edistäneiden maiden on tehtävä enemmän kriisin voittamiseksi. Niiden tulee tukea pieni- ja keskituloisia maita rakentamaan puhtaampia ja terveempiä yhteiskuntia.
Suurituloisten maiden on täytettävä ja ylitettävä sitoumuksensa käyttää tähän 100 miljardia dollaria vuodessa. Tämä korjaisi sitä, mikä jäi vuonna 2020 tekemättä. Osuutta tulisi lisätä vuoteen 2025 mennessä ja sen jälkeen.
Rahoitus on annettava määrärahoina eikä lainoina. Sen pitää voimaannuttaa yhteisöjä. Samalla on annettava anteeksi velkoja.
Johtajat tilivelvollisia
Terveydenhuollon ammattilaisina meidän on kaikin voimin edistettävä kestävää, oikeudenmukaista ja tervettä maailmaa. Meidän on myös pidettävä maailman johtajat tilivelvollisina.
Meidän on yhdessä kehitettävä ympäristöä säästäviä terveysjärjestelmiä ennen vuotta 2040. Tämä tarkoittaa kliinisten käytäntöjen muuttumista. Terveydenhuollon yksiköt ovat siirtäneet yli 42 miljardia dollaria pois fossiilisista polttoaineista. Muiden on syytä toimia samoin (4).
Suurin maailmanlaajuinen uhka kansanterveydelle on maailman johtajien jatkuva kyvyttömyys rajata lämpötilan nousu alle 1,5 asteeseen ja korjata vaikutuksia luontoon.
Me lääketieteen ja terveysalan lehtien päätoimittajat kehotamme hallituksia ja johtajia toimimaan niin, että vuonna 2021 maailma muutti suuntansa.
Tämä pääkirjoitus julkaistaan samaan aikaan useissa kansainvälisissä lääketieteen lehdissä ( yli 200).
Lääkärilehdet vetoavat maailman päättäjiin: ilmastokriisi vaatii hätätoimia
Maailman lääkärilehdet vaativat tällä yhteisellä pääkirjoituksella rikkailta mailta hätätoimia ilmastokriisin voittamiseksi. Myös luonnon monimuotoisuutta pitää palauttaa, jottei terveys vaarannu.
YK:n yleiskokous kokoontuu syyskuussa 2021 hoitamaan maailmanlaajuista ympäristökriisiä. Päättäjät tapaavat lähiaikoina myös luonnon monimuotoisuutta käsittelevässä kokouksessa Kiinan Kunmingissa sekä ilmastokokouksessa (COP26) Britannian Glasgow’ssa.
Me voimme ja meidän pitää tehdä enemmän juuri nyt Glasgow’ssa sekä Kunmingissa.
Keskeisten kokousten alla me – maailman lääketieteen ja terveysalan lehtien päätoimittajat – kehotamme ryhtymään kiireesti toimiin, joilla maapallon keskilämpötilan nousu jää alle 1,5 asteen, luonnon tuhoutuminen pysähtyy ja terveyttä pystytään suojelemaan.
Ilmaston lämpeneminen ja luonnon tuhoutuminen vahingoittavat terveyttä jo nyt, ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat kiinnittäneet siihen huomiota kymmeniä vuosia (1).
Tieteen näkemys on yksiselitteinen: ilmaston lämpeneminen 1,5 astetta esiteollisen ajan keskiarvosta sekä luonnon monimuotoisuuden jatkuva köyhtyminen vahingoittavat terveyttä tuhoisasti ja peruuttamattomasti (2,3).
Riskit ovat selvät
Koska tilanne on vakava, tämä pääkirjoitus ilmestyy lääketieteen ja terveysalan lehdissä ympäri maailman. Olemme yhtä mieltä siitä, että tarvitaan perustavanlaatuisia ja oikeudenmukaisia yhteiskunnallisia muutoksia.
Riskit ovat selvät (2). 20 vuoden aikana kuumuuteen liittyvä yli 65-vuotiaiden kuolevuus on lisääntynyt yli 50 prosenttia. Olemme nähneet kuivumisia, munuaisten vajaatoimintaa, ihon pahanlaatuisia sairauksia, trooppisia infektioita, mielenterveyden häiriöitä, raskauskomplikaatioita, allergioita sekä sydän-, verisuoni- ja keuhkosairauksia ja niistä johtuvaa kuolleisuutta (5,6).
Haitat kohdistuvat haavoittuvimpiin ryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin, etnisiin vähemmistöihin, köyhiin ja perussairaisiin (2,4,).
Lämpeneminen leikkaa myös tärkeimpien viljelykasvien satopotentiaalia. Se on laskenut vuodesta 1981 lähtien 1,8–5,6 prosenttia. Yhdessä äärimmäisten säätilojen ja maan väsymisen kanssa tämä lisää aliravitsemusta (4).
Koskettaa kaikkia
Hyvinvoivat ekosysteemit ovat ihmisen terveydelle välttämättömiä. Luonnon, kuten elinympäristöjen ja lajien, laajamittainen tuhoutuminen heikentää vesi- ja elintarviketurvallisuutta ja lisää pandemioiden vaaraa (3,7,8). Seuraukset kohdistuvat suhteettomasti maihin ja yhteisöihin, jotka ovat ympäristökriisiä vähiten aiheuttaneet ja kykenevät sitä vähiten lievittämään.
Mikään maa ei kuitenkaan ole suojassa. Seurausten kohdistuminen haavoittuvimpiin osapuoliin lisää konflikteja, ruokaturvattomuutta, pakolaisuutta ja zoonooseja.
Kuten COVID-19-pandemiassa, maailma on yhtä vahva kuin sen heikoin osa.
Yli 1,5 asteen lämpeneminen lisää riskiä maapallon joutumisesta akuutisti epävakaaseen tilaan. Kykymme lievittää haittoja ja estää tuhoisia, hillitsemättömiä ympäristön muutoksia heikkenisi ratkaisevasti (9,10).
Tavoitteet eivät riitä
Rohkaisevaa on, että useat hallitukset, rahalaitokset ja yritykset tavoittelevat nollatason nettopäästöjä vuodelle 2030. Uusiutuva energia halpenee. Vähintään 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista pyritään suojelemaan vuoteen 2030 mennessä (11).
Tavoitteita on helppo asettaa mutta vaikea saavuttaa.
Tarvitaan uskottavia lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmia edistämään säästäviä tekniikoita ja yhteiskunnallisia muutoksia.
Päästövähennyksissä terveyttä ei ole otettu riittävästi huomioon (12). Näyttää yhä pahemmin siltä, että maailmanyhteisön vaikutusvaltaiset jäsenet alkavat pitää yli 1,5 asteen lämpenemistä väistämättömänä (13). Nettopäästöjen nollaaminen vuoteen 2050 mennessä perustuu nimittäin oletukseen, että syntyy suuren mittakaavan keinoja poistaa kasvihuonekaasuja ilmakehästä (14,15).
Oletus on epäuskottava.
Ilmasto lämpenee siksi todennäköisesti enemmän kuin 2 astetta (16).
Tärkeää on myös huomata, että joka ainoa maailmanlaajuinen tavoite monimuotoisuuden palauttamisesta vuoteen 2020 mennessä jäi toteutumatta (17).
Kriisi on siis kaiken kattava ympäristökriisi (18).
Lopputulos vältettävissä
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat samaa mieltä kuin ympäristötieteilijät, yritykset ja monet muut siitä, ettei kriisin lopputulos ole väistämätön. Me voimme ja meidän pitää tehdä enemmän juuri nyt Glasgow’ssa sekä Kunmingissa.
Yhdymme maailman terveydenhuollon ammattilaisten vaatimukseen, että tarvitaan nopeita toimenpiteitä.
Maailman reaktion pitää olla ennen muuta oikeudenmukainen. Rikkaiden maiden pitää vähentää päästöjä muita nopeammin, vuoteen 2030 mennessä enemmän kuin nyt on esitetty (20,21) ja laskea nettopäästöt nollaan ennen vuotta 2050.
Vastaavia tavoitteita ja hätätoimenpiteitä tarvitaan estämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä sekä luonnon tuhoutumista.
Perustavia muutoksia
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hallitusten on tehtävä perustavanlaatuisia muutoksia yhteiskuntiin ja elämäntapaamme.
Ei riitä, että markkinoita kannustetaan vaihtamaan likaiset teknologiat puhtaampiin. Hallitusten on tuettava kuljetusjärjestelmien, kaupunkien, elintarviketuotannon, finanssimarkkinoiden, terveysjärjestelmien ja monien muiden järjestelmien uudistuksia. Maailmanlaajuinen koordinaatio on tarpeen.
Moni hallitus vastasi COVID-19-pandemiaan jakamalla ennennäkemättömästi lisää rahaa.
Ympäristökriisi vaatii samaa. Tarvitaan valtavia investointeja. Niillä voidaan luoda laadukkaita työpaikkoja, vähentää ilmansaasteita ja parantaa asumista sekä ravitsemusta.
Yksin ilman laadun paranemisen terveyshyödyt kattaisivat päästöjen vähentämisen maailmanlaajuiset kustannukset (22).
Terveyteen liittyvä sosiaalinen ja taloudellinen haavoittuvuus myös pienenisi. Samoin haavoittuvuus pandemioiden edessä (23).
Rikkaiden tehtävä enemmän
Muutoksia ei voi saavuttaa jatkamalla vaurauden ja vaikutusvallan epätasa-arvoa.
Kriisin syntyä suhteellisesti eniten edistäneiden maiden on tehtävä enemmän kriisin voittamiseksi. Niiden tulee tukea pieni- ja keskituloisia maita rakentamaan puhtaampia ja terveempiä yhteiskuntia.
Suurituloisten maiden on täytettävä ja ylitettävä sitoumuksensa käyttää tähän 100 miljardia dollaria vuodessa. Tämä korjaisi sitä, mikä jäi vuonna 2020 tekemättä. Osuutta tulisi lisätä vuoteen 2025 mennessä ja sen jälkeen.
Rahoitus on annettava määrärahoina eikä lainoina. Sen pitää voimaannuttaa yhteisöjä. Samalla on annettava anteeksi velkoja.
Johtajat tilivelvollisia
Terveydenhuollon ammattilaisina meidän on kaikin voimin edistettävä kestävää, oikeudenmukaista ja tervettä maailmaa. Meidän on myös pidettävä maailman johtajat tilivelvollisina.
Meidän on yhdessä kehitettävä ympäristöä säästäviä terveysjärjestelmiä ennen vuotta 2040. Tämä tarkoittaa kliinisten käytäntöjen muuttumista. Terveydenhuollon yksiköt ovat siirtäneet yli 42 miljardia dollaria pois fossiilisista polttoaineista. Muiden on syytä toimia samoin (4).
Suurin maailmanlaajuinen uhka kansanterveydelle on maailman johtajien jatkuva kyvyttömyys rajata lämpötilan nousu alle 1,5 asteeseen ja korjata vaikutuksia luontoon.
Me lääketieteen ja terveysalan lehtien päätoimittajat kehotamme hallituksia ja johtajia toimimaan niin, että vuonna 2021 maailma muutti suuntansa.
Tämä pääkirjoitus julkaistaan samaan aikaan useissa kansainvälisissä lääketieteen lehdissä ( yli 200).
10.9.21